Paikalliselle ulosottoviranomaiselle tai ulosoton tietojärjestelmään saapunut ulosottohakemus ohjataan vastaajan asuin- tai kotipaikan ulosottomiehelle ( vastaava ulosottomies). Jos vastaajan asuin- tai kotipaikka ei ole tiedossa, vastaavana ulosottomiehenä toimii hakemuksen vastaanottaneen ulosottopiirin ulosottomies.

Vastaajan asuin- tai kotipaikan ulosottomiehellä tarkoitetaan tässä asetuksessa sitä ulosottomiestä, jonka ulosottopiirissä vastaajalla on osoite Suomessa.

Jos vastaajalla on ulosotossa vireillä muita asioita, aikaisempien asioiden vastaava ulosottomies on myös uuden ulosottoasian vastaava ulosottomies.

Jos toimitukset ulosottoasiassa pidetään kokonaisuudessaan tai pääosin muualla kuin 1 §:ssä tarkoitetussa paikassa ja muita ulosottoasioita ei ole vireillä, vastaavana ulosottomiehenä on toimituspaikan ulosottomies.

Jos vastaajana olevan elinkeinonharjoittajan taikka yhtiön, yhtymän tai muun yhteisön tosiasiallinen toiminta ei ole 1 §:n mukaisesti määräytyvän ulosottomiehen ulosottopiirissä, vastaava ulosottomies on tosiasiallisen toimintapaikan ulosottomies.

Jos sellaisen elinkeinonharjoittajan taikka yhtiön, yhtymän tai muun yhteisön asioille, joissa sama luonnollinen henkilö tosiasiassa käyttää määräysvaltaa yksin tai lähes yksin, voisi määräytyä useampia vastaavia ulosottomiehiä, vastaava ulosottomies määräytyy sen mukaan, missä täytäntöönpano voidaan tarkoituksenmukaisimmin toimittaa tai missä vastaaja voidaan tavoittaa.

Sellainen erityistoimia edellyttävä ulosottoasia, jonka oikeusministeriö on määrännyt tietyn ulosottomiehen hoidettavaksi, ohjataan tällaisia toimia hoitavalle ulosottomiehelle. Tämä ulosottomies toimii kaikkien saman vastaajan asioiden vastaavana ulosottomiehenä.

Jos myöhemmin ilmenee tarkempaa tietoa vastaajan osoitteesta, vastaajan tosiasiallisista asiointimahdollisuuksista taikka 2 tai 3 §:ssä tarkoitetuista perusteista, vastaava ulosottomies vaihdetaan siten kuin ulosottolain (37/1895) 3 luvun 15 §:ssä säädetään.

Ulosottohakemuksen saavuttua paikalliselle ulosottoviranomaiselle selvitetään ulosottorekisterissä olevat vastaajaa koskevat tiedot.

Jos ulosottorekisterissä ei ole vastaajaa koskevia tietoja tai ne eivät ole ajan tasalla, ulosoton tietojärjestelmässä olevan teknisen käyttöyhteyden avulla selvitetään väestötietojärjestelmään sekä veroviranomaisten, työvoimaviranomaisten, Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen tietojärjestelmiin merkityt vastaajan olinpaikkaa ja omaisuutta koskevat tiedot.

Edellä 5 §:ssä tarkoitetussa perusselvityksessä saatujen tietojen perusteella vastaajan olinpaikan ja omaisuuden etsintää jatketaan, jos siihen on olosuhteet huomioon ottaen aihetta. Vastaajan olinpaikan selvittämistä ja omaisuuden etsintää jatketaan osoite- ja puhelintietojen selvittämisellä, yhteydenotolla, tapaamisella, ulosottoselvityksellä sekä muihin kuin 5 §:ssä tarkoitettuihin tietojärjestelmiin merkittyjen tietojen etsimisellä sekä muilla tiedusteluilla ja selvityksillä.

Vastaajan olinpaikan selvitys ja omaisuuden etsintä lopetetaan, kun on ilmeistä, että vastaajaa tai omaisuutta ei löydetä.

Suppeassa ulosotossa voidaan ulosmitata velallisen palkka, eläke, elinkeinotulo, rahamääräinen toimeentuloetuus ja veron ennakon palautus sekä ulosottomiehen tiedossa oleva velallisen muu omaisuus tai saatava, jota ei tarvitse muuttaa rahaksi.

Ulosottomiehelle saapuvan suppeaa ulosottoa koskevan hakemuksen perusteella 1 momentissa tarkoitettua tuloa ja omaisuutta etsitään ulosottorekisteristä sekä ulosoton tietojärjestelmässä olevan teknisen käyttöyhteyden avulla veroviranomaisten, työvoimaviranomaisten, Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen tietojärjestelmistä.

Jos ulosottomies on ulosmitannut muun kuin suppeassa ulosotossa olevan saatavan perimiseksi omaisuutta, joka on myytävä, ja ulosottomies arvioi, että suppeassa ulosotossa perittävänä oleva saatava kertyisi kokonaan myyntihinnasta tai sille kertyisi etuoikeussäännökset huomioon ottaen yli 1 000 euroa, ulosottomiehen tulee tiedustella hakijalta, peruuttaako hän suppeaa ulosottoa koskevan rajoituksen.

Hakijalle määräaikaisilmoitus annetaan vain hänen hakemastaan ulosottoasiasta.

Määräaikaisilmoitusta ei anneta, jos asianosainen on ilmoittanut, ettei hän halua määräaikaisilmoitusta.

Jos elatusavun perintä tapahtuu siten kuin elatusturvalain (671/1998) 15 §:ssä säädetään, velalliselle annettavaan määräaikaisilmoitukseen merkitään kunnan toimielimelle tilitetty rahamäärä ilman tietoja hakijan saatavan rahamäärästä ja perimättä olevasta rahamäärästä.

Jos ulosottolain 3 luvun 100 §:ssä tarkoitetusta hakijan saatavasta on tilityksen jälkeen jäljellä enintään 10 euroa, ulosottomies saa jättää sen perimättä ja tehdä lopputilityksen.

Jos ulosottomies arvioi, että ulosottolain 4 luvun 15 §:n 2 momentissa tarkoitetussa ulosmittauksessa hakijan saatavalle etuoikeussäännökset huomioon ottaen kertyisi vähemmän kuin 40 euroa, hakijalle annetaan estetodistus, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana.

Jos ulosottolain 6 luvun 23 §:n 1 momentissa tarkoitetussa varojen jaossa saatavalle kertyisi enintään 40 euroa, saatava voidaan jättää ottamatta huomioon jaossa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2004.

Tällä asetuksella kumotaan 31 päivänä lokakuuta 1896 annetun ulosottoasetuksen (37/1896) 37 §:n 1 momentti ja 39 §, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 1074/2001.

Ensimmäinen 10 §:ssä tarkoitettu määräaikaisilmoitus annetaan vuoden 2005 maaliskuun ensimmäisen päivän tilanteen mukaan.

Asetusta sovelletaan noudattaen soveltuvin osin, mitä ulosottolain muuttamisesta annetun lain (679/2003) siirtymäsäännöksissä säädetään.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.