1 § Ministeriön tehtävät

Sosiaali- ja terveysministeriön tehtäviä ovat:

terveyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä sairauksien ehkäiseminen;

sosiaalinen hyvinvointi ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy;

sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- ja valtionosuuskysymykset;

lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen;

maatalousyrittäjien lomituspalvelut;

alkoholi- ja huumausaineasiat;

lääkehuolto;

työterveyshuolto;

terveydensuojelu sekä säteilyhaittojen, kemikaalien ja geeniteknologian valvonta;

10)

toimeentuloturva vanhuuden, työkyvyttömyyden, työttömyyden, sairauden, lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella;

11)

vakuutustoiminnan sääntely ja valvonta;

12)

työsuojelu ja metsäpalkkaus;

13)

naisten ja miesten välinen tasa-arvo;

14)

Raha-automaattiyhdistyksen tuoton jakaminen;

15)

Kansaneläkelaitosta koskevat asiat.

2 § Ministeriön toimialan virastot, laitokset, toimielimet ja yhteisöt

Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvat:

Kansanterveyslaitos;

Lääkelaitos;

Lääkehoidon kehittämiskeskus;

terveydenhuollon oikeusturvakeskus;

säteilyturvakeskus;

sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus;

sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus;

Vakuutusvalvontavirasto;

tarkastuslautakunta;

10)

työttömyysturvalautakunta;

11)

työterveyslaitos;

12)

työsuojelun piirihallinto;

13)

tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvovaltuutetun toimisto;

14)

Raha-automaattiyhdistys;

15)

Alko Oy;

16)

työsuojelurahasto;

17)

Koulutusrahasto;

18)

työttömyysvakuutusrahasto;

19)

työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta.

3 § Ministeriön organisaatio

Sosiaali- ja terveysministeriössä on seuraavat osastot:

hallinto-osasto;

vakuutusosasto;

terveysosasto;

perhe- ja sosiaaliosasto;

talous- ja suunnitteluosasto;

työsuojeluosasto.

Osastojen ulkopuolella ovat erillisinä tulosryhminä kansainvälisten asiain toimisto, viestintäyksikkö ja esikuntayksikkö.

Osastot voivat jakautua tulosryhmiin. Osaston ja erillisen tulosryhmän sisäisestä organisaatiosta määrätään tarvittaessa ministeriön sisäisessä määräyksessä, jonka osaston tai erillisen tulosryhmän päällikkö vahvistaa.

Sisäinen tarkastus toimii sisällöllisesti kansliapäällikön alaisena, mutta hallinnollisesti hallinto-osaston yhteydessä.

4 § Ratkaisuvallan käyttö

Ministeriössä päätettävät asiat ratkaisee ministeri toimialansa osalta. Ministeriön virkamiehet ratkaisevat kuitenkin valtioneuvoston ohjesäännön 36 §:ssä säädettyjä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä säädetään.

Ministeri voi pidättää ratkaisuvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa kansliapäälliköllä, osastopäälliköllä ja tulosryhmän päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle.

Työsuojeluosasto on riippumaton hoitaessaan työsuojeluviranomaiselle kuuluvia tehtäviä.

Ministeriön yhteydessä toimiva tasa-arvovaltuutettu on riippumaton hoitaessaan tasa-arvovaltuutetulle säädettyjä tehtäviä.

5 § Ministeriön työjärjestys

Ministeriön työjärjestyksessä säädetään tarkemmin ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä, kansliapäällikön sijaisista, asioiden valmistelusta ministeriössä, päätösvallan siirtämisestä ministeriön esittelijöinä toimiville virkamiehille sekä hallinnonalan ohjauksesta.

Ministeriön työjärjestyksen antaa sosiaali- ja terveysministeri. Kun ministeriöön on määrätty useampi kuin yksi ministeri, kukin ministeri hyväksyy työjärjestyksen toimialansa osalta.

6 § Johtavat virkamiehet

Ministeriössä on kansliapäällikkö. Osaston päällikkönä on osastopäällikkö.

Osastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi. Oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneella apulaisosastopäälliköllä on hallitusneuvoksen arvonimi. Vakuutusosaston muulla apulaisosastopäälliköllä on vakuutusneuvoksen arvonimi, talous- ja suunnitteluosaston muulla apulaisosastopäälliköllä on finanssineuvoksen arvonimi, perhe- ja sosiaaliosaston muulla apulaisosastopäälliköllä on sosiaalineuvoksen arvonimi ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneella terveysosaston apulaisosastopäälliköllä on lääkintöneuvoksen arvonimi.

7 § Virkamiesten kelpoisuusvaatimukset

Kelpoisuusvaatimuksena on:

kansliapäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan ja hyvä perehtyneisyys asianomaisen osaston toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

apulaisosastopäälliköllä ja muulla tulosryhmän päällikkönä toimivalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto, jonka on oltava hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;

hallitussihteerillä ja muulla kuin tulosryhmän päällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;

muulla kuin tulosryhmän päällikkönä toimivalla lääkintöneuvoksella, sosiaalineuvoksella, lainsäädäntöneuvoksella ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.

8 § Virkamiesten nimittämistoimivalta

Kansliapäällikön nimittämisestä säädetään perustuslaissa.

Osastopäällikön, ylijohtajan ja muun johtajan, apulaisosastopäällikön, hallitusneuvoksen ja muun neuvoksen, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.

Tasa-arvovaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun toimiston muun henkilökunnan nimittämisestä ja ottamisesta säädetään erikseen.

Muun virkamiehen ja työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa ministeriö.

9 § Valmistelusta määrääminen

Kansliapäällikkö voi määrätä ministeriön virkamiehen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi tai ottaa itselleen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi asian, joka muuten olisi muun virkamiehen käsiteltävä. Sama oikeus on yksittäistapauksessa osastopäälliköllä ja tulosryhmän päälliköllä asiassa, joka muuten olisi hänen alaisensa virkamiehen käsiteltävä.

10 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2003.

Tällä asetuksella kumotaan sosiaali- ja terveysministeriöstä 22 päivänä helmikuuta 2001 annettu valtioneuvoston asetus (166/2001).

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.