2003

481/2003 Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä,

säädetään julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 6 päivänä kesäkuuta 2003 annetun lain (424/2003) nojalla:

 1 luku Valtionhallinnon kielitutkinnot
1 § Tutkinnot

Valtionhallinnon kielitutkinnoissa voidaan osoittaa:

 1)

suomen tai ruotsin kielen suullinen taito;

 2)

suomen tai ruotsin kielen kirjallinen taito; ja

 3)

suomen tai ruotsin kielen ymmärtämisen taito.

Hyväksytysti suoritetusta tutkinnosta annetaan arvosana erinomainen, hyvä tai tyydyttävä.

Tutkinnot voidaan suorittaa yhdessä tai erikseen.

Jos tutkinnoista, jotka koskevat suullista ja kirjallista taitoa, on annettu sama arvosana, osoittavat tutkinnot myös arvosanan tasoista ymmärtämisen taitoa. Muussa tapauksessa tutkinnot osoittavat myös annetuista arvosanoista alemman tasoista ymmärtämisen taitoa.
2 § Tutkintojen osa-alueet

Edellä 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukainen tutkinto koostuu puheen ymmärtämisen ja puhumisen osa-alueista.

Edellä 1 §:n 1 momentin 2 kohdan mukainen tutkinto koostuu tekstin ymmärtämisen ja kirjoittamisen osa-alueista.

Edellä 1 §:n 1 momentin 3 kohdan mukainen tutkinto koostuu puheen ymmärtämisen ja tekstin ymmärtämisen osa-alueista.
2 luku Valtionhallinnon kielitutkintojen toimeenpano
3 § Kielitutkintolautakuntien kokoonpano ja asettaminen

Opetushallitus nimeää suomen kielen tutkintolautakuntaan ja ruotsin kielen tutkintolautakuntaan kumpaankin viisi jäsentä enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Opetushallitus määrää jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lautakuntien toimikaudeksi. Lautakuntien sihteerinä toimii opetushallituksen määräämä opetushallituksen virkamies.

Lautakunnissa tulee olla edustettuna kielitaidon arvioinnin ja kielenopetuksen asiantuntemus. Lisäksi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla perehtyneitä valtionhallinnossa tarvittavaa kielitaitoa koskeviin kysymyksiin.
4 § Lautakuntien tehtävät

Lautakuntien tehtävänä on:

 1)

antaa opetushallitukselle julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 10 §:n 3 momentissa ja 11 §:n 5 momentissa tarkoitettuja lausuntoja;

 2)

antaa opetushallitukselle 8 §:n 1 momentissa ja 10 §:n 1 momentissa tarkoitettuja lausuntoja;

 3)

päättää 7 §:n 1 momentissa tarkoitetun tutkinnon hyväksymisestä;

 4)

päättää julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 14 §:ssä tarkoitetuista hakemuksista;

 5)

ottaa vastaan julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 15 §:n 3 momentissa tarkoitettuja uusintasuorituksia;

 6)

käsitellä muita valtionhallinnon kielitutkintojen kehittämiseen liittyviä periaatteellisia tai muutoin tärkeitä asioita;

 7)

antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita toimialansa asioista;

 8)

suorittaa muut tässä asetuksessa säädetyt tai opetushallituksen määräämät tehtävät.
5 § Lautakuntien kokoukset

Lautakuntien kokoukset tutkintojen toimeenpanoa varten pidetään yleensä kerran kuukaudessa.

Lautakunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä ovat saapuvilla. Erimielisyyden sattuessa asia ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Jos äänet menevät tasan, lautakunnan kannaksi tulee se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.
6 § Lautakuntien sihteeri- ja toimistotehtävät

Lautakuntien sihteeri- ja toimistotehtävät hoidetaan opetushallituksessa virkatyönä.
7 § Tutkintojen vastaanottaminen

Tutkinto, joka koskee erinomaista kielitaitoa, on suoritettava tutkintolautakunnalle.

