2002

821/2002 Maa- ja metsätalousministeriön asetus lihasta ja lihatuotteista Euroopan yhteisön sisämarkkinakaupassa

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1195/1996) 55 §:n, eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta 30 päivänä joulukuuta 1996 annetun asetuksen (1336/1996) 1 §:n ja eläintautien vastustamisesta Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla sekä viennissä kolmansiin maihin 30 päivänä joulukuuta 1996 annetun asetuksen (1338/1996) 4 §:n nojalla:

 1 luku Yleiset säännökset
1 § Tarkoitus ja soveltamisala

Tämän asetuksen tarkoituksena on turvata toisista Euroopan unionin jäsenvaltioista Suomeen tai Suomesta toisiin jäsenvaltioihin toimitettavan elintarvikkeeksi tarkoitetun lihan ja lihatuotteiden elintarvikehygieeninen laatu sekä estää eläintautien leviäminen näiden välityksellä.

Asetuksessa säädetään ne ehdot, joilla lihaa ja lihatuotteita saadaan toimittaa Suomesta toiseen jäsenvaltioon tai toisesta jäsenvaltiosta Suomeen.

Mitä tässä asetuksessa säädetään Euroopan unionin jäsenvaltioista tai Euroopan yhteisön alueesta, koskee myös, jollei erikseen toisin mainita:

 1)

Norjaa ja Liechtensteinia ja

 2)

niitä kolmansia maita, joiden kanssa Euroopan unionilla on tämän asetuksen soveltamisalaan liittyvistä seikoista voimassa oleva sopimus.
2 § Soveltamisalan rajoitus

Tätä asetusta ei sovelleta lihaan ja lihatuotteisiin, jotka yksityishenkilö tuo tai vie omaan käyttöönsä, tai jotka lähetetään yksityishenkilölle käytettäväksi tämän yksityistaloudessa. Suojapäätökset voivat kuitenkin koskea myös tällaiseen yksityiskäyttöön tarkoitettuja lihaa ja lihatuotteita.
3 § Suhde muihin säädöksiin

Toisesta jäsenvaltiosta Suomeen toimitettavan lihan ja lihatuotteiden valvonnasta ja tarkastuksista säädetään eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnasta ensisaapumispaikoissa annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä (879/1997).

Kolmansista maista Suomen kautta toisiin jäsenvaltioihin toimitettavan lihan ja lihatuotteiden vaatimuksista säädetään lisäksi eläimistä saatavien elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden eläinlääkinnällisistä rajatarkastuksista annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä (785/1999).

Sellaisen toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevan liha- tai lihatuote-erän, joka on tarkoitettu kuljetettavaksi Suomen kautta kolmanteen maahan, mutta jonka kyseisen kolmannen maan viranomaiset ovat käännyttäneet takaisin Suomeen, palautusmenettelystä säädetään eläimistä saatavien elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden eläinlääkinnällisistä rajatarkastuksista annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä (785/1999).

Naudanlihan merkitsemisestä säädetään naudanlihan merkitsemisestä annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (1203/2001).

Ihmisravinnoksi tarkoitetun gelatiinin merkinnöistä ja gelatiinin raaka-aineiden kaupallisesta asiakirjasta sisämarkkinakaupassa säädetään ihmisravinnoksi tarkoitetun gelatiinin hygieniasta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (11/EEO/2000).

Lihalle ja lihatuotteille asetettavista vaatimuksista säädetään lisäksi elintarvikelaissa (361/1995) ja sen nojalla annetuissa säädöksissä.
4 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

 1)

jäsenvaltiosta toiseen toimittamisella lihan ja lihatuotteiden toimittamista Suomesta toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon tai toisesta jäsenvaltiosta Suomeen. Jäsenvaltiosta toiseen toimittamisella tarkoitetaan myös sellaisten tuotteiden toimittamista, jotka ovat peräisin kolmannesta maasta, hyväksytty eläinlääkinnällisessä rajatarkastuksessa tuotavaksi yhteisön alueelle ja joita on varastoitu tai muutoin käsitelty toisessa jäsenvaltiossa ennen niiden toimittamista Suomeen.

2)

lihalla seuraavien eläinten elintarvikkeeksi soveltuvia osia: nauta- ja kavioeläimet, siat, lampaat, vuohet, siipikarja, porot, kanit, luonnonvaraiset ja tarhatut riistaeläimet sekä matelijat;

3)

sisäelimillä rinta-, vatsa-, ja lantio-ontelosta saatavia teurastuksen sivutuotteita mukaan lukien henki- ja ruokatorvi;

4)

siipikarjalla eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annetun lain (1195/1996), jäljempänä hygienialaki, tarkoittamaa siipikarjaa (kana, kalkkuna, helmikana, ankka ja hanhi);

5)

tarhatulla riistalla tarhattuja luonnonvaraisiin lajeihin kuuluvia maanisäkkäitä ja lintuja;

6)

luonnonvaraisella riistalla metsästettäviä luonnonvaraisia maanisäkkäitä ja lintuja;

7)

jauhelihalla jauhettua tai muulla tavalla hienonnettua lihaa. Jauhelihalla tarkoitetaan myös pihviksi muotoiltua jauhettua tai muulla tavalla hienonnettua lihaa.

