2004

1412/2004 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus rahoitusvälineiden, sijoituskiinteistöjen, biologisten hyödykkeiden ja eräiden muiden sijoitusten merkitsemisestä vakuutusyrityksen tilinpäätökseen ja konsernitilinpäätökseen

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 28 päivänä joulukuuta 1979 annetun vakuutusyhtiölain (1062/1979)10 luvun 4 c §:n 5 ja 6 momentin, 31 päivänä joulukuuta 1987 annetun vakuutusyhdistyslain (1250/1987)10 luvun 5 c §:n 6 ja 7 momentin, ulkomaisista vakuutusyhtiöistä 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun lain (398/1995) 40 §:n 3 momentin, 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieseläkelain (72/1956) 54 §:n 4 momentin ja 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969) 17 b §:n 4 momentin nojalla,

sellaisina kuin ne ovat, vakuutusyhtiölain 10 luvun 4 c §:n 5 ja 6 momentti laissa 1319/2004, vakuutusyhdistyslain 10 luvun 5 c §:n 6 ja 7 momentti laissa 1320/2004, ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain 40 §:n 3 momentti laissa 1321/2004, merimieseläkelain 54 §:n 4 momentti laissa 1325/2004 ja maatalousyrittäjien eläkelain 17 b §:n 4 momentti laissa 1326/2004 seuraavasti:
1 § Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan, kun vakuutusyhtiö, vakuutusyhdistys, kolmannen maan vakuutusyhtiön edustusto, merimieseläkekassa ja maatalousyrittäjien eläkelaitos (vakuutusyritys) merkitsee rahoitusvälineen, sijoituskiinteistön, biologisen hyödykkeen tai muun tässä asetuksessa määritellyn sijoituksen tilinpäätökseensä tai konsernitilinpäätökseensä käypään arvoon vakuutusyhtiölain (1062/1979) 10 luvun 4 c §:n 5 ja 6 momentin mukaisesti.

Tämä asetus ei sisällä 1 momentissa tarkoitettujen sijoitusten kirjanpidollista määrittelyä. Tätä asetusta sovelletaan muihin tase-eriin kuin sijoituksiin vain 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
2 § Rahoitusvelkojen arvostaminen käypään arvoon

Rahoitusveloista käypään arvoon arvostetaan sellaiset velat, jotka ovat osa kaupankäyntisalkkua tai rahoitusjohdannaisia.
3 § Rahoitusjohdannaisten arvostaminen käypään arvoon

Rahoitusjohdannaiset arvostaan käypään arvoon.

Rahoitusjohdannaisina pidetään tässä asetuksessa rahoitusvälineisiin perustuvia sopimuksia, joissa jommallekummalle sopimuspuolelle annetaan oikeus selvitykseen käteisellä tai jollakin muulla rahoitusvälineellä lukuun ottamatta sopimuksia, jotka:

 1)

on tehty täyttämään ja jotka edelleen täyttävät hyödykettä koskevat yhtiön odotetut hankinta-, myynti- tai käyttövaatimukset;

 2)

alun perin tarkoitettiin tähän tarkoitukseen; ja

 3)

odotetaan selvitettävän hyödykkeen toimituksella.
4 § Rahoitusvälineet, joita ei arvosteta käypään arvoon

Käyvän arvon mukaista arvostamista ei sovelleta:

 1)

rahoitusvälineisiin, jotka eivät ole johdannaisia ja joita pidetään niiden eräpäivään saakka;

 2)

lainoihin ja muihin saamisiin; eikä

 3)

osakkeisiin ja osuuksiin tytär-, omistusyhteys- ja yhteisyrityksissä, yhtiön oman pääoman ehdoin liikkeeseen laskemiin välineisiin, ehdollista vastiketta koskeviin sopimuksiin yritysten yhteenliittymässä ja muihin rahoitusvälineisiin, joissa on sellaisia erityispiirteitä, että kyseisiin rahoitusvälineisiin olisi yleisesti hyväksytyn käytännön mukaisesti sovellettava muista rahoitusvälineistä poikkeavia laskentasääntöjä.

Mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään ei sovelleta vakuutusyrityksen tytäryrityksenä oleviin asunto- ja kiinteistöyhtiön osakkeisiin ja osuuksiin.
5 § Suojauslaskennassa sovellettava arvostaminen ja merkitseminen tilinpäätökseen

Vara tai velka, jota voidaan pitää suojattuna eränä käypää arvoa koskevan suojauslaskentamenettelyn mukaisesti taikka tällaisen varan tai velan yksilöity osa, arvostetaan kyseisessä menettelyssä edellytetyn määräisenä.
6 § Käypä arvo

Käypä arvo määritetään käyttäen markkina-arvoa niiden rahoitusvälineiden osalta, joille on vaikeuksitta määriteltävissä luotettavat markkinat.

Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen rahoitusvälineiden osalta käypä arvo määritetään:

 1)

rahoitusvälineen osista tai samanlaisten rahoitusvälineiden markkina-arvosta johdettuun arvoon, jos niiden markkina-arvo on luotettavasti määriteltävissä; tai

 2)

yleisesti hyväksyttyjen arvostusmallien ja -tekniikoiden avulla laskettuun arvoon, jos se on luotettavasti määriteltävissä.