Muut tutkinnot suoritetaan opetushallituksen määräämälle tutkintosuoritusten vastaanottajalle.
8 § Tutkintosuoritusten vastaanottajat

Opetushallitus määrää tutkintosuoritusten vastaanottajat hakemuksen perusteella enintään viideksi vuodeksi kerrallaan kielitutkintolautakunnan annettua asiasta lausunnon. Tutkintolautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja eivät voi toimia tutkintosuoritusten vastaanottajina.

Tutkintosuoritusten vastaanottajan tehtävänä on päättää 7 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tutkintojen arvioinnista julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain nojalla annettujen määräysten ja ohjeiden mukaisesti sekä suorittaa muut tässä asetuksessa säädetyt tai opetushallituksen antamat tehtävät.
9 § Todistukset

Tutkinnon suorittamisesta annetaan todistus. Kielitutkintolautakunnan antamat todistukset allekirjoittaa tutkintolautakunnan puheenjohtaja tai, jos hän on estynyt, varapuheenjohtaja. Opetushallituksen määräämä tutkintosuoritusten vastaanottaja allekirjoittaa antamansa todistukset.
10 § Testien laatiminen

Tutkintolautakunnalle suoritettavissa tutkinnoissa käytettävien testien laatimisesta ja käytöstä päättää opetushallitus kielitutkintolautakunnan annettua asiasta lausunnon.

Tutkintosuoritusten vastaanottaja vastaa käyttämiensä testien laatimisesta ja käytöstä julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain nojalla annettujen määräysten ja ohjeiden mukaisesti.
11 § Palkkiot

Tutkintolautakuntien jäsenille ja tutkintosuoritusten vastaanottajille suoritetaan opetushallituksen vahvistamien perusteiden mukaiset palkkiot.
12 § Toimeenpanon valvonta

Tutkintosuoritusten vastaanottajan tulee toimittaa opetushallitukselle sen valvontatehtävänsä hoitamiseksi tarvitsemat tutkintojen toimeenpanoa koskevat tiedot.

Opetushallitus voi peruuttaa nimeämisen kielitutkintolautakunnan jäseneksi tai tutkintolautakuntaa kuultuaan määräyksen tutkintosuoritusten vastaanottajaksi, jos lautakunnan jäsenen tai tutkintosuoritusten vastaanottajan suorittamassa kielitutkintojen toimeenpanossa ilmenee olennaisia epäkohtia.
3 luku Kielitaidon osoittaminen yleisillä kielitutkinnoilla
13 § Yleisten kielitutkintojen rinnastaminen valtionhallinnon kielitutkintoihin

Suomen ja ruotsin kielen tutkinnot, jotka kuuluvat yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa (668/1994) tarkoitettuihin tutkintoihin, rinnastetaan valtionhallinnon kielitutkintoihin seuraavasti:

 1)

yleisessä kielitutkinnossa osoitetut puhumisen ja puheen ymmärtämisen osakokeiden taitotasot 6 vastaavat valtionhallinnon kielitutkinnossa osoitettua erinomaista suullista taitoa, taitotasot 4 ja 5 vastaavasti hyvää suullista taitoa sekä taitotasot 3 vastaavasti tyydyttävää suullista taitoa;

 2)

yleisessä kielitutkinnossa osoitetut kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen osakokeiden taitotasot 6 vastaavat valtionhallinnon kielitutkinnossa osoitettua erinomaista kirjallista taitoa, taitotasot 4 ja 5 vastaavasti hyvää kirjallista taitoa sekä taitotasot 3 vastaavasti tyydyttävää kirjallista taitoa;

