Rataverkon käytöstä suoritetaan valtiolle veroa sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Verotuksen toimittamisesta ja valvonnasta huolehtii Ratahallintokeskus, joka voi antaa yksityiskohtaisempia määräyksiä verotusmenettelystä, kirjanpidosta ja veroilmoituksesta.

Velvollinen suorittamaan veroa on rautatieyritys.

Veron määrä on henkilöliikenteessä ja veturisiirroissa 0,01 senttiä bruttotonnikilometriltä, sähkövetoisessa tavaraliikenteessä 0,05 senttiä bruttotonnikilometriltä ja dieselvetoisessa tavaraliikenteessä 0,1 senttiä bruttotonnikilometriltä.

Ratahallintokeskus voi hakemuksesta määräämillään ehdoilla joko uuden rautatiekuljetuksen käyttöönoton tai vähän liikennöidyn rataverkon osuuden käytön edistämiseksi kokonaan tai osittain vapauttaa verovelvollisen verosta. Vapautus voidaan myöntää kokonaiskestoltaan enintään kymmeneksi vuodeksi.

Verovelvollisen on annettava kirjallinen ilmoitus Ratahallintokeskukselle kultakin verokaudelta viimeistään verokautta seuraavan kalenterikuukauden 20 päivänä. Veroilmoituksessa on oltava veron määräämistä varten tarvittavat tiedot.

Ratahallintokeskuksen on veroilmoituksen ja saamansa muun selvityksen perusteella viivytyksettä vahvistettava veron määrä.

Verokaudelta suoritettava vero on maksettava viimeistään verokautta seuraavan kalenterikuukauden 27 päivänä.

Jos verovelvollinen ei ole saanut verotuspäätöstä tiedoksi ennen 1 momentissa tarkoitetun määräajan päättymistä, vero on suoritettava veroilmoituksen tai verovelvollisen kirjanpidon mukaisena.

Jos verovelvollinen ei ole maksanut rataveroa määräaikana tai on maksanut sitä vähemmän kuin verotuspäätöksessä on vahvistettu, Ratahallintokeskuksen on pantava viipymättä suorittamatta jäänyt vero verovelvollisen maksettavaksi.

Jos verovelvollinen ei ole suorittanut rataveroa säädetyssä määräajassa, suorittamatta jääneelle verolle lasketaan veronlisäystä siten kuin veronlisäyksestä ja viivekorosta annetussa laissa (1556/1995) säädetään.

Maksuunpannulle, maksettavaksi erääntyneelle maksamattomalle rataverolle on suoritettava viivekorkoa, joka lasketaan siten kuin 1 momentissa mainitussa laissa säädetään.

Jos verovelvollinen on ilman pätevää syytä antanut veroilmoituksen tai muun tiedon tai asiakirjan virheellisenä tai olennaisesti vaillinaisena taikka jos hän on laiminlyönyt kokonaan tai osittain ilmoitusvelvollisuutensa, veroa voidaan korottaa enintään 30 prosentilla.

Jos verovelvollinen on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta antanut puutteellisen, erehdyttävän tai väärän veroilmoituksen, muun tiedon tai asiakirjan taikka jättänyt muutoin ilmoitusvelvollisuutensa täyttämättä ja mainitunlainen menettely on ollut omiaan aiheuttamaan sen, että verovelvolliselle olisi voinut jäädä veroa määräämättä, veroa voidaan korottaa enintään 50 prosentilla.

Vero ja muut maksut maksetaan rahalaitoksiin. Maksaja vastaa maksamisesta aiheutuneista kuluista.

Rahalaitoksen on suoritettava kunakin päivänä vastaanottamansa verovarat päivittäin Ratahallintokeskuksen tilille viimeistään maksupäivää seuraavana arkipäivänä.

Rahalaitokselle suoritettavaan tiedonsiirtokorvaukseen ja rahalaitoksen verovarojen siirtämisen laiminlyönnin johdosta suoritettavaan viivästyskorkoon sovelletaan, mitä eräiden verojen maksupaikoista ja tiedonsiirtokorvauksista annetun valtiovarainministeriön päätöksen (72/1996) 4 ja 5 §:ssä säädetään.

Jos verovelvolliselle on virheen johdosta määrätty liikaa veroa tai palautettu liian vähän, verotus on oikaistava, jollei asiaa ole valitukseen annetulla päätöksellä ratkaistu. Veronoikaisu verovelvollisen hyväksi voidaan tehdä kolmen vuoden kuluessa veron määräämistä seuraavan kalenterivuoden alusta.

