2004

418/2004 Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ulkomaisista vakuutusyhtiöistä 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun lain ( 398/1995 ) 28 §:n 1 momentti, 30 §:n 2 ja 3 momentti sekä 46 §, sellaisina kuin niistä ovat 28 §:n 1 momentti laissa 1206/1998 ja 46 § laissa 359/2002, sekä lisätään lakiin uusi 30 a § seuraavasti:
28 § Edustuston peruspääoma

Kolmannen maan vakuutusyhtiöllä on aina oltava yhtiön Suomessa harjoittamaa ensivakuutusliikettä varten Suomessa varoja vähintään:

 1)

henkivakuutusliikettä ja vahinkovakuutusluokkiin 10―16 kuuluvaa vakuutusliikettä harjoitettaessa 3 000 000 euroa; sekä

 2)

muuta vakuutusliikettä harjoitettaessa 2 000 000 euroa.

30 § Edustuston toimintapääoma

Kolmannen maan vahinkovakuutusyhtiön Suomessa harjoittaman ensivakuutusliikkeen perusteella määräytyvä toimintapääoman vähimmäismäärä lasketaan vakuutusyhtiölain (1062/1997) 11 luvun 7 §:ssä säädetyllä tavalla ja takuumäärä vakuutusyhtiölain 11 luvun 8 §:ssä säädetyllä tavalla. Takuumäärän vähimmäismäärä on kuitenkin puolet vakuutusyhtiölain 11 luvun 8 §:n 2 momentissa asetetuista vaatimuksista.

Kolmannen maan henkivakuutusyhtiön Suomessa harjoittaman ensivakuutusliikkeen perusteella määräytyvä toimintapääoman vähimmäismäärä lasketaan vakuutusyhtiölain 11 luvun 9 §:ssä säädetyllä tavalla ja takuumäärä vakuutusyhtiölain 11 luvun 10 §:ssä säädetyllä tavalla. Takuumäärän vähimmäismäärä on kuitenkin puolet vakuutusyhtiölain 11 luvun 10 §:n 2 momentissa asetetusta vaatimuksesta.
30 a § Toimintapääomaa koskevan laskelman toimittaminen Vakuutusvalvontavirastolle

Kolmannen maan vakuutusyhtiön on toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle sen määräämänä aikana laskelma toimintapääomaa koskevien vaatimusten täyttämisestä. Vakuutusvalvontavirasto antaa tarkemmat määräykset tämän laskelman laatimisesta.
46 § Tervehdyttämissuunnitelma ja rahoitussuunnitelma

Jos kolmannen maan vakuutusyhtiön Suomen edustuston toimintapääoma on pienempi kuin 30 §:n 2 tai 3 momentin mukainen toimintapääoman vähimmäismäärä, yhtiön on viipymättä toimitettava Vakuutusvalvontaviraston hyväksyttäväksi edustuston taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelma.

Jos kolmannen maan vakuutusyhtiön Suomen edustuston toimintapääoma on pienempi kuin 30 §:n 2 tai 3 momentin mukainen takuumäärä, yhtiön on viipymättä toimitettava Vakuutusvalvontaviraston hyväksyttäväksi edustuston lyhyen aikavälin rahoitussuunnitelma.

Jos Vakuutusvalvontavirasto muutoin katsoo kolmannen maan vakuutusyhtiön Suomen edustuston vakuutuksenottajien tai vakuutettujen etujen olevan vaarassa, virasto voi vaatia edustustoa toimittamaan viraston hyväksyttäväksi edustuston taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelman.

Osana 1 ja 3 momentissa tarkoitettua taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelmaa Vakuutusvalvontavirasto voi korottaa kolmannen maan vakuutusyhtiön Suomen edustuston toimintapääoman vähimmäismäärävaatimusta sen varmistamiseksi, että edustusto pystyy täyttämään toimintapääomavaatimukset tulevaisuudessa.

Vakuutusvalvontavirasto voi vaatia, että vakuutusyhtiölain 11 luvun 2 §:ssä tarkoitettujen toimintapääomaan sisältyvien erien arvoa alennetaan 30 a §:n mukaista laskelmaa laadittaessa erityisesti silloin, kun näiden erien markkina-arvossa on tapahtunut merkittäviä muutoksia tarkasteluajankohdan ja laadinta-ajankohdan välillä.

