Tätä asetusta sovelletaan eduskunnan suostumuksen perusteella luoton vakuudeksi myönnetystä valtiontakauksesta perittävään takausmaksuun.

Takausmaksu kannetaan kertamaksuna ja vuotuismaksuna.

Pitkäaikaisen luoton takauksesta perittävä kertamaksu on 0,25 prosenttia takausluoton pääomasta tai takausvastuun määrästä. Jos takaukseen liittyvä tappionvaara on poikkeuksellisen suuri, kertamaksu peritään enintään 1,50 prosenttiyksiköllä korotettuna.

Pitkäaikaisen luoton takauksesta perittävä vuotuismaksu on 0,55 prosenttia takausluoton pääomasta tai takausvastuun määrästä.

Lyhytaikaisesta luotosta perittävän 2 momentissa tarkoitetun laina-ajan mukaan määräytyvän maksun suuruus on puolet pitkäaikaisen luoton vuotuismaksusta.

Kertamaksu suoritetaan takausluoton tai luottoerän nostopäivänä.

Vuotuismaksu peritään puolivuosittain etukäteen. Ensimmäinen maksukausi alkaa takausluoton nostopäivänä, ja maksun määrä lasketaan maksukauden alkamispäivänä maksamatta olevalle pääomalle. Maksu on suoritettava kahden viikon kuluessa maksukauden alkamispäivästä.

Määräajassa suorittamatta jääneestä takausmaksusta peritään viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:n mukaisesti.

Pääoman vasta-arvo muissa kuin euro-määräisissä luotoissa lasketaan 4 §:n mukaisesti määräytyvän maksukauden alkamispäivänä asianomaiselle valuutalle voimassa olevan Euroopan keskuspankin julkaiseman kurssin mukaan.

Takausmaksun perimisestä huolehtii Valtiokonttori.

Takausluoton saajan on annettava Valtiokonttorille tiedot takausluoton nostoista ja maksukauden alkamispäivänä maksamatta olevasta luoton määrästä sekä muut Valtiokonttorin tarvitsemat selvitykset.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2003.