Tässä asetuksessa säädetään valtion vuoden 2005 talousarvion momentin 30.10.61 ja 30.10.62, 30.20.49 myöntämisvaltuuden ja määrärahan sekä maatilatalouden kehittämisrahaston vuoden 2005 käyttösuunnitelmassa osoitettavien varojen käyttämisestä myönnettäessä ja maksettaessa tukea 2 momentin mukaisiin tarkoituksiin.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja varoja voidaan käyttää myönnettäessä tukea maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), jäljempänä rahoituslaki, 10 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan sekä 16, 17, 21, 22 ja 32 §:n nojalla maatilatalouden rakenteen kehittämiseen samoin kuin rahoituslain 10 §:n 1 momentin 1 ja 5 kohdan ja 3 momentin sekä 16, 21 ja 32 §:n nojalla muuhun yritystoiminnan tukemiseen.

Tätä asetusta sovelletaan maksettaessa tukea, joka on myönnetty tämän asetuksen nojalla, riippumatta siitä, minkä vuoden määrärahasta tuki maksetaan.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuista varoista ei myönnetä tukea kalastusta koskeviin hankkeisiin. POMO+ -ohjelman toteuttamiseen osoitetuista varoista ei myönnetä tukea maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (609/2000) 14 §:n 1 momentissa tarkoitettuja yrityksiä varten.

Jollei jäljempänä tässä asetuksessa toisin säädetä, tätä asetusta sovelletaan sekä kansalliseen tukeen että osarahoitettavan tuen osarahoitusosuuteen ja kansalliseen osuuteen.

Osarahoitettavaan tukeen sovelletaan lisäksi, mitä EY:n maaseudun kehittämisasetuksessa ja komission soveltamisasetuksessa sekä niiden nojalla tai niitä täydentäen EY:n lainsäädännössä säädetään tai sen nojalla määrätään. Tukea myönnettäessä otetaan lisäksi huomioon, mitä tavoite 1 -ohjelmissa tai maaseudun kehittämisohjelmissa taikka muissa vastaavissa EY:n ohjelmissa tuen kohdentamisesta kyseisellä alueella on sovittu.

Mitä tässä luvussa säädetään maatilalla toteutettavasta investoinnista ja maatilaa koskevista edellytyksistä, sovelletaan myös rahoituslain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun yhden tai useamman maaseutuyrityksen yhteisiin investointeihin sekä maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (609/2000) 11 §:n 3 momentin 2, 3 ja 3 a kohdassa tarkoitettuihin investointeihin.

Edellä 5 §:n 1―4 ja 8―13 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää hakijan vuokraamalla alueella olevan rakennuksen hankkimiseen, jos hankinta on taloudellisesti edullisempaa kuin vastaavan rakennuksen rakentaminen tai peruskorjaaminen ja hankittava rakennus on tarkoituksenmukaisella tavalla käytettävissä siihen tarkoitukseen, johon se hankitaan. Tarkoitukseen voidaan myöntää korkotukilainaa enintään 80 prosenttia ja siihen liittyvää korkotukea enintään 20 prosenttia hyväksyttävistä hankintakustannuksista. Lainaan sovelletaan, mitä rakentamiseen myönnettävän lainan ehdoista säädetään, kuitenkin niin, että lainaa nostettaessa on esitettävä rakennuksen kauppakirja ja selvitys kauppahinnan maksamisesta. Jos kyse on 5 §:n 13 kohdassa tarkoitetusta investoinnista, tuki myönnetään avustuksena siten kuin 55 ja 56 §:ssä säädetään.

LEADER+ -yhteisöaloiteohjelman ja POMO+ -ohjelman toteuttamiseen osoitetuista varoista voidaan myöntää tukea vain 5 §:n 12 ja 13 kohdassa tarkoitettuihin investointeihin. INTERREG III -yhteisöaloiteohjelman toteuttamiseen osoitetuista varoista voidaan myöntää tukea vain 5 §:n 6 kohdassa tarkoitettujen yhteiskäyttöön tulevien koneiden ja laitteiden hankintaan sekä 5 §:n 3, 8, 12 ja 13 kohdassa tarkoitettuihin investointeihin, joilla arvioidaan olevan merkitystä valtakunnan rajan ylittävässä elinkeinotoiminnassa.

Tukea ei myönnetä maitokiintiöiden eikä 2 ja 3 momentissa säädetyin poikkeuksin eläinten hankintaan.

Tukea voidaan kuitenkin myöntää jalostuslampaiden ja jalostusnautojen hankintaan siten kuin 15―17 §:ssä säädetään.

Lisäksi yritystoimintaa käynnistettäessä tai merkittävästi laajennettaessa tukea voidaan myöntää sellaisten hevosten hankintaan, joita käytetään 23 §:ssä tarkoitetussa toiminnassa.