8)

raakalihavalmisteella kypsentämätöntä lihatuotetta, joka on valmistettu kokonaan tai osittain lihasta tai jauhelihasta ja jota ei ole käsitelty kuumentamalla, kypsyttämällä, kuivaamalla tai savustamalla tai näiden käsittelyjen yhdistelmällä. Raakalihavalmisteeseen on lisätty suolaa, mausteita, lisäaineita tai muita elintarvikkeita.

9)

lihavalmisteella sellaista lihatuotetta, joka on käsitelty kuumentamalla, kypsyttämällä, kuivaamalla, savustamalla taikka näiden käsittelyjen yhdistämisellä ja jonka leikkauspinnalla ei enää ole tuoreen lihan ominaisuuksia. Lihavalmiste voi lihan lisäksi sisältää myös muita elintarvikkeita.

10)

luulihalla eli koneellisesti erotettavalla lihalla lihaa, joka saadaan erottamalla luissa kiinni oleva liha mekaanisesti luita murskaamalla;

11)

eräillä teuraseläimistä saatavilla muilla elintarvikkeilla lihauutetta, sulatettua elintarvikkeeksi tarkoitettua eläinrasvaa, rasvan sulatuksessa saatua valkuaisjäännöstä, lihajauhetta, kamarajauhetta, suolattua tai kuivattua verta, suolattua tai kuivattua veriplasmaa sekä puhdistettuja ja suolattuja tai kuivattuja mahoja, suolia tai virtsarakkoja, jotka ovat kuumennettuja tai kuumentamattomia sekä muita vastaavia tuotteita;

12)

lihatuotteella jauhelihaa, raakalihavalmistetta, lihavalmistetta, luulihaa, eräitä teuraseläimistä saatavia muita elintarvikkeita ja gelatiinia. Jos elintarvikkeen valmistuksessa on käytetty eräitä teuraseläimistä saatavia muita elintarvikkeita tai gelatiinia, katsotaan elintarvike lihatuotteeksi vain jos sen valmistuksessa on lisäksi käytetty myös joko lihaa, jauhelihaa, raakalihavalmistetta tai lihavalmistetta;

13)

jäsenvaltiolla Euroopan unionin jäsenvaltiota;

14)

kolmannella maalla Euroopan unioniin kuulumatonta maata, ei kuitenkaan Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (ETA-sopimus) edellyttämässä laajuudessa Norjaa tai Liechtensteinia;

15)

laitoksella teurastamoa sekä lihaa ja lihatuotteita käsittelevää muuta yksikköä. Laitoksella ei kuitenkaan tässä asetuksessa tarkoiteta hygienialain nojalla erikseen määriteltyjä pienimuotoisia laitoksia;

16)

alkuperälaitoksella jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa sijaitsevaa laitosta, jossa liha tai lihatuote on teurastettu, leikattu, valmistettu, kääritty ja/tai pakattu ja jonka hyväksymisnumero on lihassa, kääreessä ja/tai pakkauksessa;

17)

lähettävällä laitoksella jäsenvaltiossa sijaitsevaa laitosta, josta liha tai lihavalmiste toimitetaan toiseen jäsenvaltioon;

18)

alkuperämaalla sitä jäsenvaltiota tai kolmatta maata, jossa alkuperälaitos sijaitsee;

19)

lähtömaalla jäsenvaltiota, jossa lähettävä laitos sijaitsee;

20)

määrämaalla jäsenvaltiota, johon liha tai lihatuotteet toimitetaan;

21)

virkaeläinlääkärillä Suomen osalta laitosta valvovaa valtion tai kunnan virkaeläinlääkäriä sekä toisen jäsenvaltion osalta asianomaisen valtion toimivaltaisen keskusviranomaisen nimeämää eläinlääkäriä;

22)

komissiolla Euroopan yhteisön komissiota;

23)

kuljetusvälineellä moottoriajoneuvojen, junien ja lentokoneiden rahdinkuljetusosia, laivojen ruumia sekä lihan ja lihatuotteiden kuljetuskontteja;

24)

taudille herkällä eläimellä eläintä, joka voi saada tietyn tartunnan riippumatta siitä, sairastuuko eläin vai ei; ja

25)

suojapäätöksellä komission tai maa- ja metsätalousministeriön tekemää eläimistä saatavien elintarvikkeiden liikkumista rajoittavaa erillistä päätöstä, joka on tehty eläimiin tai ihmisiin kohdistuvan terveysvaaran johdosta.

