15 § Perustoimenpiteet

Kotieläintilan perustoimenpiteisiin voi sitoutua kesken sitoumuskauden vain, jos viljelijä aloittaa kotieläintuotannon tai lisää sitä siten, että tilalla on vähintään 0,4 eläinyksikköä tukikelpoista peltohehtaaria kohden tai vähintään kymmenen eläinyksikköä jäljellä olevan sitoumusajan. Kotieläintilan perustoimenpiteestä on luovuttava silloin, kun kotieläintuotanto tilalla alenee alle 1 momentissa tarkoitetun 0,4 eläinyksikön ja alle 1 momentissa tarkoitetun kymmenen eläinyksikön eikä syynä ole tiettyjen tuotantotapojen edellyttämä tai kotieläinrakennuksen peruskorjauksesta, laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta tai ylivoimaisesta esteestä aiheutuva lyhytaikainen tuotantotauko ja kyseessä oleva viljelijä on sitoutunut noudattamaan kotieläintilaa koskevia perustoimenpiteitä. Perustoimenpiteen voi viljelijä vaihtaa vain kerran sitoumuskauden aikana. Perustoimenpiteen voi vaihtaa myös silloin, kun tilalla tapahtuu koko tilan hallinnan siirto ja sitoumus siirretään 50 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Vaihtamisen ilmoittamisessa on noudatettava 52 §:ssä säädettyä. Säännösten mukaisen ilmoituksen jälkeen tai, ellei tällaista ole tehty, vaihtamista edellyttävää olosuhdemuutosta seuraavassa maksatuksessa tuki maksetaan uuden perustoimenpiteen mukaisena. Perustoimenpiteitä ovat:

viljelyn ympäristösuunnittelu ja -seuranta;

peltokasvien peruslannoitus;

kasvinsuojelu;

pientareet ja suojakaistat;

luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpitäminen; ja

kotieläintilan perustoimenpide.

16 § Lisätoimenpiteet

Kotieläintilan lisätoimenpiteen voi valita vain sellainen kotieläintila, joka toteuttaa tai alkaa toteuttaa kotieläintilan perustoimenpidettä. Kotieläintilan lisätoimenpiteestä on luovuttava silloin, kun kotieläintuotanto maatilalla muutoin kuin tilapäisesti alenee alle 15 §:n 1 momentissa tarkoitetun 0,4 eläinyksikön ja alle 15 §:n 1 momentissa tarkoitetun kymmenen eläinyksikön. Viljelijän on ilmoittaessaan eläinmäärän vähenemisestä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ilmoitettava, minkä lisätoimenpiteen hän valitsee kotieläintilan lisätoimenpiteen tilalle. Lisätoimenpide on vaihdettava silloin, kun tilalla, jolla aloitetaan nauta-, hevos- tai lammastalous, valitaan kotieläintilan perustoimenpide kesken sitoumuskauden ja lisätoimenpiteeksi on aiemmin valittu peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus. Samoin lisätoimenpide on vaihdettava silloin, kun tilalla luovutaan lypsylehmistä ja lisätoimenpiteeksi on valittu maitohuoneen pesuvesien käsitteleminen. Lisätoimenpiteen voi vaihtaa silloin, kun tilalla tapahtuu koko tilan hallinnan siirto ja sitoumus siirretään 50 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Lisätoimenpiteen vaihdosta on ilmoitettava kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 10 työpäivän kuluessa tapahtuneesta muutoksesta. Kyseessä oleva viljelijä voi vaihtaa lisätoimenpiteen vain kerran sitoumuskauden aikana. Säännösten mukaisen ilmoituksen jälkeen tai, ellei tällaista ole tehty, vaihtamista edellyttävää olosuhdemuutosta seuraavassa maksatuksessa lisätoimenpiteen tuki maksetaan uuden lisätoimenpiteen mukaisesti.

31 § Sopimus alkuperäisrotujen kasvattamisesta

Sopimuksessa alkuperäisrotujen kasvattamisesta viljelijä sitoutuu kasvattamaan lisäystarkoituksessa maatilallaan:

- itä-, länsi- tai pohjoissuomenkarjaa;

- valkoisia, mustia tai ruskeita suomenlampaita taikka harmaita suomenlampaita;

- saaristolampaita;

- suomenvuohia;

- suomenhevosia; tai

- maatiaiskanoja.

Sopimukseen hyväksyttävien eläinten, lukuun ottamatta kanoja, on oltava vähintään yhden vuoden ikäisiä sopimuskauden alkaessa. Sopimukseen hyväksyttävän suomenhevosen on oltava sopimuskauden alkaessa suomenhevosen rekisteriin merkitty siitostamma tai kantakirjattu ori. Sopimukseen hyväksyttävien kanojen on oltava sopimuskauden alkaessa vähintään puolen vuoden ikäisiä. Viljelijän on toimitettava ennen sopimuskauden päättymistä työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle selvitys siitä, että sopimukseen sisältyviä eläimiä on käytetty kyseisen rodun lisäämiseen.

Sopimus voidaan tehdä hakijan tai hänen perheenjäsenensä omistamista tai hallinnassa olevista alkuperäisrodun eläimistä. Perheenjäsenellä tarkoitetaan 3 §:n 2 kohdassa tarkoitettua puolisoa ja viljelijän alle 18-vuotiasta lasta.

35 § Erityistuen määrä

Sopimuksen tehneelle viljelijälle maksetaan vuosittain erityistukea sopimukseen sisältyvältä peltohehtaarilta, muun alueen hehtaarilta, eläinyksiköltä tai kanojen osalta tilaa kohti enintään seuraavan taulukon mukaisesti:

Sopimus	Euroa
- suojavyöhykkeen perusta misesta ja hoidosta	449,90/ha
- kosteikon ja laskeutusaltaan perustamisesta ja hoidosta	336,38/ha
	(muu alue)
	449,90/ha
	(pelto)
- säätösalaojituksesta	156,41/ha
- säätökastelusta	156,41/ha
- kuivatusvesien kierrätyksestä	156,41/ha
- pohjavesialueiden peltoviljelystä	112,69/ha
- lannan käytön tehostamisesta	65,59/ha
- perinnebiotooppien hoidosta	420,47/ha
- luonnon monimuotoisuuden edistämisestä	420,47/ha
- maiseman kehittämisestä ja hoidosta	336,38/ha
- alkuperäisrotujen kasvattamisesta	168,19/ey
- maatiaiskanat ja -kukot, yhteensä 20-39 kpl	50/tila
- maatiaiskanat ja -kukot, yhteensä 40-59 kpl	100/tila
- maatiaiskanat ja -kukot, yhteensä 60 kpl tai enemmän	150/tila
- alkuperäiskasvien viljelystä	428,88/ha
- peltojen tehostetusta kalkituksesta	84,09/ha
- kalkkisuodinojituksesta	252,28/ha

41 § Sopimusten hakeminen ja tekeminen

Jos sopimuksen tekemistä koskeva hakemus on myöhästynyt, sovelletaan hakemuksen myöhästymiseen ja ensimmäisenä sopimusvuotena maksettavaan erityistukeen yhdennetyn järjestelmän mukaisia myöhästymisseuraamuksia. Jos kyseessä on 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu vuosittainen erityistuen maksatusta koskeva hakemus, sovelletaan sen myöhästymiseen ja kyseisenä vuonna maksettavaan erityistukeen yhdennetyn järjestelmän mukaisia myöhästymisseuraamuksia.