Tämä asetus koskee tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1251/1999, jäljempänä peltokasviasetus, sovellettaessa noudatettavaa peltokasvien tukijärjestelmän ja siihen liittyvän kesannoinnin yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää, jäljempänä yhdennetty järjestelmä.

Yhdennetystä järjestelmästä säädetään tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3508/92, jäljempänä hallintoasetus. Yhdennetystä järjestelmästä säädetään lisäksi tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3508/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2419/2001, jäljempänä soveltamisasetus.

Hakemus peltokasvien ja säilörehunurmen pinta-alatuen, jäljempänä peltokasvituki, sekä näihin liittyvän kesannointikorvauksen saamiseksi (tukihakemus) on toimitettava 14 §:ssä tarkoitetulle viranomaiselle siten kuin siitä peltokasvien tuen hakemisesta ja eläinpalkkioihin liittyvien pinta-alojen ilmoittamisesta vuosittain annettavassa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa säädetään.

Pienin kasvulohko, jolle voidaan hakea ja maksaa peltokasvitukea tai joka voidaan hyväksyä rehualaksi, on 0,05 hehtaaria.

Hakijan on merkittävä tukihakemukseen kaikki uudet, muuttuneet ja muuttumattomina maatalouskäytössä säilyneet perus- ja kasvulohkot numeroin ja kirjaintunnistein.

Peruslohkolla tarkoitetaan maatilaan kuuluvaa peltoaluetta tai muuta maatalousaluetta, jota rajaavat vesistö, reunaoja, tie, metsä, omistusoikeuden raja, tuotantoalueen raja, peltokasvituen tukikelpoisuuden raja, kunnan raja tai muu vastaava. Peruslohko käsittää vain yhden maankäyttölajin ja kuuluu vain yhdelle maatilalle lukuun ottamatta yhteislaitumia ja kasvinvuorotteluun perustuvia säännöllisiä vuosittaisia kasvulohkojen vaihtoja maatilojen välillä sekä mahdollisia peruslohkon vuokrauksen ulkopuolelle jätettyjä kotitarvekasvimaita, joille ei haeta tukea. Peruslohkot on merkittävä hakemuslomakkeisiin viranomaisten niille antamin tunnuksin tai U-lohkoina.

Hallintoasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu kasvulohko on enintään peruslohkon suuruinen, ja se liittyy aina yhteen peruslohkoon. Kunkin peruslohkon kasvulohkot on merkittävä aakkosin A:sta alkaen.

Peruslohkon raja on viljelykäytössä olevan pellon reunassa, jos peruslohkoa rajaa vesistö, tie, metsä, omistusoikeuden raja, tuotantoalueen raja, peltokasvituen tukikelpoisuuden raja, kunnan raja tai muu vastaava raja.

Jos peruslohkoa rajaa reunaoja, peruslohkon rajasta säädetään tämän asetuksen 7 ja 8 §:ssä.

Perinteiseen viljely- ja maankäyttötapaan kuuluva enintään kolme metriä leveä reunaoja voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan peruslohkon rajalle asti. Peruslohkon raja on reunaojan keskikohdassa. Reunaojan leveys mitataan ojan ja pellon taitekohdan eli ojan niskan siitä kohdasta, jossa ojan leveys vastaa keskimääräistä leveyttään.

Peruslohkon rajalta mitatun reunaojan ja sen viljelemättömän pientareen yhteinen leveys saa olla enintään kaksi metriä, jotta se voidaan hyväksyä viljellyn kasvulohkon pinta-alaan. Viljelemättömällä pientareella tarkoitetaan piennarta, jolla ei kasva kasvulohkon viljelykasvia.

Poiketen siitä, mitä 2 momentissa säädetään, on horisontaalisten ympäristöehtojen tai maatalouden ympäristötuen ehtojen mukainen piennar tai suojakaista vesistön tai valtaojaksi luokitellun reunaojan varrella. Tällaisen pientareen tai suojakaistan leveys mitataan ojan niskasta pientareen tai suojakaistan kasvulohkon kasvuston puoleiseen reunaan kohdasta, jossa pientareen tai suojakaistan leveys vastaa keskimääräistä leveyttään.

