Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 6 §:n 4 kohdassa tarkoitettuna muuna kansallisena tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 2004 ympäristötuen kansallista lisäosaa, jäljempänä lisäosa, siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

Lisäosa maksetaan tukialueilla A ja B liitteessä 1 olevan tukialuejaon mukaisesti.

Lisäosa voidaan myöntää enintään tukiyksikkökertoimella kerrotulle osuudelle muutoin myönnettäväksi tulevasta lisäosan määrästä. Tukiyksikkökerroin on 1,00. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella myönnettävä lisäosan yhteismäärä ylittäisi 60 miljoonan euron enimmäismäärän, tukiyksikkökerrointa muutetaan.

Lisäosa voidaan maksaa enintään samalle pinta-alalle ja vastaavasta sitoumuskaudesta, josta viljelijällä on voimassa ympäristötukisitoumus.

Lisäosan myöntämisen edellytyksenä tukialueilla A ja B lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa on, että lisäosaa hakeva viljelijä on vuonna 2000, 2001, 2002, 2003 antanut tai antaa vuonna 2004 ympäristötukisitoumuksen sekä 12 §:ssä säädetyn lisäosasitoumuksen ja noudattaa sitoumuksen kohteena olevan pinta-alan käytössä ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (646/2000), jäljempänä ympäristötukiasetus, säädettyjä ehtoja sekä muita ympäristötukisitoumuksen ehtoja mukaan lukien viljelijän ikää ja muita tukikelpoisuutta koskevia ehtoja sellaisina kuin ne ovat mainitussa sitoumuksessa.

Lisäosaan oikeuttavaa on 1 momentissa tarkoitettu pinta-ala, joka on vuonna 2004 maatalouden ympäristötuessa tukikelpoista ja josta on maksettu ympäristötukea. Lisäosa määräytyy jäljempänä 6 § 1 momentissa säädettynä osuutena momentissa mainituille kasveille lopullisesti maksetusta ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden määrästä.

Lisäosan myöntämisen edellytyksenä Ahvenanmaan maakunnassa on, että lisäosaa hakeva viljelijä on vuonna 2000, 2001, 2002, 2003 antanut tai antaa vuonna 2004 Ahvenanmaan asetuksen mukaisen ympäristötukisitoumuksen, jäljempänä Ahvenanmaan sitoumus, sekä 12 §:ssä säädetyn lisäosasitoumuksen ja noudattaa sitoumuksen kohteena olevan pinta-alan käytössä säädettyjä ehtoja mukaan lukien viljelijän ikää ja muita tukikelpoisuutta koskevia ehtoja sellaisina kuin ne ovat mainitussa sitoumuksessa.

Lisäosaan oikeuttavaa on 1 momentissa tarkoitettu pinta-ala, joka on vuonna 2004 Ahvenanmaan maakunnan maatalouden ympäristötuessa tukikelpoista ja josta on maksettu ympäristötukea. Lisäosa määräytyy jäljempänä 6 §:n 1 momentissa sekä 7 §:ssä säädetyllä tavalla.

Tässä asetuksessa tarkoitettu lisäosa myönnetään vuoden 2004 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetystä pellosta enintään seuraavan prosenttiosuuden suuruisena kyseisen kasvin pinta-alalle maksetusta maatalouden ympäristötuen määrästä:

Uuden sitoumuksen mukainen lisäosa maksetaan viljelijälle, joka antaa vuonna 2004 uuden 4 §:ssä tarkoitetun ympäristötukisitoumuksen. Vanhan sitoumuksen mukainen lisäosa maksetaan muille ympäristötukisitoumuksen antaneille viljelijöille.

Lisäosa maksetaan Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta enintään seuraavassa taulukossa säädetyn euromäärän suuruisena hehtaaria kohti taulukossa mainitun kasvin viljelyyn käytetyn pinta-alan perusteella:

Edellä 3 momentissa säädettyjä uuden sitoumuksen mukaisia rajoitteita sovelletaan viljelijälle, joka antaa vuonna 2004 uuden 4 §:ssä tarkoitetun viisivuotisen ympäristötukisitoumuksen. Vanhan sitoumuksen mukaisia rajoitteita sovelletaan muille ympäristötukisitoumuksen antaneille viljelijöille.

Lisäosa maksetaan enintään liitteessä 2 säädetyn euromäärän suuruisena hehtaaria kohti taulukossa mainitun kasvin viljelyyn käytetyn pinta-alan perusteella.

Uuden sitoumuksen mukainen lisäosa maksetaan viljelijälle, joka antaa vuonna 2004 uuden viisivuotisen ympäristötukisitoumuksen. Vanhan sitoumuksen mukainen lisäosa maksetaan muille 5 §:ssä tarkoitetun ympäristötukisitoumuksen antaneille viljelijöille.

Spelttivehnän viljelyyn käytetty pinta-ala oikeuttaa vehnän lisäosaan.

Muiden kuin 6 §:ssä lueteltujen Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamaan peltokasvien tukeen oikeuttavien kasvien lisäosa on valkuaiskasvien lisäosan mukainen.

Herneistä avomaanvihanneksina tukikelpoisia ovat silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherne, jotka korjataan tuleentumattomina. Herneen ja viljan seoskasvusto on tukikelpoinen valkuaiskasvina, jos kasvulohkolle on kylvetty herneen ja viljan siemenseosta niin, että herneen ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina enintään 15 prosenttia on viljan siementä.

Nurmen lisäosaa ei makseta luonnonniityille ja -laitumille.

Mallasohran viljelyyn käytetystä pinta-alasta lisäosa myönnetään enintään mallasohraksi tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella 102B ilmoitusta ja valvonnassa hyväksytystä pinta-alasta vuoden 2004 pinta-alatukien haussa. Lohkojen merkitsemisessä, pinta-alojen ilmoittamisessa, hallinnon pinta-alojen hyväksymisessä ja karttaliitteissä noudatetaan mitä maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä peltokasvien tukijärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta (155/2000) säädetään.

Jos mallasohraa viljelytetään sellaisenaan vietäväksi, mallasohran lisäosan hakijan on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle todistus mallasohran vientieristä. Todistuksen on sisällettävä tiedot mallasohran viennistä mallastustarkoituksiin.

Mallasohran lisäosa voidaan myöntää ainoastaan vahvistetussa mallasohran viljelysopimuksessa mainitun sopimuspinta-alan tai tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella 102B vuodelta 2004 ilmoitetun mallasohran pinta-alan perusteella näistä pienemmän alan perusteella.

Mallasohran viljelysopimuksessa mallastamona tai suoraan tämän lukuun toimivana välittäjänä on oltava tunnetusti sopimustoimintaa harjoittava taho. Jos mallasohran viljelysopimuksen tekijän toiminnan harjoittamisen todellisesta luonteesta on epäselvyyttä, on lisäosan hakijan toimitettava toiminnan harjoittajaa koskevaa tarkempaa selvitystä. Mallasohran lisäosan maksu toimitetun selvityksen perusteella edellyttää, että annettua selvitystä voidaan pitää luotettavana.

Sopimuksessa mainitusta sopimuspinta-alasta on oltava vähintään yksi kappale 9 § 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu hyväksytty esinäyte jokaista sopimuspinta-alan alkavaa 20 hehtaaria kohti. Jos hyväksyttyjä esinäytteitä on vähemmän kuin yksi kappale jokaista sopimuspinta-alan alkavaa 20 hehtaaria kohti, alennetaan mallasohran lisäosan maksun perusteena olevaa pinta-alaa vastaavassa suhteessa.

Lisäosan maksamisen ehtona on, että viljelijä hakee lisäosan maksatusta. Vuodelta 2004 maksettavan lisäosan maksamista on haettava tukihakemuslomakkeella 101B vuoden 2004 pinta-alatukihakemuksessa.

Lisäosan saadakseen viljelijän on palautettava uuden ympäristötukisitoumusten osalta maa- ja metsätalousministeriön lomakkeelle numero 275 tehty lisäosasitoumus viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2004 kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Lisäosasitoumuksessa viljelijän on sitouduttava pysyttämään ympäristötukisitoumuksensa voimassa. Lisäosasitoumus on tehtävä samanaikaisesti ja samaksi ajanjaksoksi kuin ympäristötukisitoumus. Jos viljelijä ei ympäristötukisitoumuksen tekovuonna tee lisäosasitoumusta, ei lisäosasitoumusta voida myöhempinä vuosina enää tehdä voimassaolevan vuonna 2004 annetun ympäristötukisitoumuksen perusteella.

Lisäosa voidaan maksaa tässä asetuksessa säädetyt edellytykset täyttävälle viljelijälle ja edellytykset täyttävästä viljelystä. Tämä edellyttää, että viljelijän tulee toimittaa kirjallinen sitoumus lisäosaan sitoutumisesta, jäljempänä lisäosasitomus, vastaavaksi ajaksi kuin hän on toimittanut vastaavan ympäristötukisitoumuksen sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka toimialueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta, lisäosasitoumus on toimitettava sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella pääosa maatilan pelloista sijaitsee. Tämän sitoutumisen lisäksi on vuosittaisella pinta-alatukihakemuksella haettava lisäosan maksatusta ja täytettävä tuen saamiselle asetetut vaatimukset.

Jos viljelijä luopuu lisäosan maksun perusteena olevasta ympäristötukisitoumuksesta ennen sitoumuskauden päättymistä, maksettu lisäosa peritään takaisin. Jos viljelijän ympäristötukisitoumus on kuitenkin ollut voimassa kolme vuotta ja viljelijä luopuu koko tilan myynnin kautta tai muutoin kokonaan maatalouden harjoittamisesta, lisäosaa ei peritä takaisin. Ympäristötukisitoumuksesta luopumisella tarkoitetaan myös tilannetta, jossa sitoutunut viljelijä ilman 2 momentissa tarkoitettua perustetta ei hae vuosittaista maksatusta. Viljelijää on kuultava ennen mahdollista lisäosan takaisinperintää koskevan päätöksen tekemistä.

Jos viljelijä luopuu ympäristötukisitoumuksesta ylivoimaisen esteen vuoksi, lisäosaa ei peritä takaisin. Ylivoimaiseksi esteeksi katsotaan ne seikat, jotka tällaiseksi on säädetty luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (644/2000). Ahvenanmaan maakunnassa ylivoimaisia esteitä ovat vain ne seikat, jotka tällaisiksi on Ahvenanmaan asetuksessa säädetty.

Viljelijän on tehtävä 10 työpäivän kuluessa kirjallinen ilmoitus kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle tässä asetuksessa säädetyn lisäosasitoumuksen osalta edellä mainituista seikoista. Lisäosasitoumuksen osalta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on viljelijän vapauttamiseksi sitoumuksen noudattamisesta tehtävässä päätöksessä todettava lisäosan maksamisen lakkauttaminen ja mahdollinen takaisinperintä.

Jos ympäristötukisitoumus raukeaa luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa tai Ahvenanmaan asetuksessa säädetyllä tavalla, ei maksettua lisäosaa peritä takaisin.

Uusien alueiden ottaminen ympäristötukisitoumukseen, ympäristötukisitoumuksen siirrot tai muut vastaavat muutokset oikeuttavat lisäosaan siltä osin kuin muutokset oikeuttavat ympäristötukeen.

Jos muutokset aiheuttavat ympäristötukisitoumuksesta luopumisen tai sen raukeamisen, sovelletaan mitä 13 §:ssä on säädetty.

Lisäosan ehtoihin liittyvät asiakirjat, muistiinpanot ja todistukset on säilytettävä tilalla koko sitoumus- ja sopimuskauden ajan sekä kolme vuotta sen jälkeen.

Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä huhtikuuta 2004.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.