Mikäli rahoitusvälineen käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti 1 momentin tai 2 momentin 1 ja 2 kohdan mukaisesti, rahoitusväline arvostetaan vakuutusyhtiölain 10 luvun 4 c §:n 1 ja 2 momentin ja vakuutusyhdistyslain 10 luvun 5 c §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti.

Käypä arvo määritetään käyttäen markkina-arvoa niiden sijoituskiinteistöjen osalta, joille on vaikeuksitta määriteltävissä luotettavat markkinat.

Muiden kuin 4 momentissa tarkoitettujen sijoituskiinteistöjen osalta käypä arvo määritetään:

 1)

sijoituskiinteistön osista tai vastaavien sijoituskiinteistön markkina-arvoista johdettuun arvoon, jos niiden markkina-arvo on luotettavasti määriteltävissä; tai

 2)

yleisesti hyväksyttyjen tuottoarvoon perustuvien arvostusmallien ja -tekniikoiden avulla laskettuun arvoon, jos se on luotettavasti määriteltävissä.

Mikäli sijoituskiinteistön käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti 4 momentin tai 5 momentin 1 ja 2 kohdan mukaisesti, sijoituskiinteistö arvostetaan vakuutusyhtiölain 10 luvun 4 c §:n 1 momentin ja vakuutusyhdistyslain 10 luvun 5 c §:n 1 momentin mukaisesti.

Biologisen hyödykkeen käyvän arvon määrityksen on perustuttava halukkaan myyjän ja riippumattoman ostajan välisessä kaupassa saatavaan markkina-arvoon tai vuosittain tehtävään sijoituskohdekohtaiseen luotettavaan arvioon. Mikäli biologisen hyödykkeen käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, se arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalennuksilla vähennettyyn hankintamenoon.

Mikäli vakuutusyritys merkitsee taseeseen rahoitusvälineen, sijoituskiinteistön, biologisen hyödykkeen tai muun tässä asetuksessa säädetyn hyödykkeen käypään arvoon vakuutusyhtiölain 10 luvun 4 c §:n 5 ja 6 momentin ja vakuutusyhdistyslain 6 ja 7 momentin mukaisesti, merkitään taseeseen ja tuloslaskelmaan kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen väliaikaisista eroista johtuva laskennallinen verovelka tai -saaminen erityistä varovaisuutta noudattaen.
7 § Käyvän arvon muutosten merkitseminen tuloslaskelmaan

Tilikauden tuotoksi tai kuluksi merkitään tuloslaskelmaan tämän pykälän mukaisesti käypään arvoon merkittävien rahoitusvälineiden, sijoituskiinteistöjen ja biologisten hyödykkeiden tilinpäätöshetken käyvän arvon ja edellisen tilinpäätöksen kirjanpitoarvon erotus. Mikäli käypään arvoon merkittävä rahoitusväline, sijoituskiinteistö tai biologien hyödyke on hankittu tilikauden aikana, tilikauden tuotoksi tai kuluksi kirjataan rahoitusvälineen, sijoituskiinteistön ja biologisen hyödykkeen tilinpäätöshetken käyvän arvon ja vakuutusyhtiölain 10 luvun 4 c §:n 1 momentin ja vakuutusyhdistyslain 10 luvun 5 c §:n 1 momentin mukainen hankintamenon erotus.
8 § Käyvän arvon rahasto

Edellä 7 §:ssä säädetystä poiketen merkitään mainitussa pykälässä tarkoitettu erotus rahoitusvälineen osalta omaan pääomaan sisältyvään käyvän arvon rahastoon, jos

 1)

kyseessä on suojauslaskentamenettelyssä käytetyn välineen merkintä, jolla koko arvonmuutoksen tai sen osan merkitsemättä jättäminen tuloslaskelmaan mahdollistetaan;

 2)

kyseessä ovat sellaiset käyvän arvon mukaan arvostettavat rahoitusvälineet, joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa, lukuun ottamatta rahoitusjohdannaisia.

Käyvän arvon rahastoa on oikaistava, kun saaminen, velka tai johdannaissopimus lakkaa tai rahoitusväline luovutetaan.
9 § Liitetiedot

Liitetietona on esitettävä käypään arvoon merkityistä rahoitusvälineistä:

 1)

käytettyjen arvostusmallien ja tekniikkojen perusteet niiden rahoitusvälineiden osalta, joiden käypä arvo on määritelty 6 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisesti;

 2)

suoraan tuloslaskelmaan merkityt arvonmuutokset sekä käyvän arvon rahastoon merkityt arvonmuutokset kunkin käypään arvoon merkittyjen rahoitusvälineiden ryhmän osalta rahoitusvälineryhmittäin eriteltyinä;

 3)

käyvän arvon erittely tase-eräkohtaisesti käyttötarkoituksen mukaisiin ryhmiin ryhmiteltynä;