 3)

yleisessä kielitutkinnossa osoitetut puheen ymmärtämisen ja tekstin ymmärtämisen osakokeiden taitotasot 6 vastaavat valtionhallinnon kielitutkinnossa osoitettua erinomaista ymmärtämisen taitoa, taitotasot 4 ja 5 vastaavasti hyvää ymmärtämisen taitoa sekä taitotasot 3 vastaavasti tyydyttävää ymmärtämisen taitoa.
14 § Aikaisemmin voimassa olleiden määräysten mukaiset yleiset kielitutkinnot

Ennen 1 päivää tammikuuta 2002 suoritettujen yleisten kielitutkintojen yhdeksänportaisen taitotasoasteikon tasot vastaavat 13 §:ssä tarkoitettuja kuusiportaisen taitotasoasteikon tasoja siten kuin 5 päivänä toukokuuta 2003 annetussa opetushallituksen määräyksessä (D:18/011/2003) säädetään.
4 luku Kielitaidon osoittaminen opintojen yhteydessä
15 § Erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito

Tutkintoa, jolla osoitetaan suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito, ei vaadita siltä, joka on kyseisellä kielellä

 1)

saanut 20 §:n mukaisen koulusivistyksensä ja suorittanut korkeakoulussa kypsyysnäytteen;

 2)

suorittanut ylioppilastutkinnon, johon sisältyy vähintään arvosana magna cum laude approbatur kyseisessä kielessä suoritetussa äidinkielen kokeessa; taikka

 3)

suorittanut ylioppilastutkinnon, johon sisältyy vähintään arvosana eximia cum laude approbatur suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä -kokeessa.
16 § Hyvä suullinen ja kirjallinen kielitaito

Tutkintoa, jolla osoitetaan suomen tai ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito, ei vaadita siltä, joka on kyseisellä kielellä:

 1)

saanut 20 §:n mukaisen koulusivistyksensä;

 2)

suorittanut ylioppilastutkinnon, johon sisältyy hyväksytty arvosana kyseisessä kielessä suoritetussa äidinkielen kokeessa;

 3)

suorittanut ylioppilastutkinnon, johon sisältyy vähintään arvosana magna cum laude approbatur suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä -kokeessa; taikka

 4)

suorittanut korkeakoulussa kypsyysnäytteen.

Tutkintoa, jolla osoitetaan suomen tai ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito, ei vaadita siltä, joka tässä kielessä on vähintään arvosanalla hyvä suorittanut korkeakoulututkintoon sisältyvän sellaisen kielikokeen tai sellaiset kieliopinnot, jotka osoittavat toisen kotimaisen kielen suullista ja kirjallista taitoa.

Tutkintoa, jolla osoitetaan suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito, ei vaadita siltä, joka on suorittanut korkeakoulussa vähintään 35 opintoviikon opinnot taikka arvosanan cum laude approbatur suomen kielessä tai korkeakoulun antaman todistuksen mukaan vastaavassa oppiaineessa.

Tutkintoa, jolla osoitetaan ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito, ei vaadita siltä, joka on suorittanut korkeakoulussa vähintään 35 opintoviikon opinnot taikka arvosanan cum laude approbatur ruotsin kielessä tai korkeakoulun antaman todistuksen mukaan vastaavassa oppiaineessa.
17 § Tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito

Tutkintoa, jolla osoitetaan suomen tai ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito, ei vaadita siltä, joka tässä kielessä on arvosanalla tyydyttävä suorittanut korkeakoulututkintoon sisältyvän sellaisen kielikokeen tai sellaiset kieliopinnot, jotka osoittavat toisen kotimaisen kielen suullista ja kirjallista taitoa.

Tutkintoa, jolla osoitetaan suomen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito, ei vaadita siltä, joka on suorittanut 16 §:n 3 momentissa tarkoitetussa oppiaineessa vähintään 15 opintoviikon opinnot tai vähintään arvosanan approbatur.

Tutkintoa, jolla osoitetaan ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito, ei vaadita siltä, joka on suorittanut 16 §:n 4 momentissa tarkoitetussa oppiaineessa vähintään 15 opintoviikon opinnot tai vähintään arvosanan approbatur.
18 § Ymmärtämisen taito

Tutkintoa, jolla osoitetaan suomen tai ruotsin kielen hyvä ymmärtämisen taito, ei vaadita siltä, joka on suorittanut vähintään arvosanan eximia cum laude approbatur toisen kotimaisen kielen pitkässä oppimäärässä (a-kieli) sisältävän ylioppilastutkinnon.

Tutkintoa, jolla osoitetaan suomen tai ruotsin kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito, ei vaadita siltä, joka on suorittanut vähintään arvosanan cum laude approbatur toisen kotimaisen kielen pitkässä oppimäärässä (a-kieli) tai vähintään arvosanan eximia cum laude approbatur toisen kotimaisen kielen keskipitkässä oppimäärässä (b-kieli) sisältävän ylioppilastutkinnon.
19 § Korkeakoulututkintotodistukseen merkittävä kielitaito

Korkeakoulun perustutkinnosta annettavaan todistukseen on merkittävä koulusivistyksen ja kypsyysnäytteen kieli sekä kieli, jolla opiskelija on suorittanut maan toisen kielen suullista ja kirjallista taitoa osoittavan kielikokeen tai kieliopinnot.
20 § Koulusivistys

Henkilön katsotaan saaneen koulusivistyksensä sillä kielellä, jolla hän on perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998) mukaisista tai vastaavista opinnoista saamassaan päättötodistuksessa saanut hyväksytyn arvosanan äidinkielenä opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä.

Sen, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon eri kielellä kuin 1 momentissa tarkoitetulla koulusivistyskielellään, katsotaan kuitenkin saaneen koulusivistyksensä myös sillä kielellä, jolla hän on ylioppilastutkinnossa suorittanut hyväksytyn kokeen äidinkielessä tai saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä -kokeessa.
5 luku Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
21 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
22 § Siirtymäsäännökset

Ennen asetuksen mukaisten kielitutkintolautakuntien toimikauden alkamista nykyiset suomen ja ruotsin kielen tutkintolautakunnat voivat antaa opetushallitukselle 8 §:n 1 momentissa ja 10 §:n 1 momentissa tarkoitettuja lausuntoja.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaiset kielitutkinnot ja niissä saadut arvosanat sekä näitä tutkintoja ja arvosanoja vastaavat muut kielitaitoa osoittavat suoritukset vastaavat 1 §:ssä tarkoitetuissa tutkinnoissa osoitettua suomen tai ruotsin kielen taitoa seuraavasti:

 1)

tutkinto, joka koskee suomen tai ruotsin kielen täydellistä hallitsemista, vastaa kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa;

 2)

arvosana hyvä tutkinnossa, joka koskee suomen tai ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa, vastaa kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa;

 3)

arvosana tyydyttävä tutkinnossa, joka koskee suomen tai ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa, vastaa kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa;

 4)

arvosana erinomainen tutkinnossa, joka koskee suomen tai ruotsin kielen suullista taitoa, vastaa kielen erinomaista suullista taitoa;

 5)

arvosana hyvä tutkinnossa, joka koskee suomen tai ruotsin kielen suullista taitoa, vastaa kielen hyvää suullista taitoa;

 6)

arvosana tyydyttävä tutkinnossa, joka koskee suomen tai ruotsin kielen suullista taitoa, vastaa kielen tyydyttävää suullista taitoa;

 7)

arvosana hyvä tutkinnossa, joka koskee kykyä ymmärtää suomen tai ruotsin kieltä, vastaa kielen hyvää ymmärtämisen taitoa;

 8)

arvosana tyydyttävä tutkinnossa, joka koskee kykyä ymmärtää suomen tai ruotsin kieltä, vastaa kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2003

Opetusministeri Tuula Haatainen Vanhempi hallitussihteeri Salla Rinne