Tukea voidaan myöntää 5 §:n 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun lypsykarjatalouden rakentamisinvestointiin, jos maatilalle, jota hakemus koskee, on tukea myönnettäessä vahvistettu Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain (355/1995) 4 §:ssä tarkoitetuksi maidon viitemääräksi vähintään määrä, joka vastaa maatilalla investoinnin toteuttamisen jälkeen olevien eläinpaikkojen perusteella laskettuna 8 100 litraa lypsylehmäpaikkaa kohden. Jos maatilalla on investoinnin jälkeen edellä säädettyä enemmän eläinpaikkoja, tukea voidaan myöntää vain sille osalle hyväksyttävistä rakentamiskustannuksista, joka vastaa viitemäärän mukaisen enimmäiseläinpaikkamäärän osuutta maatilan lypsylehmäpaikoista.

Tukea rakennuksen peruskorjaamiseen ei myönnetä, jos lypsylehmäpaikkojen määrä 1 momentissa tarkoitetulla maatilalla on pienempi kuin 12.

Maitohuoneiden pesuveden puhdistusjärjestelmän rakentamiseen voidaan myöntää tukea, jos pääosan puhdistusjärjestelmän käytöstä voidaan osoittaa johtuvan maitohuoneen pesuvedestä. Investointituen perustana olevana kustannuksena pidetään enintään 6 000 euron määrää. Tukea myönnetään vain maitohuoneen pesuvedestä johtuvaa käyttöä vastaavaan osaan tuettavasta investointikustannuksesta. Tukea ei myönnetä, jos tilalla on ennestään riittävä määrä varastointitilaa maitohuoneen pesuvedelle.

Mitä 1―3 momentissa säädetään, sovelletaan myös yhtä useampaa maatilaa koskevaan hakemukseen.

Edellä 5 §:n 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua tukea sikatalouden rakentamisinvestointiin voidaan myöntää sellaista maatilaa varten, jolla investoinnin jälkeen on enintään 6 000 paikkaa alle 35 kiloa painaville vieroitetuille porsaille, 3 000 lihasikapaikkaa taikka 400 emakkopaikkaa ja niitä vastaava määrä paikkoja alle 35 kilon painoisille vieroitetuille porsaille tai 600 emakkopaikkaa ilman paikkoja vieroitetuille porsaille.

Jos investointiin sisältyy sekä paikkoja vieroitetuille porsaille että emakoille, katsotaan vieroitettujen porsaiden paikkojen sisältyvän emakkopaikkoihin. Jos investointiin sisältyy sekä lihasikapaikkoja että emakkopaikkoja, yhden emakkopaikan katsotaan vastaavan 6,5 lihasikapaikkaa. Jos investointiin sisältyy sekä lihasikapaikkoja että paikkoja vieroitetuille porsaille, yhden lihasikapaikan katsotaan vastaavan 2,0 paikkaa vieroitetuille porsaille. Jos maatilalla investoinnin jälkeen on edellä säädettyä enemmän eläinpaikkoja, tukea voidaan myöntää vain sille osalle hyväksyttävistä rakentamiskustannuksista, joka vastaa edellä säädettyjen enimmäiseläinpaikkamäärien mukaista eläinpaikkojen osuutta koko rakentamisinvestoinnista.

Enimmäiseläinpaikkamäärässä on otettava huomioon maatilalla olevien eläinpaikkojen lisäksi tuen saajan, hänen puolisonsa ja alaikäisten lastensa omistusosuuden mukainen eläinpaikkamäärä muissa sikataloutta harjoittavissa yrityksissä. Jos tukea hakee yhteisö tai kaksi taikka useampi luonnollinen henkilö yhdessä kahden tai useamman maatilan yhteissikalaa varten, eläinpaikkamäärissä on lisäksi otettava huomioon hakijoiden tai osakkaiden maatilojen eläinpaikkamäärät.

Emakkorenkaan keskusyksikössä saa olla enintään 1 000 emakkopaikkaa. Sanottua enimmäismäärää sovelletaan 10 §:ssä säädetyn estämättä myös sellaiseen emakkorenkaan keskusyksikköön, joka kuuluu yhdelle emakkorenkaan osakastilalle ja jossa pidetään emakkoja muulloin kuin porsimis- tai imetysaikana.

Edellä 1 momentissa emakkorenkaalla tarkoitetaan sellaista tuotannon järjestelyä, jossa emakot siirretään keskusyksiköstä osakastiloille porsitus- ja imetysajaksi tai jossa emakot porsitetaan emakkorenkaan keskusyksikössä ja pääosa porsaista siirretään osakastiloille kasvatettaviksi.

Edellä 5 §:n 4 kohdassa tarkoitetun siirrettävän viljankuivurin hankintaan tukitasoa tai tukimuotoa lukuun ottamatta sovelletaan, mitä muutoin koneen hankinnasta säädetään.

Tukea voidaan myöntää 5 §:n 6 kohdassa tarkoitettujen sadonkorjuukoneiden hankintaan vain, jos kone hankitaan yhteiskäyttöön siten, että konetta käytetään kahdella tai useammalla maatilalla maatilataloutta harjoitettaessa. Lisäksi tukea voidaan myöntää yhdellä maatilalla käytettävien koneiden ja laitteiden hankintaan siten kuin 12 §:ssä, 18 §:n 3 momentissa, 19 §, 21―25, 27 ja 28 §:ssä säädetään.