 4)

tase-eräkohtainen tieto eräpäivään asti pidettävien rahoitusvälineiden käyvistä arvoista ja niiden jaksotetuista hankintamenoista;

 5)

niiden myytävissä olevien ryhmään kuuluvien rahoitusvälineiden kirjanpitoarvo, joiden käypää arvoa ei ole voitu määrittää luotettavasti eikä niitä siitä syystä ole voitu merkitä kirjanpitoon käypään arvoon sekä syyt, miksi kyseisten varojen käypiä arvoja ei ole voitu määrittää luotettavasti;

 6)

tiedot johdannaisten käytön laajuudesta ja niiden luonteesta kunkin rahoitusjohdannaisten lajin osalta, mukaan lukien olennaiset ehdot, jotka saattavat vaikuttaa tulevien kassavirtojen määrään, ajoitukseen ja varmuuteen; ja

 7)

taulukko, josta ilmenevät käyvän arvon rahaston muutokset tilikauden aikana.

Liitetietona on esitettävä taseeseen käypään arvoon merkityistä sijoituskiinteistöistä:

 1)

käytettyjen arvostusmallien ja -tekniikoiden perusteet niiden sijoituskiinteistöjen osalta, joiden käypä arvo on määritetty 6 §:n 5 momentin 2 kohdan mukaisesti;

 2)

tuloslaskelmaan merkittyjen arvonmuutosten määrä;

 3)

kuvaus sijoituskiinteistöstä, jos jonkin sijoituskiinteistön käypää arvoa ei pystytä määrittämään luotettavasti ja selvitys, miksi käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti;

 4)

kiinteistöjen realisoitavuutta tai tuoton ja myyntitulon siirtämistä koskevien rajoitusten olemassaolo ja määrä;

 5)

olennaiset sopimuksiin perustuvat velvoitteet, jotka koskevat kiinteistöjen ostamista, rakentamista tai kunnostamista taikka niiden korjaamista, huoltoa tai perusparannusta; ja

 6)

periaatteet, joita käytetään sijoituskiinteistöjen erottamiseen omassa käytössä olevista kiinteistöistä.

Liitetietona on esitettävä käypään arvoon merkityistä biologisista hyödykkeistä:

 1)

kuvaus käypään arvoon arvostettavista biologisista hyödykkeistä ja niiden ryhmittelystä; jos biologisten hyödykkeiden osalta niiden markkina-arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, käytettyjen arvostusmallien ja -tekniikoiden perusteet sekä merkittävät olettamukset joilla biologisten hyödykkeiden käypä arvo on määritelty;

 2)

tuloslaskelmaan merkittyjen arvonmuutosten määrä;

 3)

käyvän arvon erittely tase-eräkohtaisesti;

 4)

olennaiset tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida biologisten hyödykkeiden vaikutus vakuutusyrityksen taloudelliseen asemaan tai tulokseen.
10 § Riskienhallinta

Sen lisäksi, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997), vakuutusyhtiölaissa, vakuutusyhdistyslaissa, kirjanpitoasetuksessa (1339/1997) ja vakuutusyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (1340/2002) ja eräiden erityiseläkelaitosten tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (1341/2002) säädetään toimintakertomuksessa tai tilinpäätöksen liitetiedoissa kyseisistä vakuutusyrityksistä tai muista vakuutuslaitoksista esitettävistä tiedoista, käypään arvoon merkityistä rahoitusvälineistä tulee esittää tiedot:

 1)

rahoitusriskien hallinnan tavoitteista ja menettelytavoista;

 2)

hinta-, luotto-, likviditeetti- ja kassavirtariskeistä,

jos nämä tiedot ovat olennaisia yhtiön varojen, velkojen rahoitusaseman taikka voiton tai tappion arvioimisen kannalta.
11 § Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja konsernin emoyrityksen toimintakertomuksessa annettavat tiedot

Sellaisen emoyrityksenä olevan vakuutusyrityksen tai vakuutusomistusyhteisön konsernitilinpäätöksen liitteenä, jonka tytäryritysten toimialan osuus ei ylitä rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004) 4 §:n mukaisia kynnysarvoja ja jos vakuutusyhtiölain 10 luvun 11 §:n 8 momentista ei muuta johdu, on ilmoitettava soveltuvin osin 9 §:ssä tarkoitetut tiedot konsernista ja emoyrityksen toimintakertomuksessa tai sen konsernitilinpäätöksen liitetietoina 10 §:ssä tarkoitetut tiedot myös konsernista.
12 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2004.

Tätä asetusta saadaan soveltaa ensimmäisen kerran vakuutusyrityksen kirjanpitoon ja sen konsernitilinpäätökseen siltä tilikaudelta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2005 tai sen jälkeen.

Tällä asetuksella kumotaan sosiaali- ja terveysministeriön 23 päivänä joulukuuta 1999 annettu määräys työeläkevakuutusyhtiön sijoituspäätösten valmistelusta ja niiden toteuttamisesta Dnr. 61/02/1999-6.

Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre Hallitussihteeri Juhani Turunen