Tässä asetuksessa säädetään korjaus- ja energia-avustuksista annetussa laissa (1021/2002), jäljempänä korjausavustuslaki, tarkoitettujen avustusten käyttötarkoituksesta, myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä.

Avustusta korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainittuun tarkoitukseen voidaan myöntää, jos asunnossa pysyvästi asuvasta ruokakunnasta vähintään yksi henkilö on 65-vuotias tai vanhempi taikka vammainen ja jäljempänä 3-5 §:ssä säädetyt tuloja ja varallisuutta koskevat tarveharkintaperusteet täyttyvät.

Jos avustus myönnetään sellaisen rakennuksen korjaamiseen, jossa on vähintään kaksi asuinhuoneistoa, 1 momentin mukaiset myöntämisperusteet täyttäviä ruokakuntia tulee olla pysyvästi asunnoissa asuvista ruokakunnista vähintään puolet.

Avustusta voidaan myöntää, jos ruokakuntaan kuuluvien pysyvät tulot kuukaudessa eivät ylitä seuraavia tulorajoja:

Tuloiksi ei kuitenkaan lueta asumistukea eikä asumistukiasetuksen (949/1993) 1 §:ssä mainittuja tuloja.

Tulorajoja korotetaan 560 eurolla kutakin lisähenkilöä kohden.

Jos ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani, 3 §:n 1 momentin tulorajojen asemesta sovelletaan seuraavia tulorajoja:

Rintamaveteraanilla tarkoitetaan henkilöä, jolle on annettu rintamasotilas-, rintamapalvelus-, rintama- tai veteraanitunnus.

Avustusta ei myönnetä, jos ruokakunnalla on varallisuutta siinä määrin, että se kykenee korjaamaan asuntonsa ilman avustusta. Varallisuutena otetaan tällöin huomioon ruokakuntaan kuuluvien yhteenlaskettu varallisuus, jollei sen arvo ole vähäinen tai jollei se ole välttämätön ruokakuntaan kuuluvien elinkeinon tai ammatin harjoittamista varten saatavan kohtuullisen toimeentulon hankkimiseksi. Varallisuutena otetaan huomioon myös sellainen merkittävä omaisuus, joka on hakemuksen jättämistä edeltävän kahden vuoden aikana luovutettu vastikkeetta. Ruokakunnan omassa asuinkäytössä olevaa asuntoa ei oteta huomioon varallisuutta arvioitaessa.

Avustusta myönnetään enintään 40 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista.

Avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 70 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista, jos ruokakuntaan kuuluva vanhus tai vammainen muutoin joutuisi välittömästi pysyväisluonteisesti muuttamaan pois asunnosta liikkumisesteitten vuoksi tai sen vuoksi, ettei asunnossa voida antaa hänen tarvitsemiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Jos ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani, voidaan 1 momentissa mainitun avustuksen lisäksi myöntää veteraanilisää, jos se on ruokakunnan sosiaalinen tai taloudellinen asema huomioon ottaen erityisen tarpeellista. Veteraanilisää voidaan myöntää enintään 30 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista.

Avustusta korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainittuun tarkoitukseen voidaan myöntää hissin tai hissien asentamiseksi olemassa olevaan kerrostaloon sekä hissin korjaukseen liikkumisesteen poistamiseksi. Avustusta voidaan myöntää myös muuhun korjaustoimenpiteeseen, jolla tehdään mahdolliseksi liikkumisesteisen pääsy asuinrakennukseen, siinä oleviin asuntoihin tai muihin tiloihin.

Avustusta myönnetään enintään 40 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista. Jos kyseessä on aravalainoitettu vuokratalo, avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Avustusta korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainittuun tarkoitukseen voidaan myöntää muun laitosrakennuksen kuin teollisuus-, liike- tai muussa yritystoiminnan käytössä olevan tai olleen laitosrakennuksen muuttamiseen asunnoiksi.

Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että rakennuksen sijaintikunta puoltaa avustuksen myöntämistä. Rakennuksen hankintakustannukset ja korjauskustannukset yhdessä eivät saa ylittää vastaavanlaisen uuden asuinrakennuksen rakennuskustannuksia.

Avustusta rakennuksen tai tilan käyttötarkoituksen muuttamiseen myönnetään enintään 20 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista.

Avustusta korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittuun tarkoitukseen voidaan myöntää, jos avustaminen on tarpeellista korjaustoimenpiteiden laajuuden sekä hakijaruokakunnan vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi.

Avustus voidaan myöntää vain erityisestä syystä, jos asuinrakennuksen tai asunnon saannosta on kulunut vähemmän kuin kolme vuotta.

Avustusta myönnetään enintään 40 prosenttia korjaustoimenpiteiden hyväksyttävistä kustannuksista.

Avustusta korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa mainittuun tarkoitukseen voidaan myöntää, jos asunto-osakeyhtiön omistama rakennus sijaitsee Valtion asuntorahaston nimeämässä, erityisten kehittämistoimenpiteiden kohteena olevassa lähiössä ja rakennuksessa on vähintään kaksi asuinhuoneistoa.

