1 § Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000), jäljempänä satovahinkolaki, nojalla myönnettävien satovahinkokorvausten perusteiden määräytymisestä ja satovahinkolain 11 §:ssä tarkoitetun satovahinkoneuvottelukunnan kokoonpanosta ja tehtävistä.

2 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

seosviljalla pelkistä korsiviljoista muodostuvaa seoskasvustoa sekä korsiviljojen ja valkuaiskasvien seosta, jossa valkuaiskasvien ja viljan yhteenlasketun siemenmäärän painosta yli 15 prosenttia on viljan siementä;

peltoheinällä kuivaheinä- ja säilörehunurmea tai tuorerehuksi kasvatettavaa heinää;

viljellyillä rehukasvilajeilla yleisesti viljeltäviä erityisiä rehukasvilajeja, kuten rehujuurikkaita;

herukalla puna-, valko-, musta- ja viherherukkaa;

puutarhakasvien sopimusviljelyllä kirjallisen viljelysopimuksen perusteella tapahtuvaa puutarhakasvien viljelyä, jos koko sopimusalalta saatava sato toimitetaan sellaiselle ostajana toimivalle jalostuslaitokselle, jota satovahinkokorvauksen hakija tai hänen perheenjäsenensä ei omista kokonaan tai pääosin;

perheenjäsenellä satovahinkokorvauksen hakijan puolisoa ja alaikäistä lasta;

kirjallisella viljelysopimuksella viimeistään 31 päivänä toukokuuta satovahinkovuonna tehtyä sopimusta, josta ilmenevät sopimuspuolet, tuotteiden käyttötarkoitus, hinnan määräytymisen perusteet, sopimusmäärät ja -alat sekä sopimusvuosi ja jossa on sopimuspuolten allekirjoitukset;

hakamaalla, luonnonniityllä, luonnonlaitumella ja metsälaitumella aloja, joilla kasvaa luonnonheinää, joita laidunnetaan tai käytetään tuen hakijan kotieläinten rehuntuotantoon ja joilla muita vuosittaisia viljelytoimenpiteitä ei suoriteta.

3 § Korvaukseen oikeuttavat kasvilajit

Satovahinkokorvaukseen oikeuttavia kasvilajeja ovat:

ruis;

ruisvehnä;

syysvehnä;

kevätvehnä;

ohra;

kaura;

seosviljaan sisältyvät kasvilajit;

rypsi;

rapsi;

10)

öljypellava;

11)

kuitupellava;

12)

herne;

13)

peruna;

14)

viljelty laidunnurmi;

15)

sokerijuurikas;

16)

peltoheinä;

17)

viljellyt rehukasvilajit;

18)

punajuurikas;

19)

porkkana;

20)

sipuli;

21)

kukkakaali;

22)

valkokaali;

23)

lanttu;

24)

kiinankaali;

25)

avomaankurkku;

26)

rapeakeräsalaatti;

27)

parsakaali;

28)

karviainen;

29)

herukka.

Edellä 1 momentin 18―29 kohdassa tarkoitetuille kasveille sekä tarhaherneelle aiheutuneista vahingoista satovahinkokorvausta voidaan maksaa vain, jos kysymys on puutarhakasvien sopimusviljelyssä kirjallisen viljelysopimuksen perusteella viljellyistä tuotteista.

Jos 2 momentissa tarkoitetun viljelysopimuksen on tehnyt usean viljelijän puolesta heidän yhteenliittymänsä tai erillinen yhteisö, satovahinkokorvausta voidaan maksaa vain, jos sopimuksessa on luettelo yhteenliittymän tai yhteisön jäsenistä.

Satovahinkokorvaukseen oikeuttaviin kasvilajeihin kuuluvat myös 1 momentissa mainittujen kasvilajien erikoisviljelymuodot, kuten mallasohra ja eri käyttötarkoituksiin viljelty peruna varhaisperunaa lukuun ottamatta. Korvaukseen oikeuttavien monivuotisten kasvilajien siemenviljelyksille aiheutuneet vahingot voidaan korvata erillisen normisadon arvon mukaisesti.

Satovahinkokorvaukseen viljeltynä laidunnurmena ei oikeuta hakamaa, luonnonniitty, luonnonlaidun tai metsälaidun. Suojavyöhykkeelle tai kesannolle aiheutuneista vahingoista ei makseta satovahinkokorvausta.

4 § Normisatoalueet

Normisatoalueet ovat työvoima- ja elinkeinokeskusten toimialueista ja toimipaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (122/1997) säädetyt työvoima- ja elinkeinokeskusten toimialueet.

5 § Yleiskorvaukset

Satovahinkolain 9 §:ssä säädettyjen yleiskorvausten maksamisesta päätetään satovahinkoneuvottelukunnan kuulemisen jälkeen tai sen esityksestä yleisen satotilaston sekä muiden kasvukauden kehitystä koskevien tietojen perusteella.

6 § Talvehtimisvahingot

Talvehtimisvahingoissa satovahinkolain 8 §:n 3 momentissa säädetty viljelijän omavastuuosuus lasketaan ennen satovahingon määrän laskemista.

Satovahinkolain 8 §:n 4 momentissa tarkoitettu korvausosuus on talvehtimisvahingoissa 90 prosenttia viljelijän omavastuuosuudella vähennetystä satovahingosta.

7 § Satovahinkoneuvottelukunta

Satovahinkoneuvottelukunnassa on maa- ja metsätalousministeriötä edustava puheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä. Satovahinkoneuvottelukunnan jäsenistä kolme edustaa maataloustuottajien keskusjärjestöjä, yksi valtiovarainministeriötä ja yksi maa- ja metsätalousministeriötä. Valtioneuvosto nimeää jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Satovahinkoneuvottelukunnan sihteerinä toimii maa- ja metsätalousministeriön määräämä virkamies.

Satovahinkoneuvottelukunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä satovahinkolain 11 §:ssä säädetään, seurata satovahinkojen korvaamiseen liittyvää toimintaa, antaa lausuntoja valmisteltavana olevasta, satovahinkojen korvaamista koskevasta lainsäädännöstä ja tehdä tarpeen vaatiessa esityksiä maa- ja metsätalousministeriölle satovahinkojärjestelmän parantamiseksi.

Satovahinkoneuvottelukunta voi kuulla asiantuntijoita.

8 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2003.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.