Hankittaessa kone tai laite 1 momentissa tarkoitetuin tavoin yhteiskäyttöön tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tukihakemuksessa tukea haetaan vähintään 9 000 euron investointiin, joka voi sisältää yhden tai useamman koneen tai laitteen hankinnan. Edellä 1 momentissa mainitun yhden tilan käyttöön tulevan koneen tai laitteen hankintaa ei tueta lukuun ottamatta sähköaggregaattien ja -generaattoreiden tai muuhun yritystoimintaan kuin maa- ja metsätalouteen tarkoitettujen koneiden tai laitteiden hankintaa, jos hankintahinta on pienempi kuin 5 000 euroa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua tukea ei myönnetä maatalous- eikä metsätraktoreiden hankintaan. Tukea ei myöskään myönnetä puunkorjuun monitoimikoneiden hankintaan.

Hankittaessa kone tai laite muussa kuin 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa koneurakoinnissa käytettäväksi sovelletaan, mitä 23 §:ssä säädetään.

Edellä 5 §:n 7 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää sellaisten jalostuslampaiden hankintaan, joiden avulla parannetaan erityisesti eläinkannan lihaksikkuutta.

Tukea ei myönnetä sellaisen uuhen hankintaan, joka on karitsoinut enemmän kuin kolme kertaa.

Myönnettäessä tarkoitettua tukea pässien hankintaan tulee hakijalla olla vähintään 30 jalostukseen käytettävää uuhta tai sellaista uuhikaritsaa, joka on vuoden ikäinen viimeistään hakemuksen vireille tuloa seuraavan vuoden huhtikuun 30 päivään mennessä. Uuhia hankittaessa katraaseen tulee hankinnan jälkeen kuulua vähintään 50 jalostukseen käytettävää uuhta tai edellä tarkoitettua uuhikaritsaa.

Jalostuslampaan hankintaa voidaan tukea vain kerran sen elinaikana. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että pässiä pidetään maatilalla vähintään puoli vuotta ja uuhta tai uuhikaritsaa vähintään yksi karitsoimiskerta sekä syntyvän karitsan imetyskausi.

Tukea uuhen tai uuhikaritsan hankintaan ei myönnetä, jos hakija on hakemuksen vireilletuloa edeltäneen puolen vuoden aikana vastiketta vastaan luovuttanut yhden tai useamman uuhen tai uuhikaritsan pitoon. Tuen myöntämisen ehtona on lisäksi, että uuhen tai uuhikaritsan hankintaan tukea saava ei hakemuksen vireilletuloa seuraavan puolen vuoden aikana myy sellaista uuhta tai uuhikaritsaa pitoon, jonka hankintaan ei ole myönnetty tukea.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen luvalla tuen kohteena olevan eläimen saa luovuttaa siten kuin rahoituslain 46 §:n 3 momentin 3 kohdassa säädetään.

Tukea voidaan myöntää vain siihen osaan kauppahinnasta, joka ei ylitä 3 momentin 1, 2, 3 tai 4 kohdassa tarkoitettua enimmäishintaa. Jos hankintahinta on tukikelpoista enimmäishintaa alempi, tuen perusteena pidetään hankintahintaa.

Hankittavan uuhen tai pässin polveutuminen on osoitettava vähintään kaksi sukupolvea taaksepäin. Eläinten tulee olla rekisteröitynä Suomessa hyväksytyn jalostusjärjestön virallisessa rekisterissä. Tuen myöntäminen Suomeen tuotavien eläinten hankintaan edellyttää, että eläimet rekisteröidään edellä tarkoitettuun rekisteriin.

Edellä 2 momentin 2 kohdassa liharotuisella jalostuslampaalla tarkoitetaan seuraaviin rotuihin kuuluvia lampaita: Dala, Dorset, Oxford down, Rygja, Shropshire ja Texel.

Sen lisäksi, mitä 15 §:ssä säädetään, tuen myöntämisen edellytyksenä jalostuslampaiden hankintaan on, että myyjän Suomessa sijaitseva maatila täyttää sovellettaviksi tulevien terveysvalvontaohjelmien mukaiset vaatimukset. Terveysvalvontaohjelmilla tarkoitetaan tässä asetuksessa Scrapie-valvontaohjelmaa ja Maedivisna-vastustamisohjelmaa. Jos uuhia tai kuttuja on vähemmän kuin 40, Scrapie-valvontaohjelmaan kuulumista ei kuitenkaan edellytetä. Sen sijaan Maedivisna -vastustamisohjelmassa tilalla on oltava status M3.

Jos jalostusnauta hankitaan muualta kuin Suomesta, hakijan on osoitettava, että eläin täyttää 1 momentissa säädetyt vaatimukset. Sonnin on täytettävä säädettyä jalostustasoa vastaava taso. Sen osoittamiseksi hakijan on tarvittaessa hankittava nautajalostuksen asiantuntijan lausunto.

Jalostusnaudan hankintaa voidaan tukea vain kerran sen elinaikana. Tuki myönnetään enintään yhden sonnin hankintaan kutakin alkavaa 15 emolehmää tai viimeistään toukokuun 31 päivänä vuoden täyttävää hiehoa kohti. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että sonnia pidetään maatilalla vähintään yksi laidunkausi ja naaraspuolista eläintä vähintään yksi poikimiskerta sekä syntyvän vasikan imetyskausi.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tukea jalostusnautojen hankintaan liharotuisella jalostusnaudalla tarkoitetaan seuraaviin rotuihin kuuluvia nautoja: Aberdeen Angus, Blonde d 'Aquitaine, Charolais, Dexter, Hereford, Highland Cattle, Limousin, Piemontese ja Simmental.

Tukea emolehmän tai hiehon hankintaan ei myönnetä, jos hakija on hakemuksen vireilletuloa edeltäneen vuoden aikana vastiketta vastaan luovuttanut yhden tai useamman emolehmän tai hiehon pitoon. Tuen myöntämisen ehtona on lisäksi, että naaraspuolisen naudan hankintaan tukea saava ei hakemuksen vireilletuloa seuraavan puolen vuoden aikana myy sellaista emolehmää tai hiehoa pitoon, jonka hankintaan ei ole myönnetty tukea.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen luvalla tuen kohteena olevan eläimen saa luovuttaa siten kuin rahoituslain 46 §:n 3 momentin 3 kohdassa säädetään.

Tukea voidaan myöntää vain siihen osaan kauppahinnasta, joka ei ylitä 7 momentin 1, 2 tai 3 kohdassa tarkoitettua enimmäishintaa. Jos hankintahinta on tukikelpoista enimmäishintaa alempi, tuen perusteena pidetään hankintahintaa.

Kasvihuonetta ei pidetä tukikelpoisena rakennuksena, jos se on rakennettu ilman kiinteää perustusta, sen kehärakenteet ovat siirrettäviä ja se on katettu yksinkertaisella muovilla eikä huoneessa myöskään ole kiinteää lämmitystä tai kastelua.

Tukea voidaan myöntää myös puutarhataloutta palvelevien koneiden ja laitteiden hankintaan. Tukea ei kuitenkaan voida myöntää autojen, traktoreiden, kuormaajien, liikuteltavan sadetuskaluston eikä traktorisovitteisten tai omalla käyttövoimallaan liikkuvien avomaan puutarhatuotannon työkoneiden hankintaan lukuun ottamatta avomaan puutarhakasvien sadonkorjuukoneiden hankintaa.

Edellä 5 §:n 9 kohdassa tarkoitetaan hevostalouden investoinneilla hevosten kasvatuksessa tarpeellisia investointeja sekä investointeja, joiden pääasiallinen tarkoitus on edistää hevosten kasvatusta. Käytettäessä hevosta muuhun tuotanto- tai palvelutoimintaan investointitukeen sovelletaan, mitä 23 §:ssä säädetään.

Edellä 5 §:n 10 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää varjotalojen, eläinhallien, rehunsäilytystilojen ja lantaloiden rakentamiseen, peruskorjaukseen ja laajentamiseen.

Tukea voidaan myöntää myös rakentamisinvestointiin, joka johtuu siitä, että tarhaus ympäristönsuojelullisista syistä siirretään pohjavesialueelta uuteen paikkaan. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että tarhaus nykyisellä paikalla on viranomaisen päätöksen johdosta lopetettava viimeistään vuoden 2006 loppuun mennessä. Avustusta voidaan myöntää vain sille osalle hyväksyttävistä kustannuksista, joka vastaa aiemman turkistarhan tuotantokapasiteettia.

Lisäksi tukea voidaan myöntää tarhan ympäröimiseen sellaisella aidalla, jolla voidaan estää eläinten pääsy tarhan ulkopuolelle.

Edellä 5 §:n 11 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää mehiläistaloudessa tarpeellisen pesäkaluston hankkimiseen, käsittelytilojen ja varastojen rakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen sekä hunajalinkojen ja muiden koneiden ja laitteiden hankintaan.

Tukea 5 §:n 12 kohdassa tarkoitettuihin investointeihin voidaan myöntää, jos kysymys on muussa maataloudessa kuin tavanomaisessa kotieläintuotannossa tai peltoviljelyssä välttämättömistä investoinneista.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuna muuna maataloutena pidetään hanhien, ankkojen ja vastaavan siipikarjan tuotantoa, sienten kasvatusta, riistatarhausta, luonnonmarjojen ja -sienten keräämistä, maataloustuotteiden ensiasteen jalostusta sekä muuta edellä tarkoitettuun tuotantoon ja toimintaan rinnastettavaa maataloudeksi luettavaa toimintaa.

Tukea ei kuitenkaan saa myöntää investointiin, joka edistää biisonin-, emun- tai strutsinlihan tuotantoa taikka biisonien, emujen tai strutsien tarhausta.

Tukea ei kuitenkaan myönnetä maatalous- tai metsätraktoreiden taikka puunkorjuun monitoimikoneiden hankintaan.

Edellä 5 §:n 14 kohdassa tarkoitettuja tukikelpoisia investointeja ovat 2―4 momentissa mainitut investoinnit.

Kananmunantuotannossa tukea voidaan myöntää investointiin, jossa kanojen häkit korvataan eläinsuojelulaissa ja eläinsuojeluasetuksessa sekä eläinsuojelulain nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä asetetut edellytykset täyttävillä virikehäkeillä.

Porsastuotannossa tukea voidaan myöntää sellaisiin emakkosikaloiden rakentamishankkeisiin, joissa rakennetaan eläintiloja, jotka ylittävät Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaiset voimassa olevat vähimmäisvaatimukset. Tuen korotusta ei sovelleta tuotantokapasiteettia lisääviin investointeihin.

Turkistarhauksessa tukea voidaan myöntää investointiin, jossa minkkien ja kettujen häkit korvataan eläinsuojelulaissa ja eläinsuojeluasetuksessa sekä eläinsuojelulain nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä asetetut edellytykset täyttävillä suuremmilla häkeillä.

Edellä 5 §:n 15 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää investointeihin, jotka koskevat taimitarhayritysten kasteluveden talteenotto- ja kierrätysjärjestelmiä ja niihin liittyviä vedenpuhdistusjärjestelmiä. Taimitarhayrityksillä tarkoitetaan koristepuiden ja -pensaiden, perennojen tai marja- ja hedelmäkasvien taimituotantoa harjoittavia yrityksiä.

Turkistarhauksessa tukea voidaan myöntää ympärivuotista juottojärjestelmää ja kahden tai useamman tarhan yhteislantalaa koskeviin rakentamisinvestointeihin sekä olemassa olevien varjotalojen varustamiseen vesitiiviillä alustalla.

Edellä 5 §:n 16 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää sellaisen lämpökeskuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen, joka hyödyntää jätelämpöä, vesistön, ilman tai maaperän lämpöä, puuta tai muuta vastaavaa uusiutuvaa polttoainetta taikka tuulta tai aurinkoa.

Osarahoitettuna voidaan tukea vain sellaisia lämpökeskuksia, jotka hyödyntävät puuta.

Tukea voidaan myöntää 5 §:n 6 kohdan nojalla sähköaggregaatin tai -generaattorin hankinta- ja asennuskustannuksiin, jos laite hankitaan varasähköjärjestelmäksi maataloustuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi.

Edellä 5 §:n 17 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää putkilypsykoneiden, säilörehunleikkureiden ja lannanpoistolaitteiden sekä rehunjakokoneiden ja -laitteiden, ei kuitenkaan pienkuormaajien eikä -traktoreiden hankintaan.

Tukea voidaan myöntää investointiin, joka koskee kuolleitten eläinten varastointia ja polttolaitoksia maa- ja metsätalousministeriön tarkemmin määrittelemillä alueilla, joilta kerätään nautojen, lampaiden ja vuohien sekä sikojen ja siipikarjan raatoja.

Tavoite 1 -alueella tuki 5 §:n 1 kohdan a―d alakohdassa tarkoitettuihin investointeihin myönnetään osarahoitettavana.

Tukea 26 §:ssä tarkoitettuihin maatilojen lämpökeskuksiin sekä 22 ja 23 §:ssä tarkoitettuihin investointeihin voidaan myöntää tavoite 1 -alueella osarahoitettavana, jos tuen kohteena oleva maatila sijaitsee sellaisen maakunnan alueella, jota koskeva maakunnan yhteistyöasiakirjan mukaan tuen myöntäminen on mahdollista, ja tarkoitukseen on käytettävissä EY:n varoja. Maaseutuohjelma-alueella voidaan myöntää tukea vastaaviin tarkoituksiin, jos maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaosto päättäessään varojen suuntaamisesta ja hankkeiden valintaperusteista on osoittanut varoja kyseiseen toimintaan.

Tukea 22 ja 23 §:ssä tarkoitettuihin investointeihin myönnetään vain osarahoitettuna tukena.

Osarahoitettavaa tukea ei saa sellaiseen investoinnin osaan, joka ei täytä osarahoitettavan tuen edellytyksiä tai jota ei ole sisällytetty asianomaiseen ohjelmaan.

Mitä 30 §:n 4 momentissa säädetään, sovelletaan myös 1 momentissa tarkoitettuihin investointeihin.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu tuki ei saa edistää sellaisia hankkeita tai toimenpiteitä, joiden tukeminen 2 luvun mukaan on kiellettyä tai rajoitettua.

Myönnettäessä tukea kiinteistön tai vuokramaalla sijaitsevan rakennuksen hankintaan 1 momentissa tarkoitettua toimintaa varten noudatetaan soveltuvin osin, mitä 35 §:ssä säädetään. Vuokramaalla olevan rakennuksen hankintaa tuettaessa on otettava huomioon, mitä 6 §:ssä säädetään. Lisäksi vuokrasopimuksen jäljellä olevan vuokra-ajan tulee olla vähintään 10 vuotta ja vuokrasopimuksen tulee olla kirjattu.

Tukea maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin investointeihin ei myönnetä. Tukea voidaan kuitenkin myöntää LEADER+ -ohjelmasta 1 momentissa tarkoitetulle yritykselle. Tuki myönnetään valtion talousarvion määrärahasta osarahoitettuna avustuksena.

Tukea 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun kannattavuus- ja maksuvalmiuslaskelman hankkimiseen voidaan myöntää enintään 400 euron ja kehittämissuunnitelman hankkimiseen enintään 1 500 euron kustannuksiin. Laskelman seurantaa voidaan tukea laskelmakauden aikana yhden kerran enintään 400 euron kustannuksia vastaavasti. Maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelman seurantatuen myöntämisen edellytyksenä on, että toimenpide, jota koskevaa tukea varten laskelmaa on edellytetty, on kokonaisuudessaan toteutettu.

Tuen myöntämisen edellytyksenä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin on, että seurattavan laskelman hankintaa on tuettu. Tukea ei kuitenkaan myönnetä nuoren viljelijän aloitustukeen liittyvään kannattavuus- tai maksuvalmiuslaskelman seurantaan, jos aloitustukea on korotettu neuvontapalvelun käyttämisen ansiosta.

Edellä 1 momentin 2 ja 4 kohdassa tarkoitettuun tukeen sovelletaan, mitä maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 §:n 5 momentissa säädetään.

Tuki 1 momentin 1 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin voidaan myöntää vain osarahoitettavana noudattaen soveltuvin osin, mitä 30 §:n 2 momentissa säädetään. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin tuki myönnetään avustuksena kansallisista varoista niin, että 22 §:ssä tarkoitettua tuotantoa koskeviin toimenpiteisiin tuki myönnetään osarahoitettavana. Tuki, joka rahoitetaan POMO+ -ohjelman toteuttamiseen osoitetuista varoista, myönnetään kuitenkin kokonaan kansallisista varoista.

Tukea maaseutuyritysten rahoituslain 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun yritystoiminnan sekä rahoituslain 3 §:n 2 momentissa ja 10 §:n 3 momentissa tarkoitettujen yritysten käynnistämiseen ja laajentamiseen voidaan myöntää siten, kuin maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 49 §:ssä säädetään.

Tuki voidaan myöntää vain osarahoitettavana avustuksena maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 49 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin noudattaen soveltuvin osin, mitä 30 §:n 2 momentissa säädetään. Sanotun asetuksen 49 §:n 3 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin tuki myönnetään kuitenkin kansallisista varoista avustuksena. Lisäksi tuki, joka rahoitetaan POMO+ -ohjelman toteuttamiseen osoitetuista varoista, myönnetään kokonaan kansallisista varoista.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua maanostolainaan liittyvää tukea ei saa myöntää vuokramaalla sijaitsevan tuotantorakennuksen hankintaan. Kyseiseen tarkoitukseen myönnettävään lainaan liittyvästä tuesta säädetään 6 §:ssä.

Tukea lisämaan hankintaan voidaan myöntää vain, jos tukikelpoinen kauppahinta on vähintään 8 400 euroa.

Tukea maanhankintaan ei myönnetä alueellisen maaseudun kehittämisohjelman, LEADER+- ja INTERREG III -yhteisöaloite-ohjelmien eikä POMO+ -ohjelman toteuttamiseen osoitetuista varoista.

Tukea voidaan erityisen painavista syistä myöntää 23 ja 31 §:ssä tarkoitetussa yritystoiminnassa tarpeellisen rakennuksen hankintaan maapohjineen. Tuki myönnetään avustuksena.

Tukea myönnettäessä on lisäksi otettava huomioon, mitä 9 ja 10 luvussa säädetään.

Tukea voidaan myöntää tavoite 1 -ohjelmien, alueellisen maaseudun kehittämisohjelman, LEADER+- ja INTERREG III -yhteisöaloiteohjelmien sekä POMO+ -ohjelman toteuttamiseen osoitetuista varoista.

Ne 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut lainat ja myyntihintasaamiset, joita eräistä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä lainoista annetun valtioneuvoston asetuksen (808/2000) 18 §:n nojalla ei voida siirtää hakijan vastattavaksi, on maksettava viimeistään tässä luvussa tarkoitettua lainaa nostettaessa. Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista lainoista on lainaa nostettaessa esitettävä tositteet siten, kuin edellä mainitussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään.

Tukea voidaan myöntää vain sellaiseen maanhankintaan, jossa pellon tai metsämaan hinta maatilataloudellisiin tarkoituksiin käytettynä ei ylitä paikkakunnan käypää hintaa. Tällöin on otettava huomioon hankinnan kohteena olevan maa-alueen sijainti, koko, maan laatu, ojitus, etäisyys talouskeskuksesta ja muut niihin verrattavat alueen tuotannolliseen hyötyyn vaikuttavat seikat sekä rakennettua maata hankittaessa rakennusten sijainti, koko ja kunto.

Hakijan on esitettävä hankittavasta metsämaasta tehty ajantasainen metsäsuunnitelma tai muu luotettava arvio maapohjan ja puuston arvosta metsätaloudellisiin tarkoituksiin käytettynä.

Jos alue tai kiinteistö hankitaan muuhun kuin maatilataloudelliseen tarkoitukseen, alueen ja sillä mahdollisesti olevien rakennusten käypä hinta on arvioitava siinä käyttötarkoituksessa, johon ne hankitaan.

Huolimatta siitä, että maatalousmaasta maksettava vastike täyttää 36 ja 37 §:ssä säädetyt edellytykset, lainoituskelpoiseksi hankintahinnaksi ei lueta sitä osaa hankintahinnasta, joka ylittää seuraavat enimmäishinnat:

Jos samalla kaupalla hankittava alue sijaitsee kahden tai useamman työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella, lainoituskelpoinen enimmäishinta ratkaistaan sen työvoima- ja elinkeinokeskuksen perusteella, jonka alueella pääosa hankittavasta alueesta sijaitsee.

Lainaa ei saa myöntää siltä osin, kuin hankintahinta ylittää lainoituskelpoisen kauppahinnan.

Maatilan tai sen osan sekä maatalousirtaimiston hankintaan voidaan myöntää korkotukilainaa enintään 80 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Mitä 36 ja 37 §:ssä säädetään maan- ja kiinteistönhankinnan hyväksyttävistä kustannuksista, koskee myös aloitustuen lainan korkoon liittyvänä tukena myönnettävää osuutta siltä osin, kuin laina myönnetään maanhankintaan.

Perinneympäristöjen säilyttämiseksi voidaan myöntää tukea muun muassa tuuli- ja koskimyllyjen, kesänavettojen, aittojen, luhtien ja muiden perinteisten varastorakennusten, maisemallisesti arvokkaiden latojen, riuku- ja vitsasaitojen sekä venevajojen korjaamiseen ja parantamiseen. Tukea voidaan myöntää myös perinnemaiseman hoidossa tarvittaviin investointeihin ensimmäisenä vuonna perinneympäristön hoidon alkamisen jälkeen. Näihin investointeihin voivat sisältyä muun muassa aitaamiskustannukset. Tukea ei myönnetä, jos toimenpiteeseen on saatu muuta tukea tai jos sen suorittaminen on muun tuen, kuten maatalouden ympäristötuen, saamisen edellytys.

Jos kysymys on yhden tai enintään kolmen maaseutuyrityksen yhteisestä hankkeesta, tuki myönnetään noudattaen soveltuvin osin, mitä maatilainvestoinneista säädetään. Jos investointi ei koske tuotantoon edelleen käytettävää omaisuutta, jos investointi parantaa kyläyhteisön tai alueen viihtyisyyttä ja jos investoinnin toteuttamiseen osallistuu maaseutuyritysten lisäksi muita, investointiin sovelletaan, mitä rahoituslain 7 §:n nojalla annettavassa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa maaseudun kehittämishankkeiden hyväksyttävistä kustannuksista erikseen säädetään.

Tukea voidaan myöntää rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten peruskorjaamiseen.

Rahoituslain 22 §:n 1 momentissa tarkoitettua tukea voidaan myöntää maatilojen asunto-olojen parantamiseen.

Edellä 4―22, 24―29, 34―40 §:ssä tarkoitettua kansallista tukea myönnettäessä noudatetaan, mitä maatalousalan valtiontuesta annetuissa yhteisön suuntaviivoissa (2000/C 28/02) tuen myöntämisen edellytyksistä määrätään. Kansallista tukea ja EMOTR:sta rahoitettavaa 31 §:ssä tarkoitettua tukea myönnettäessä sovelletaan vastaavasti, mitä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnetystä valtiontuesta annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 70/2001 tuen myöntämisen edellytyksistä säädetään.

Jos kysymys on muuhun tuotantoon kuin maatalouteen liittyvästä toiminnasta ja tuki myönnetään vähämerkityksisen tuen ehdoin, tuen määrä voi tuen myöntämistä edeltäneen kolmen vuoden aikana vähämerkityksisen tuen ehdoin myönnetty tuki mukaan lukien olla enintään 100 000 euroa. Tukea myönnettäessä noudatetaan, mitä EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 69/2001 säädetään.

Hankittaessa kone tai laite siten, että osa kauppahintaa kuitataan antamalla vastineeksi käytetty kone tai laite, tukikelpoiseksi kustannukseksi katsotaan vain hankitun koneen tai laitteen hankintahinnan ja luovutetun koneen tai laitteen hinnan erotus.

Valtiontakausta ei myönnetä lainoihin, jotka on tarkoitettu yrityksen käyttöpääomaksi.

Maksettaessa ja valvottaessa osarahoitettavana myönnettyä investointitukea tuen saajan oman työn arvona pidetään 8,50 euroa tunnilta tavanomaisessa työssä ja 13,50 euroa tunnilta, jos tuen saajalla on koulutus tai pitkäaikainen työkokemus kyseistä työtä koskevalta alalta. Traktorilla tai siihen verrattavalla koneella tehdyn työn arvona pidetään 25 euroa tunnilta ja kaivinkoneella tai siihen verrattavalla koneella tehdyn työn arvona 34 euroa tunnilta. Oman työn osuus otetaan huomioon, jos siitä esitetään tuntikirjanpito.

Omaa puutavaraa käytettäessä puutavaran raakapuuarvona otetaan huomioon kyseisellä alueella yleisesti sovelletut puun kantohinnat. Puutavaran arvo voidaan tukea maksettaessa ja valvottaessa ottaa huomioon vain, jos ulkopuolinen, riittävän ammattitaitoinen henkilö on antanut todistuksen puutavaran määrästä ja arvosta. Jos tuen saaja itse on työstänyt omasta metsästä peräisin olevaa raakapuuta sahaamalla tai höyläämällä, puun arvona pidetään vastaavan puutavaran hankintahintaa, jolla puutavara tavanomaisin ehdoin alueella on yleisesti saatavissa. Sahatun tai höylätyn puutavaran määrästä ja arvosta on oltava vastaava todistus kuin raakapuun määrästä ja arvosta.