Yli kolme metriä leveää reunaojaa ei hyväksytä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan. Peruslohkon raja on yli kolme metriä leveän reunaojan ja pellon taitekohdassa eli ojan niskassa.

Reunaojan niskasta kasvulohkon kasvuston reunaan mitatun viljelemättömän pientareen leveys saa olla enintään kaksi metriä, jotta se voidaan hyväksyä viljellyn kasvulohkon pinta-alaan.

Poiketen siitä, mitä 2 momentissa säädetään, on maatalouden ympäristötuen ehtojen mukainen piennar tai suojakaista vesistön tai valtaojaksi luokitellun reunaojan varrella. Tällaisen pientareen tai suojakaistan leveys mitataan ojan niskasta pientareen tai suojakaistan kasvulohkon kasvuston puoleiseen reunaan kohdasta, jossa pientareen tai suojakaistan leveys vastaa keskimääräistä leveyttään.

Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja viljelemättömiä alueita leveämmistä alueista on muodostettava oma kasvulohko.

Perinteiseen viljely- ja maankäyttötapaan kuuluva sarkaoja ja sen viljelemätön piennar voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan kasvulohkon sisällä tai rajalla, jos ojan ja sen pientareen leveys yhteensä ei ylitä kolmea metriä. Ojan ja sen pientareen leveys mitataan kohdasta, jossa niiden yhteinen leveys vastaa keskimääräistä leveyttään.

Sarkaojalla tarkoitetaan ojaa, joka on peruslohkon sisällä ja joka johtaa pääasiassa vain kyseiseltä peruslohkolta kertynyttä vettä.

Peruslohkoon kuuluvassa ojassa, ojan osassa tai viljelemättömällä pientareella olevat puita tai pensaikkoa kasvavat alueet on vähennettävä peruslohkon alasta. Tällöin peruslohkon raja on puuston viljellyn puoleisessa reunassa.

Muualla kuin oja-alueella kaikki puut ja pensaikot on erotettava peruslohkon alasta.

Perus- ja kasvulohkojen viljellyt ja viljelemättömät pinta-alat on ilmoitettava hehtaareina kahden desimaalin tarkkuudella.

Soveltamisasetuksen 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja hallinnon hyväksymiä pinta-aloja ovat hallinnon suorittamassa toisen vaiheen valvonnassa takymetrillä, GPS-laitteella tai vastaavalla mittaustarkkuudella mitatut pinta-alat.

Jos 1 momentissa tarkoitettuja mittaustuloksia ei ole käytettävissä, hallinnon hyväksymiä pinta-aloja ovat viimeiset digitoidut pinta-alat, joista on toimitettu tieto tuottajalle ennen tukihakemuksen jättämistä.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuun hallinnon hyväksymään digitoituun pinta-alaan kuuluvat peruslohkon rajaviivan digitointivirheet. Hallinnon hyväksymään digitoituun pinta-alaan kuuluvat myös peruslohkon digitoidun rajaviivan sisäpuolella olevat pysyvästi viljelemättömät alat silloin kun tuen hakija on vähentänyt peruslohkon alasta pysyvästi viljelemätöntä alaa, vaikka pysyvästi viljelemätön ala todettaisiin valvonnassa suuremmaksi. Edellytyksenä peruslohkon digitoidun rajaviivan sisäpuolella olevien pysyvästi viljelemättömien alojen hyväksymiselle on kuitenkin se, että tuen hakija on jakanut tarvittaessa kasvulohkot mittaustarkkuuden rajoissa oikein ja että valvonnassa mitattu pysyvästi viljelemätön ala ei johtaisi soveltamisasetuksen 32―34 artiklojen mukaisesti sellaisina, kuin ne on muutettu komission asetuksella (EY) N:o 118/2004, sekä 35 artiklan mukaisesti koko lohkon hylkäämiseen pinta-alaeron takia.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa kartassa tulee näkyä kysymyksessä oleva peruslohko ja kaikki sen rajat.

Tukihakemuksen karttaliitteeksi hyväksytään jäljennös tulostetuista digitoiduista peruslohkokartoista mittakaavassa 1:5 000. Jollei tällaista jäljennöstä ole, hyväksytään jäljennös ortokartoista, joiden päällä on rajaelementti, mittakaavassa 1:5 000 ja jäljennös peruskartoista, joihin on merkitty kiinteistörajat, mittakaavassa 1:10 000.

Tukihakemus ja selvitykset liitteineen on toimitettava sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Jos tilalla ei ole talouskeskusta, hakemus toimitetaan sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella pääosa tilan pelloista sijaitsee.

Postitse toimitettu tukihakemus katsotaan oikeaan aikaan toimitetuksi, jos hakemuksen sisältävä postilähetys on viimeisenä hakupäivänä leimattu postissa toimivaltaiselle maaseutuelinkeinoviranomaiselle osoitettuna.

Myöhästyneenä toimitetun tukihakemuksen tai tukihakemuksen liitteen perusteella maksettavasta peltokasvituesta ja siihen liittyvästä kesannointikorvauksesta tehdään vähennykset sen mukaan kuin siitä säädetään soveltamisasetuksen 13 artiklassa.

Koko tukihakemus tai lohko tai lohkon osa voidaan peruuttaa tukihakemuksesta siten kuin soveltamisasetuksen 14 artiklassa säädetään. Peruutuksesta on ilmoitettava kirjallisesti 14 §:ssä tarkoitetulle viranomaiselle ennen soveltamisasetuksen 14 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja valvontayhteydenottoja

Tukihakemukseen voidaan lisätä yksittäisiä kasvulohkoja, joita ei ole vielä ilmoitettu tukihakemuksessa, ja tehdä käyttöä tai tukijärjestelmää koskevia muutoksia siten, kuin siitä säädetään soveltamisasetuksen 8 artiklassa. Peltokasvituki voidaan maksaa muulle kuin hakijalle yksittäiseltä kasvulohkolta, jos 14 §:ssä tarkoitetulle viranomaiselle toimitetaan asiaa koskevat selvitykset ja lomake numero 117 (kylvöalailmoitus) sekä peruslohkojen muutoslomake numero 102C viimeistään 15 päivänä kesäkuuta. Jos Euroopan yhteisöjen komissio myöntää erityisestä syystä poikkeuksen viimeiseen kylvöpäivään, lomakkeet on toimitettava viimeistään komission poikkeusasetuksessa vahvistamana viimeisenä kylvöpäivänä alueilla, joita poikkeus koskee.

Maatila ja hakija määritellään muutosmahdollisuutta sovellettaessa hallintoasetuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Soveltamisasetuksen 50 artiklassa tarkoitetussa tukihakemuksen jättämisen jälkeen ja ennen peltokasvituen maksatusta tapahtuvassa koko tilan hallinnan siirrossa tuki maksetaan tilanpidon jatkajalle. Hallinnan siirron on tapahduttava viimeistään elokuun 31 päivänä.

Edellä 14 §:ssä tarkoitetulle viranomaiselle on toimitettava asiaa koskevat selvitykset ja lomake numero 156 viimeistään 11 päivänä syyskuuta.

Peltokasvituen ja kesannointikorvauksen valvonnassa ja väärinkäytöstä aiheutuvia seuraamuksia määrättäessä sovelletaan komission ohjeistusta ja kansallisissa maanmittaustoimissa käytettävää mittaustarkkuutta.

Peltokasvituki ja kesannointikorvaus valvotaan siten kuin niistä peltoalaperusteisten tukien valvonnasta vuosittain annettavassa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa säädetään.

Peltokasvitukea ei myönnetä, jos sen määrä on 50 euroa tai vähemmän.

Tuottajan on säilytettävä peltokasvituen hakemiseen liittyvät asiakirjat vähintään hakuvuoden ja sitä seuraavien kolmen kalenterivuoden ajan.

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tekemään päätökseen peltokasvitukea ja siihen liittyvää kesannointikorvausta koskevassa asiassa saa hakea muutosta siinä järjestyksessä kuin maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain (1336/1992) 10 §:ssä säädetään.

Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä kesäkuuta 2004.

Tällä asetuksella kumotaan 15 päivänä helmikuuta 2000 annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös peltokasvien tukijärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta (155/2000) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Muussa laissa tai asetuksessa oleva viittaus tällä asetuksella kumottavaan peltokasvien tukijärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta annettuun maa- ja metsätalousministeriön päätökseen katsotaan merkitsevän viittausta tähän asetukseen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.