Jos verovelvolliselle on laskuvirheen tai siihen verrattavan erehdyksen vuoksi taikka sen johdosta, ettei asiaa ole joltakin osalta tutkittu, jäänyt määräämättä säädetty vero tai osa siitä verovelvollisen sitä aiheuttamatta, verotus on oikaistava, jollei asiaa ole valitukseen annetulla päätöksellä ratkaistu. Veronoikaisu veronsaajan hyväksi voidaan tehdä vuoden kuluessa sitä seuraavan kalenterivuoden alusta, jolloin vero määrättiin tai olisi pitänyt määrätä.

Jos verovelvollinen on kokonaan tai osaksi laiminlyönyt ilmoittamisvelvollisuuden taikka antanut puutteellisen, erehdyttävän tai väärän veroilmoituksen taikka muun tiedon tai asiakirjan, ja sen vuoksi vero on jäänyt kokonaan tai osaksi määräämättä, on verovelvollisen suoritettavaksi määrättävä kantamatta jäänyt vero sekä säädetty veronlisäys ja veronkorotus. Jälkiverotus voidaan toimittaa kolmen vuoden kuluessa sitä seuraavan kalenterivuoden alusta, jolloin vero määrättiin tai olisi pitänyt määrätä.

Ratahallintokeskuksen päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Valtion puolesta valitusoikeus Ratahallintokeskuksen päätökseen on Ratahallintokeskuksen päälakimiehellä. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa Ratahallintokeskukselle.

Valitusaika rataveron määräämistä koskevassa asiassa on kolme vuotta veron määräämistä seuraavan kalenterivuoden alusta, kuitenkin aina vähintään 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Päälakimiehen valitusaika on 30 päivää päätöksen tekemisestä.

Muutoksenhausta on voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Jos Ratahallintokeskus 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla oikaisee tai muutoin korjaa päätöstään tehdyn vaatimuksen mukaisesti, valitus raukeaa.

Siltä osin kuin valituksessa esitetyt vaatimukset eivät anna aihetta päätöksen oikaisemiseen tai korjaamiseen, Ratahallintokeskuksen on annettava valituksesta lausuntonsa ja toimitettava asian käsittelyssä syntyneet asiakirjat viipymättä Helsingin hallinto-oikeudelle.

Vero on valituksesta huolimatta suoritettava säädetyssä ajassa.

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Valitus on tehtävä 60 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa korkeimmalle hallinto-oikeudelle tai Helsingin hallinto-oikeudelle. Valtion puolesta valitusoikeus on Ratahallintokeskuksen päälakimiehellä.

Jos rataveroa palautetaan maksuunpanon oikaisun tai muutoksenhaun johdosta, palautettavalle verolle maksetaan veronkantoasetuksessa (903/1978) säädetty korko veron maksupäivästä takaisinmaksupäivään.

Verovelvollisen on pidettävä verotusta varten sellaista kirjanpitoa, josta käy selville henkilöliikenteessä ja tavaraliikenteessä suoritettujen bruttotonnikilometrien määrä sekä muut veron määräämistä ja verotuksen valvontaa varten tarvittavat tiedot.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu kirjanpitoaineisto on tehtävä selväkielisessä kirjallisessa muodossa tai koneelliselle tietovälineelle, josta se on muutettavissa selväkieliseen kirjalliseen muotoon tai yleisesti käytössä olevaan tallennusmuotoon.

Verovelvollisen on pyydettäessä esitettävä Ratahallintokeskukselle tai tämän määräämälle asiantuntevalle ja esteettömälle henkilölle tarkastusta varten kirjanpitoaineistonsa ja muut verotuksessa tarpeelliset tiedot pyydetyssä muodossa.

Rangaistus rataveron lainvastaisesta välttämisestä ja sen yrittämisestä säädetään rikoslain (39/1889) 29 luvun 1―3 §:ssä.

Kun eduskunnalle on annettu esitys tämän lain muuttamisesta, valtioneuvostolla on oikeus määrätä, että tässä laissa tarkoitettua rataveroa kannetaan esityksen mukaisesti.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2003.

Sen estämättä, mitä 5 §:ssä säädetään, rataveroa kannetaan 1 päivästä heinäkuuta 31 päivään joulukuuta 2003 henkilöliikenteessä 0,014 senttiä bruttotonnikilometriltä, tavaraliikenteessä 30,4 senttiä kuljetetulta tavaratonnilta sekä sähkövetoisessa tavaraliikenteessä 0,02912 senttiä bruttotonnikilometriltä ja dieselvetoisessa tavaraliikenteessä 0,0934 senttiä bruttotonnikilometriltä.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.