2 luku Eläintautivaatimukset
5 § Sorkka- ja kavioeläinten alkuperää koskevat ehdot

Jäsenvaltiosta toiseen toimitettavan sorkka- ja kavioeläinten lihan on täytettävä seuraavat vaatimukset silloin, kun eläimet, joista liha on peräisin, on teurastettu Euroopan yhteisön alueella:

 1)

lampaat, vuohet ja kavioeläimet, joista liha on peräisin, ovat olleet Euroopan yhteisön alueella syntymästään saakka tai vähintään kolmen viikon ajan välittömästi ennen teurastusta; ja

 2)

nautaeläimet, siat, tarhatut sorkkaeläimet ja porot, joista liha on peräisin, ovat olleet Euroopan yhteisön alueella syntymästään saakka tai ne on tuotu yhteisön alueelle noudattaen kolmansista maista tuotavia eläimiä koskevia yhteisön säädöksiä.
6 § Sorkka- ja kavioeläinten lihan toimittamista koskevat rajoitukset

Jäsenvaltiosta toiseen ei saa toimittaa:

 1)

sorkka- ja kavioeläinten lihaa, joka on peräisin

 a)

sellaiselta tilalta tai alueelta peräisin olevasta eläimestä, joka on eläimiä teuraaksi lähetettäessä ollut rajoitusten alaisena suu- ja sorkkataudin, sikaruton, swine vesicular disease -taudin tai Teschenin taudin takia. Tämä koskee eläinlajeja, jotka ovat herkkiä kyseiselle taudille; tai

 b)

teurastamosta, jossa on teurastushetkellä todettu suu- ja sorkkatautia, sikaruttoa, swine vesicular disease -tautia tai Teschenin tautia;

 2)

sian lihaa tai sian lihasta valmistettuja tuotteita, jos kyseisessä jäsenvaltiossa on viimeisen 12 kuukauden aikana todettu afrikkalaista sikaruttoa. Vientikielto voidaan komission päätöksellä rajata koskemaan vain osaa jäsenvaltion aluetta;

 3)

sellaiselta tilalta peräisin olevaa sian, lampaan ja vuohen lihaa, jolle on annettu rajoittavat määräykset bruselloosin takia. Rajoittavien määräysten voimassaoloaika on vähintään kuusi viikkoa viimeisestä virallisesti vahvistetusta tautitapauksesta.
7 § Siipikarjan ja eräiden tarhattujen lintujen alkuperää koskevat ehdot

Jäsenvaltiosta toiseen toimitettavan siipikarjan ja eräiden tarhattujen lintujen (sorsa, viiriäinen, kyyhkynen, fasaani, peltopyy, strutsi, emu, nandu) lihan on täytettävä seuraavat vaatimukset, jos linnut on teurastettu Euroopan yhteisön alueella:

 1)

linnut ovat olleet Euroopan yhteisön alueella kuoriutumisestaan asti; tai

 2)

ne on tuotu Euroopan yhteisön alueelle noudattaen kolmansista maista tuotavia eläimiä koskevia yhteisön säädöksiä.
8 § Siipikarjan ja eräiden tarhattujen lintujen lihan toimittamista koskevat rajoitukset

Jäsenvaltiosta toiseen ei saa toimittaa siipikarjan eikä eräiden tarhattujen lintujen (sorsa, viiriäinen, kyyhkynen, fasaani, peltopyy, strutsi, emu, nandu) lihaa, joka on peräisin linnuista:

 1)

jotka ovat peräisin tilalta tai alueelta, jolla on lintuja teuraaksi lähetettäessä ollut lintujen lihaa koskevia rajoittavia määräyksiä; tai

 2)

jotka ovat teuraskuljetuksen aikana joutuneet kosketukseen Newcastlen tautia tai linturuttoa sairastavien lintujen kanssa. Teuraskuljetuksia ei saa suorittaa sellaisen alueen läpi, joka on määrätty tartunta-alueeksi Newcastlen taudin tai linturuton takia muutoin kuin kauttakuljetuksina.

Siipikarjan ja edellä mainittujen tarhattujen lintujen lihan on oltava peräisin teurastamosta, jossa tarkastuseläinlääkäri ei teurastushetkellä ole todennut esiintyvän Newcastlen tautia tai linturuttoa. Liha ei saa saastua teurastamossa, leikkaamossa taikka varastoinnin tai kuljetuksen aikana.
9 § Siipikarjan ja eräiden tarhattujen lintujen lihan toimittaminen toisiin jäsenvaltioihin Newcastlen tautiepidemian yhteydessä

Jäsenvaltiosta toiseen ei saa toimittaa siipikarjan eikä eräiden tarhattujen lintujen (sorsa, viiriäinen, kyyhkynen, fasaani, peltopyy, strutsi, emu, nandu) lihaa, joka on peräisin Newcastlen taudin vuoksi perustetulta suojavyöhykkeeltä.