Vakuutusvalvontavirasto voi joko osittain tai kokonaan kieltää kolmannen maan vakuutusyhtiön Suomen edustustoa lukemasta vakuutusyhtiölain 11 luvun 2 §:n 6 ja 8 kohdassa tarkoitettuja eriä osaksi edustuston toimintapääomaa.

Vakuutusvalvontavirasto antaa tarkemmat määräykset tässä pykälässä tarkoitetuissa suunnitelmissa annettavista tiedoista.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2004. Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran 1 päivänä tammikuuta 2004 tai sen jälkeen alkavien tilikausien tilinpäätösten valvontaan.

Sen estämättä, mitä 30 §:ssä säädetään, ulkomaisen vakuutusyhtiön Suomen edustuston hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella ja määräämin ehdoin edustusto voi noudattaa tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita vakuutusyhtiölain 11 luvun 2―6 §:n säännöksiä 19 päivään maaliskuuta 2007 saakka. Tämän jälkeen edustuston hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella ja määräämin ehdoin yhtiön Suomen edustusto voi noudattaa tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita vakuutusyhtiölain 11 luvun 2―6 §:n säännöksiä 19 päivään maaliskuuta 2009 saakka, edellyttäen, että edustusto on toimittanut 46 §:n mukaisen suunnitelman toimista, joihin edustusto aikoo ryhtyä tilanteen saattamiseksi tämän lain mukaiseksi.

Ulkomaisen vahinkovakuutusyhtiön Suomen edustuston hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella ja määräämin ehdoin vakuutusyhtiölain 11 luvun 4 §:ssä luetelluissa rajoituksissa käytetään toimintapääoman vähimmäismäärän sijasta vakuutusyhtiölain 11 luvun 1 §:ssä määriteltyä toimintapääomaa 19 päivään maaliskuuta 2007 saakka. Tämän jälkeen edustuston hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella ja määräämin ehdoin vakuutusyhtiölain 11 luvun 4 §:ssä luetelluissa rajoituksissa käytetään toimintapääoman vähimmäismäärän sijasta vakuutusyhtiölain 11 luvun 1 §:ssä määriteltyä toimintapääomaa 19 päivään maaliskuuta 2009 saakka, edellyttäen, että edustusto on toimittanut 46 §:n mukaisen suunnitelman toimista, joihin edustusto aikoo ryhtyä tilanteen saattamiseksi tämän lain mukaiseksi.

Ulkomaisen vahinkovakuutusyhtiön Suomen edustuston hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella ja määräämin ehdoin edustusto voi olla noudattamatta vakuutusyhtiölain 11 luvun 6 §:ssä mainittua vaatimusta 19 päivään maaliskuuta 2007 saakka. Tämän jälkeen edustuston hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella ja määräämin ehdoin edustusto voi olla noudattamatta vakuutusyhtiölain 11 luvun 6 §:ssä mainittua vaatimusta 19 päivään maaliskuuta 2009 saakka, edellyttäen, että edustusto on toimittanut 46 §:n mukaisen suunnitelman toimista, joihin edustusto aikoo ryhtyä tilanteen saattamiseksi tämän lain mukaiseksi.

Ulkomaisen henkivakuutusyhtiön Suomen edustuston hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella ja määräämin ehdoin edustusto voi noudattaa vakuutusyhtiölain 11 luvun 6 §:ssä mainittua vaatimusta 19 päivään maaliskuuta 2007 saakka sillä tavalla, että mainittu vaatimus koskee vain puolta edustuston 6 luvun 30 §:ssä tarkoitetusta takuumäärästä. Tämän jälkeen edustuston hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella ja määräämin ehdoin edustusto voi noudattaa vakuutusyhtiölain 11 luvun 6 §:ssä mainittua vaatimusta 19 päivään maaliskuuta 2009 saakka sillä tavalla, että mainittu vaatimus koskee vain puolta edustuston 6 luvun 30 §:ssä tarkoitetusta takuumäärästä, edellyttäen, että edustusto on toimittanut 7 luvun 46 §:n mukaisen suunnitelman toimista, joihin edustusto aikoo ryhtyä tilanteen saattamiseksi tämän lain mukaiseksi.

HE 161/2003

TaVM 6/2004

EV 36/2004

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/83/EY (32002L0083); EYVL N:o L 345, 19.12.2002, s. 1

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/13/EY (32002L0013); EYVL N:o L 077, 20.3.2002, s. 17

Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2004

Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre