Tämä asetus koskee Uudenkaupungin kunnassa sijaitsevan kalanviljelylaitoksen kaloissa todetun virusperäisen verenvuotoseptikemian (VHS-taudin) vuoksi perustettavaa rajoitusaluetta. Rajoitusalueeseen kuuluvat Uudenkaupungin, Pyhärannan ja Rauman kuntien alueella sijaitsevat kalanviljelylaitokset, sekä seuraavat vesistöalueet (numerointi Vesi- ja ympäristöhallituksen vuodelta 1993 olevan Suomen vesistöalueet -nimisen julkaisun mukaan): 82.030, 82.031, 32, 82.0 ja 83.001–83.008. Rajoitusalue on merkitty liitteessä olevaan karttaan.

Elävien kalojen, mädin ja maidin siirtäminen pois rajoitusalueelta on kielletty.

Elävien kalojen, mädin ja maidin siirtäminen rajoitusalueen sisällä Uudenkaupungin kunnan pohjoisosassa sijaitsevista kalanviljelylaitoksista Pyhärannan ja Rauman kuntien alueelle sekä Uudenkaupungin kunnan keski- ja eteläosiin on kielletty. Erityistapauksissa siirtoja voidaan kuitenkin tehdä läänineläinlääkärin erikseen myöntämällä luvalla.

Elävien kasvatettujen kalojen ja näiden perkausjätteiden kuljetukseen rajoitusalueella käytetyt ajoneuvot sekä kalanviljelyssä käytetyt välineet ja kalusto on puhdistettava ja desinfioitava ennen niiden kuljettamista pois rajoitusalueelta. Sama koskee rajoitusalueelle tuotavien kalojen kuljetuskalustoa. Desinfiointiin on käytettävä ainetta, joka tehoaa VHS-tautia aiheuttavaan virukseen.

Rajoitusalueella sijaitsevien kalanviljelylaitosten on viipymättä ilmoitettava kalojen normaalia suuremmasta kuolleisuudesta tai VHS-tautiepäilystä läänineläinlääkärille.

Rajoitusalueella kasvatetut kalat on perattava rajoitusalueella. Kasvatettuja kaloja saadaan kuljettaa pois rajoitusalueelta vain perattuina. Peratun kalan kuljetuksessa käytetty kalusto on pestävä ja desinfioitava kuljetuksen jälkeen. Rajoitusalueelta peräisin olevat kalankuljetuslaatikot ja -kontit on pestävä ja desinfioitava ennen niiden mahdollista palauttamista kalanviljelylaitoksille. Desinfiointiin on käytettävä ainetta, joka tehoaa VHS-tautia aiheuttavaan virukseen. Styroksista valmistettuja laatikoita ei saa palauttaa kalanviljelylaitoksille.

Rajoitusalueella sijaitsevista kalanviljelylaitoksista, joissa ei ole todettu VHS-tautia, peräisin oleva perkausjäte ja muu kaloista peräisin oleva jäte on hävitettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1774/2002 ja Komission asetuksen (EY) N:o 811/2003 mukaisesti esimerkiksi viemällä hyväksyttyyn jätteenkäsittelylaitokseen tai hävitettävä rajoitusalueella kompostoimalla. Lisäksi perkausjätteitä voidaan näiltä laitoksilta toimittaa turkiseläinten rehuksi rajoitusalueen ulkopuolelle, jos jätteet on ennen kuljetusta käsitelty hapolla maa- ja metsätalousministeriön asetuksen turkiseläinten rehun eläintauti- ja hygieniavaatimuksista (34/EEO/2001) mukaisesti.

Kalaa jalostavissa laitoksissa syntyvä jäte, joka on peräisin rajoitusalueella kasvatetuista kaloista, on hävitettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1774/2002 ja Komission asetuksen (EY) N:o 811/2003 mukaisesti viemällä hyväksyttyyn jätteenkäsittelylaitokseen tai hävitettävä rajoitusalueella kompostoimalla. Kalajäte voidaan toimittaa myös turkiseläinten rehuksi pakastettuna tai käsiteltynä hapolla edellä mainitun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaisesti.

Kalaa jalostavissa laitoksissa syntyvä jäte, joka on peräisin rajoitusalueelta kalastetuista luonnonkaloista, on hävitettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1774/2002 ja Komission asetuksen (EY) N:o 811/2003 mukaisesti viemällä hyväksyttyyn jätteenkäsittelylaitokseen tai hävitettävä rajoitusalueella kompostoimalla. Kalajäte voidaan toimittaa myös turkiseläinten rehuksi pakastettuna tai käsiteltynä hapolla 3 §:ssä tarkoitetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaisesti.

Vähäinen määrä rajoitusalueelta kalastetuista kaloista peräisin olevaa jätettä voidaan haudata maahan pyyntipaikan lähelle tai toimittaa kunnan ylläpitämiin kalanperkausjätteiden keräilypisteisiin rajoitusalueella.

Rajoitusalueella oleviin laitoksiin, joissa VHS-tauti on todettu, sovelletaan lisäksi läänineläinlääkärin eläintautilain (55/1980) 8 §:n nojalla antamia määräyksiä.

Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä kesäkuuta 2003.