Tässä asetuksessa säädetään maksuista, joita ammattikorkeakoulut voivat periä opetuksesta ammattikorkeakoululain (351/2003) nojalla.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtava opetus ja sen edellyttämät tai siihen liittyvät tehtävät, kuten valintakokeet, kuulustelut, arvioinnit, opinnäytetöiden ohjaus ja tarkastus, opinto-ohjaus, todistukset opintosuorituksista ja tutkintotodistukset, ovat maksuttomia.

Ammattikorkeakoululain 17 §:ssä tarkoitetuista aikuiskoulutuksena suoritettavista erikoistumisopinnoista opiskelijalta voidaan periä enintään 168 euron suuruinen maksu lukuvuodessa. Erityisestä syystä maksu voidaan jättää osittain tai kokonaan perimättä.

Avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa voidaan opiskelijalta periä maksu enintään koulutuksen järjestämisestä aiheutuneiden todellisten kustannusten mukaan. Maksu voidaan periä kuulustelulta, päivältä, opintoviikolta tai lukuvuodelta. Erityisestä syystä maksu voidaan periä todellisia kustannuksia pienempänä tai jättää perimättä. Jos muu kuin ammattikorkeakoulu järjestää avointa ammattikorkeakouluopetusta, ammattikorkeakoulu perii opetuksen vastaavuuden hyväksymisestä ja opintosuoritusten rekisteröinnistä maksun opetuksen järjestäjältä todellisten kustannusten mukaan.

Jos ammattikorkeakoulu saa avoimeen ammattikorkeakouluopetukseen tai ammattikorkeakoululain 17 §:ssä tarkoitettuun muuhun aikuiskoulutukseen julkista rahoitusta, maksu määrätään koulutuksen järjestämisestä aiheutuneiden todellisten kustannusten mukaan ja maksun suuruutta laskettaessa julkinen rahoitus otetaan vähennyksenä huomioon.

Jos ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen henkilökohtaiseen käyttöönsä sellaisia oppimateriaaleja taikka työvälineitä, laitteita, materiaaleja tai muita tarvikkeita, jotka opintojen päätyttyä jäävät opiskelijalle, ammattikorkeakoulu voi periä niistä maksun todellisten hankinta- tai tuotantokustannusten mukaisesti. Jos opiskelija hankkii tällaiset oppimateriaalit tai tarvikkeet muualta, häneltä ei voida periä tässä momentissa tarkoitettuja maksuja.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuina oppimateriaaleina ja tarvikkeina ei pidetä maksuttomaan opetukseen kuuluvia opetuksen järjestämisen edellyttämiä työvälineitä, koneita, laitteita, suojavaatteita, työturvallisuussäännöksissä edellytettyjä varusteita, opetuksessa käytettäviä koululle kuuluvia materiaaleja ja tarvikkeita eikä muita vastaavia opetusvälineitä.

Tässä asetuksessa säädettyjen maksujen perusteina käytettäviä todellisia kustannuksia laskettaessa otetaan huomioon kustannukset, joita käytetään määriteltäessä valtion maksuperustelain (150/1992) 6 §:ssä tarkoitettua suoritteen omakustannusarvoa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2003.

Tätä asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä maksuja lukuvuodelle 2003―2004.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.