Muiden omien rakentamisessa käytettyjen ainesten ja tarvikkeiden arvona pidetään sitä myyntihintaa, jonka hakija olisi saanut myydessään ne. Omien ainesten ja tarvikkeiden määrästä ja arvosta vaaditaan ulkopuolisen tahon todistus momentin 1 mukaisesti.

Toimenpiteeseen, joka täyttää julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädetyt edellytykset, sovelletaan, mitä mainitussa laissa hankintojen tekemisestä ja niiden kilpailuttamisesta kysymyksessä olevien hankintayksikköjen osalta säädetään.

Edellä 2, 7 ja 8 luvussa tarkoitettu tuki myönnetään avustuksena, korkotukilainan korkotukena tai valtiontakauksena taikka niiden yhdistelmänä ottaen kuitenkin huomioon, mitä 52―55 §:ssä säädetään.

Korkotukilainaan liittyvä tuki ja nuorten viljelijöiden aloitustukeen kuuluva lisäavustus myönnetään aina kansallisena tukena. Alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa, LEADER+- ja INTERREG III -yhteisöaloiteohjelmia sekä POMO+ -ohjelmaa toteutettaessa tukea ei saa myöntää sellaisiin kohteisiin, joihin voidaan myöntää vain korkotukilainan korkotukea. INTERREG III -yhteisöaloiteohjelmaa toteutettaessa voidaan kuitenkin myöntää tukea avustuksena 7 §:ssä tarkoitettuun maatilainvestointiin, johon muuten myönnettäisiin vain lainaan liittyvää tukea. Avustuksen enimmäismäärä ei voi ylittää vastaavaa lainaan sisältyvän tuen enimmäismäärää.

Valtiontakaus voidaan myöntää samoihin kohteisiin kuin investointituki maanhankintaa, asuinrakentamista, perinneympäristön vaalimista ja kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten peruskorjaamista lukuun ottamatta.

Nuorille viljelijöille voidaan 2 luvussa tarkoitettuihin maatilainvestointeihin myöntää korkeampaa tukea kuin muille viljelijöille siten kuin 52 §:ssä säädetään.

Nuoreksi viljelijäksi katsotaan alle 40-vuotias viljelijä, jonka tilanpidon aloittamisesta ei ole kulunut viittä vuotta. Tilanpidon aloittamisen ajankohtana pidetään maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 36 §:ssä tarkoitettua aloittamisajankohtaa.

Tukea 2, 5, 7 ja 8 luvussa tarkoitettuihin investointeihin ja maanhankintaan, 22 ja 23 §:ssä tarkoitettua tukea lukuun ottamatta, voidaan myöntää ottaen huomioon liitteen 1 mukaiset tuen enimmäismäärät ja tukimuodot.

INTERREG III -yhteisöaloiteohjelmasta rahoitettavaan maatilainvestointiin voidaan myöntää vain avustusta. Tuki myönnetään osarahoitettuna. Tukea voidaan myöntää vain sellaisiin maatilainvestointeihin, joihin liitteen 1 mukaan muuten myönnetään ainoastaan lainamuotoista tukea. Avustuksen enimmäismäärä ei voi ylittää vastaavaa lainaan sisältyvän tuen enimmäismäärää.

Avustusta ei saa myöntää, jos se olisi vähemmän kuin 840 euroa. Investointeihin, joista säädetään 22―25 §:ssä ja 3 luvussa, voidaan kuitenkin myöntää edellä sanottua pienempiäkin avustuksia, ei kuitenkaan alle 500 euron avustuksia. Jos kysymys on jalostusnaudan tai -lampaan taikka sähköaggregaatin tai -generaattorin hankinnasta tai 32 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta kehittämistoimenpiteestä, edellä mainittuja avustuksen vähimmäismääriä ei sovelleta.

Jos 2 tai 7 luvussa tarkoitetun investoinnin hyväksyttävä kokonaiskustannus on alle 5 000 euroa, ei lainamuotoisen tuen osuutta saa myöntää.

Sen estämättä, mitä 50 ja 53 §:ssä säädetään, myönnettäessä tukea 34 §:ssä tarkoitettuun maanhankintaan tai 43 §:ssä tarkoitettuun asuntorakentamiseen, tukimuotona voidaan käyttää ainoastaan korkotukilainaan liittyvää korkotukea.

Seuraavissa kaupungeissa tukea ei myönnetä investointeihin, jotka toteutetaan muulla kaava-alueella kuin yleiskaava-alueella: Espoo, Hanko, Helsinki, Järvenpää, Kaarina, Kauniainen, Kerava, Kouvola, Kuusankoski, Lahti, Lohja, Raisio, Tampere, Turku ja Vantaa.

Mitä 55 ja 56 §:ssä säädetään, sovelletaan myös 35 §:ssä tarkoitettuun kiinteistön hankintaan.

Tässä asetuksessa tarkoitettua tukea myönnettäessä tukitaso ratkaistaan sen liitteen 2 mukaisen aluejaon perusteella, joka oli kuntien osalta voimassa 31 päivänä joulukuuta 2000.