2003

150/2003 Valtioneuvoston asetus koulutuksen arvioinnista

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun perusopetuslain (628/1998) 21 §:n, samana päivänä annetun lukiolain (629/1998) 16 §:n, ammatillisesta koulutuksesta samana päivänä annetun lain (630/1998) 24 §:n, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta samana päivänä annetun lain (631/1998) 15 §:n, vapaasta sivistystyöstä samana päivänä annetun lain (632/1998) 7 §:n ja taiteen perusopetuksesta samana päivänä annetun lain (633/1998) 7 §:n nojalla,

sellaisina kuin ne ovat, perusopetuslain 21 § laissa 32/2003, lukiolain 16 § laissa 33/2003, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 24 § laissa 34/2003, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 15 § laissa 35/2003, vapaasta sivistystyöstä annetun lain 7 § laissa 36/2003 ja taiteen perusopetuksesta annetun lain 7 § laissa 37/2003:

 1 luku Yleistä
1 § Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan perusopetuslaissa (628/1998), lukiolaissa (629/1998), ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998), vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) tarkoitetun koulutuksen arviointiin.

Koulutuksen järjestäjillä tarkoitetaan tässä asetuksessa 1 momentissa mainituissa laeissa tarkoitettuja opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä sekä oppilaitoksen ylläpitäjiä sekä oppilaitoksella myös kouluja ja opiskelijoilla myös oppilaita.
2 § Arvioinnin tavoitteet

Koulutuksen arvioinnin tavoitteena on:

 1)

hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen päätöksenteon ja koulutuksen kehittämisen pohjaksi;

 2)

hankkia ja analysoida tietoa koulutuksen paikallisen kehittämistyön ja päätöksenteon pohjaksi; sekä

 3)

tukea opiskelijoiden oppimista, opetustoimen henkilöstön työtä ja oppilaitosten kehittämistä.
3 § Arvioinnin toteuttamisen periaatteet

Koulutusta tulee arvioida suunnitelmallisesti ja koulutuksen tavoitteisiin nähden kattavasti. Arvioinnin tulee olla monipuolista, avointa ja oikeudenmukaista.

Arviointitiedon tulee olla luotettavaa ja vertailukelpoista. Arvioinnissa tulee hyödyntää olemassa olevaa tilasto- ja rekisteritietoa sekä muuta tietoa.
4 § Arviointia koskeva työnjako ja yhteistyö

Ulkopuolisesta arviointitoiminnasta ja sen kehittämisestä vastaavat opetusministeriö ja sen yhteydessä toimiva koulutuksen arviointineuvosto. Paikallisesta arviointitoiminnasta ja sen kehittämisestä vastaavat ensisijaisesti koulutuksen järjestäjät.

Opetushallitus osallistuu osana koulutuksen arviointiasiantuntijoiden verkostoa opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden mukaisten oppimistulosten arviointiin.

Arviointiohjelmien ja -suunnitelmien valmistelussa tulee pyrkiä ottamaan huomioon ulkopuolisen arvioinnin, paikallisen arvioinnin ja peruspalvelujen arvioinnin yhteydet.

Arvioinnissa mukana olleille koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille tulee toimittaa niitä koskevat arviointitulokset.
2 luku Koulutuksen arviointineuvosto
5 § Tehtävät

Opetusministeriön yhteydessä toimii koulutuksen arvioinnin asiantuntijaelimenä koulutuksen arviointineuvosto, jonka tehtävänä on:

 1)

avustaa opetusministeriötä sekä tukea koulutuksen järjestäjiä koulutuksen arviointia koskevissa asioissa;

 2)

laatia neuvoston toimikaudeksi koulutuksen ulkopuolisen arvioinnin ohjelma opetusministeriön osoittamien suuntaviivojen ja taloudellisten voimavarojen puitteissa;

 3)

organisoida koulutuspolitiikkaan ja koulutuksen järjestäjien toimintaan liittyviä ulkopuolisia arviointeja arviointiasiantuntijoiden verkostona sekä huolehtia arviointien keskeisten tulosten julkistamisesta; sekä

 4)

tehdä ehdotuksia koulutuksen arvioinnin kehittämiseksi ja edistää koulutuksen arviointia koskevaa tutkimusta ja yhteistyötä.
6 § Kokoonpano

Opetusministeriö kutsuu arviointineuvostoon neljäksi vuodeksi kerrallaan enintään 14 jäsentä.

Neuvoston kokoonpanossa tulee olla edustettuna opetushallinto, koulutuksen järjestäjät, opetustoimen henkilöstö ja opiskelijat sekä työelämä. Kokoonpanossa tulee ottaa huomioon eri koulutusmuodot ja molemmat kieliryhmät.

Opetusministeriö määrää jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan neuvoston toimikaudeksi.
7 § Jaostot

Arviointineuvostoon voidaan opetusministeriön päätöksellä perustaa asioiden valmistelua varten jaostoja. Opetusministeriö määrää jaoston puheenjohtajan ja jäsenet. Jaosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Jaoston jäseneksi voidaan määrätä myös arviointineuvostoon kuulumattomia henkilöitä.
8 § Jäsenen eroaminen

Jos arviointineuvoston jäsen eroaa kesken toimikauden, hänen tilalleen kutsutaan uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
9 § Kokoukset

Arviointineuvosto kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta.

Arviointineuvosto on päätösvaltainen kun puolet jäsenistä, kokouksen puheenjohtaja mukaan lukien, on saapuvilla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.
10 § Sihteeristö

Arviointineuvostossa ja sen jaostossa käsiteltävien asioiden valmistelua ja toimeenpanoa varten on sihteeristö. Opetusministeriö sopii arviointineuvoston pääsihteeristä ja muusta sihteeristöstä sekä toimistotehtävien hoitamisesta Jyväskylän yliopiston kanssa.
3 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
11 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2003.

Tällä asetuksella kumotaan koulutuksen ulkopuolisen arvioinnin toimeenpanon ja arvioinnin kehittämisen perusteista 30 päivänä joulukuuta 1998 annettu opetusministeriön päätös.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
12 § Siirtymäsäännös

Tämän asetuksen mukainen koulutuksen arviointineuvosto tulee asettaa siten, että sen toimikausi alkaa viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2003.

Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2003

Opetusministeri Maija Rask Vanhempi hallitussihteeri Salla Rinne