Avustusta asunto-osakeyhtiölle korjaustoimenpiteeseen myönnetään enintään 10 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista.

Avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 20 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista, jos hanke on hyväksytty koerakennuskohteeksi tai jos korjattava rakennus on kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokas.

Avustusta korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 6 kohdassa mainittuun tarkoitukseen voidaan myöntää kuntoarvion, kuntotutkimuksen ja huoltokirjan laatimiseen sekä perusparannustoimenpiteitten suunnitteluun.

Avustusta kuntoarvion kustannuksiin voidaan myöntää, jos kuntoarvion taso vastaa alalla sovittua hyvää tasoa ja se sisältää rakenteiden ja rakennusosien, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän, vesi- ja viemärilaitteiden, sähköjärjestelmän sekä piha-alueen kunnon arvioinnin tekniseltä ja laajennetusti energiataloudelliselta sekä tarvittaessa toiminnalliselta kannalta.

Avustusta kuntotutkimuksen kustannuksiin voidaan myöntää, jos kyseessä on betonijulkisivun, rapatun julkisivun, sisäilmaston, vesi- ja viemäriverkoston, sähköjärjestelmän tai kosteusvaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus.

Avustusta asuinrakennukselle laadittavan huoltokirjan kustannuksiin voidaan myöntää, jos huoltokirja koskee koko rakennusta, huoltokirjaan sisältyy sekä kunnossapito- että huolto-osa ja huoltokirjan taso vastaa alalla noudatettavaa hyvää tasoa. Jos asuinrakennukselle on laadittu aiemmin kuntoarvio, voidaan avustusta myöntää huoltokirjan huolto-osan laatimiseen.

Avustusta perusparannustoimenpiteitten suunnitteluun voidaan myöntää, jos arvioidut perusparannuskustannukset ovat vähintään 50 euroa huoneistoalan neliömetriä kohden tai jos kyseessä on hissin rakentamisen suunnittelu vanhaan kerrostaloon.

Avustusta kuntoarvion sekä huoltokirjan kustannuksiin myönnetään enintään 65 senttiä asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 50 prosenttia kuntoarvion tai huoltokirjan hyväksyttävistä kustannuksista.

Avustusta kuntotutkimuksen kustannuksiin myönnetään enintään 1 euro 35 senttiä asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 30 prosenttia kuntotutkimuksen hyväksyttävistä kustannuksista.

Avustusta perusparannustoimenpiteitten suunnitteluun myönnetään enintään 4 euroa 20 senttiä asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä suunnittelukustannuksista.

Avustusta korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 7 kohdassa mainittuun tarkoitukseen myönnetään seuraaviin toimenpiteisiin siten, että avustuksen määrä ei saa ylittää euromääräistä avustuksen enimmäismäärää eikä enimmäisprosenttiosuutta toimenpiteen 21 §:n mukaisista hyväksyttävistä kustannuksista:

Edellä 18 pykälän 1 momentin 2-17 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteitten avustaminen edellyttää, että toimenpide perustuu energiakatselmukseen tai muuhun hyväksyttävään energiataloudelliseen tarkasteluun.

Edellä 18 §:n 1 momentissa tarkoitettua avustusta myönnetään sellaisten asuinrakennusten korjaamiseen, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Kunnille, kuntayhtymille tai muille yhteisöille voidaan myöntää avustusta myös silloin, kun samassa korjaushankkeessa korjattavissa asuinrakennuksissa on yhteensä vähintään kolme asuinhuoneistoa.

Tässä asetuksessa tarkoitettaviin hyväksyttäviin kustannuksiin voidaan sisällyttää korjaustöiden edellyttämien rakennustarvikkeiden ja rakennukseen kiinteästi asennettavien laitteiden hankintakustannukset sekä kustannukset arviointi-, tutkimus-, laatimis-, suunnittelu-, rakennus-, asennus-, katselmus-, säätö-, mittaus- ja purkutöistä sekä töitten valvonnasta, ei kuitenkaan laskennallista kustannusta omasta työstä eikä kustannusta vastikkeetta tehdystä työstä.

Tässä asetuksessa tarkoitetun avustuksen sekä samaan tarkoitukseen Valtion asuntorahaston tai Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista myönnettävän lainan tai lainan, jonka koron maksuun on myönnetty tukea mainituista rahastoista, yhteismäärä saa olla enintään 95 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista.

Korjausavustuslain 5 §:ssä tarkoitettu valtionapuviranomainen maksaa hakemuksesta avustuksen jälkikäteen työn edistymisen ja toteutuneiden kustannusten perusteella yhdessä tai useammassa erässä avustuspäätöksen mukaisesti. Valtionavustuksesta voidaan maksaa ennakkoa enintään 20 prosenttia, mikäli se on tarpeellista avustuksensaajan maksukyky huomioon ottaen.

Jos valtionapuviranomainen on kunta, Valtion asuntorahasto maksaa avustusvarat kunnan tilille edelleen avustuksensaajalle suoritettaviksi.

Valtion asuntorahasto päättää avustusten hakuajat ja vahvistaa hakulomakkeiden kaavat.

Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä helmikuuta 2003.