1 § Ministeriön tehtävät

Sisäasiainministeriön tehtäviä ovat:

alueiden kehittämisen suunnittelu, toteutus ja yhteensovittaminen;

EU:n alue- ja rakennepolitiikka, tavoitteet 1 ja 2 sekä niitä varten laadittujen rakennerahasto-ohjelmien hallintoviranomaistehtävät, Interreg- ja Urban -yhteisöaloitteet sekä Euroopan aluekehitysrahastoa koskevat maksuviranomaistehtävät;

yleinen hallinnollinen jaotus sekä hallinnollisten jaotusten yhteensovittaminen;

aluehallinnon ja valtion paikallishallinnon yleinen kehittäminen;

valtion ja kuntien välisen verkkoasioinnin ja tietohallinnon edistäminen ja aluehallinnon tietohallinnon yhteistyö;

lääninhallitusten yleinen johto ja valvonta;

kihlakuntahallinnon kehittäminen ja väestökirjanpito;

kuntajaotus, kunnallishallinto ja -talous sekä valtion ja kuntien suhde;

kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus ja harkinnanvarainen rahoitusavustus;

10)

yleinen järjestys ja turvallisuus sekä poliisihallinto;

11)

Suomen passi, henkilökortti ja sähköinen henkilökortti;

12)

rikoksentekijän luovuttaminen Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä;

13)

yksityiset turvallisuuspalvelut;

14)

arpajaiset, viihdelaitteet ja rahankeräykset;

15)

ampuma-aseet ja teräaseet;

16)

yleisötilaisuudet ja järjestyksenvalvojat;

17)

Suomen kansalaisuus;

18)

ulkomaalaisten maahantulo, maassa oleskelu ja kansainvälisen suojelun antaminen;

19)

pelastustoimi;

20)

rajavalvonta, rajatarkastukset ja meripelastustoimi;

21)

siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien yhteensovittaminen;

22)

Suomen lippu ja Suomen vaakuna; hengenpelastusmitalit ja Suomen Punaisen Ristin ansiomerkit.

Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) tai muutoin säädetään, sisäasiainministeriön osastojen ja erillisten yksiköiden tehtävistä säädetään ministeriön työjärjestyksessä.

2 § Ministeriön toimialaan kuuluvat virastot, laitokset ja muut toimielimet

Ministeriön toimialaan kuuluvat:

lääninhallitukset

Väestörekisterikeskus

kihlakunnanvirastot, kihlakuntien poliisilaitokset sekä maistraatit

kunnallinen eläkelaitos

kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntien takauskeskus

keskusrikospoliisi

suojelupoliisi

liikkuva poliisi

Poliisiammattikorkeakoulu

Poliisikoulu

Poliisin tekniikkakeskus

Poliisin tietohallintokeskus

viranomaisradioverkko

Pelastusopisto

hätäkeskuslaitos

Palosuojelurahasto

Ulkomaalaisvirasto

rajavartiolaitos.

3 § Ministeriön organisaatio

Ministeriössä on alueiden ja hallinnon kehittämisosasto, kuntaosasto, poliisiosasto, pelastusosasto, ulkomaalaisosasto sekä rajavartio-osasto.

Rajavartio-osastona on rajavartiolaitoksen esikunta. Ministeriön poliisiosastosta poliisin ylijohtona ja rajavartio-osastosta rajavartiolaitoksen esikuntana säädetään erikseen.

Ministeriössä on lisäksi kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa osastojaon ulkopuolella ministeriön talousyksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, ministeriön viestintäyksikkö sekä ministeriön kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä.

4 § Ratkaisuvallan käyttö

Ministeriössä päätettävät asiat ratkaisee ministeri. Ministeriön virkamiehet ratkaisevat kuitenkin valtioneuvoston ohjesäännön 36 §:ssä säädettyjä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä säädetään.

Ministeri voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa kansliapäälliköllä, osastopäälliköllä, erillisen yksikön päälliköllä ja tulosyksikön päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu heidän alaiselleen virkamiehelle.

5 § Ministeriön työjärjestys

Ministeriön työjärjestyksessä säädetään 1 ja 4 §:ssä säädetyn lisäksi ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista sekä asioiden valmistelusta ministeriössä. Ministeriön työjärjestyksen antaa sisäasiainministeri. Kun ministeriöön on määrätty useampi kuin yksi ministeri, kukin ministeri hyväksyy työjärjestyksen toimialansa osalta.

Osaston ja erillisen yksikön sisäisestä organisaatiosta määrätään tarvittaessa ministeriön sisäisessä määräyksessä, jonka osaston tai erillisen yksikön päällikkö vahvistaa.

6 § Ministeriön virkamiehet

Ministeriössä on kansliapäällikkö. Osaston päällikkönä on osastopäällikkö. Poliisiosaston päällikkönä on kuitenkin poliisiylijohtaja ja pelastusosaston päällikkönä pelastusylijohtaja.

Osastopäälliköllä ja kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmän päälliköllä on ylijohtajan arvonimi ja teknisellä johtajalla yli-insinöörin arvonimi.

7 § Virkojen kelpoisuusvaatimukset

Kelpoisuusvaatimuksena on:

kansliapäälliköllä, pelastusylijohtajalla osastopäällikkönä ja osastopäälliköllä sen lisäksi mitä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään, perehtyneisyys hallintotehtäviin;

poliisiylijohtajalla osastopäällikkönä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisikoulutuksesta annetun asetuksen (1272/1997) 23 §:ssä tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys poliisitoimeen ja hallintotehtäviin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

poliisijohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisikoulutuksesta annetun asetuksen 23 §.ssä tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;

lainsäädäntöjohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;

hallitusneuvoksella apulaisosastopäällikkönä ja hallitusneuvos, hallintojohtajalla sekä näitä virka-asemaltaan vastaavalla hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;

hallintojohtajalla ja muulla johtajalla sekä näitä virka-asemaltaan vastaavalla neuvottelevalla virkamiehellä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetty kelpoisuus;

tarkastusneuvoksella, aluekehitysneuvoksella, kehittämisneuvoksella ja muulla kuin 6 kohdassa tarkoitetulla neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;

lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys lainvalmisteluun;

muulla kuin 5 kohdassa tarkoitetulla hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus; sekä

10)

poliisiylitarkastajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisikoulutuksesta annetun asetuksen 23 §:ssä tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys toimialaan kuuluviin tehtäviin.

8 § Virkojen täyttäminen

Kansliapäällikön nimittämisestä säädetään perustuslaissa.

Poliisiylijohtajan osastopäällikkönä, pelastusylijohtajan osastopäällikkönä, osastopäällikön, hallintojohtajan ja muun johtajan, hallitusneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen ja muun neuvoksen, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.

Hallitusneuvoksen apulaisosastopäällikkönä ja hallitusneuvos, hallintojohtajan nimittää valtioneuvosto.

Muut virkamiehet nimittää sekä työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa ministeriö.

9 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2003.

Tällä asetuksella kumotaan sisäasiainministeriöstä 27 päivänä huhtikuuta 2000 annettu valtioneuvoston asetus (404/2000) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.