Sellaista siipikarjan ja edellä mainittujen tarhattujen lintujen lihaa, joka on peräisin Newcastlen taudin torjumiseksi perustetulta valvontavyöhykkeeltä, voidaan kuitenkin toimittaa toisesta jäsenvaltiosta Suomeen, jos linnut ovat peräisin tilalta

 1)

joka epidemiologisen tutkimuksen perusteella ei ole ollut yhteydessä tartuntatilaan;

 2)

jossa teuraaksi lähtevä siipikarja on tutkittu virologisesti kielteisin tuloksin. Virkaeläinlääkärin on otettava näytteet viisi päivää ennen lintujen lähettämistä teurastettavaksi;

 3)

jossa virkaeläinlääkäri ei ole todennut Newcastlen tautiin viittaavia oireita 24 tunnin sisällä ennen lintujen lähettämistä teurastettavaksi; ja

 4)

jolta linnut on kuljetettu suoraan teurastamoon virkaeläinlääkärin sinetöimässä ajoneuvossa. Ajoneuvo on puhdistettava ja desinfioitava ennen ja jälkeen kuljetuksen.

Linnuissa ei myöskään ante ja post mortem -tarkastuksessa saa olla merkkejä Newcastlen taudista.
10 § Lihatuotteiden toimittamista koskevat ehdot

Lihatuotetta, jonka valmistukseen käytettyä lihaa ei 6―10 §:n mukaan voida sellaisenaan toimittaa jäsenvaltiosta toiseen, voidaan kuitenkin toimittaa, jos tuote käsitellään lähtömaassa liitteen 1 mukaisesti.

Käsittelystä on oltava maininta liitteen 9 mukaisessa terveystodistuksessa.
3 luku Elintarvikehygieeniset vaatimukset
11 § Yleiset vaatimukset

Jäsenvaltiosta toiseen toimitettavan lihan ja lihatuotteiden on oltava hygienialain ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisia ja hyväksyttyjä toimitettavaksi toiseen jäsenvaltioon.
12 § Lihan ja lihatuotteiden toimittamista koskevat rajoitukset

Jäsenvaltiosta toiseen ei saa toimittaa seuraavia tuotteita:

 1)

jauhettua lihaa, joka on valmistettu hevosen, poron, kanin, siipikarjan, tarhatun tai luonnonvaraisen riistan tai matelijan lihasta;

 2)

jauhettuja sisäelimiä;

 3)

hevosen lihasta valmistettuja raakalihavalmisteita; eikä

 4)

siipikarjan ja tarhatun riistan lihasta valmistettua lämpökäsittelemätöntä luulihaa.

Vesijäähdytettyä pakastamatonta siipikarjan lihaa ei saa toimittaa Suomesta toiseen jäsenvaltioon ilman kyseisen valtion suostumusta.
13 § Alkuperää koskevat vaatimukset

Jäsenvaltiosta toiseen saa toimittaa ainoastaan sellaista Euroopan yhteisön alueella tuotettua lihaa ja lihatuotetta, joka on peräisin laitoksesta, jonka jäsenvaltio on hyväksynyt sellaiseksi laitokseksi, josta lihaa ja lihatuotteita saadaan toimittaa toisiin jäsenvaltioihin.

Kolmannessa maassa tuotetun toisesta jäsenvaltiosta Suomeen toimitettavan lihan ja lihatuotteen on täytettävä kolmansista maista tuotavasta lihasta ja lihatuotteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (17/2001) alkuperämaata ja alkuperälaitosta sekä tuontilupaa koskevat ehdot.
14 § Lähettävää laitosta koskevat vaatimukset

Lähettävän laitoksen on oltava laitos, jonka jäsenvaltio on hyväksynyt laitokseksi, josta lihaa ja lihatuotteita saadaan toimittaa toisiin jäsenvaltioihin.
15 § Salmonellaa koskevat vaatimukset

Suomeen toimitettavan naudan, sian ja siipikarjan lihan sekä naudan ja sian lihasta valmistetun jauhelihan on täytettävä eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnasta ensisaapumispaikoissa annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä (879/1997) salmonellan varalta asetetut vaatimukset.
16 § Luonnonvarainen riista

Jäsenvaltiosta toiseen saadaan toimittaa luonnonvaraisen riistan lihan lisäksi myös metsästettyjä luonnonvaraisia jäniseläimiä ja lintuja, jotka ovat suolistamattomia ja nylkemättömiä tai kynimättömiä, jos ne ovat siten merkittyjä, että niiden alkuperä voidaan selvittää.

Lisäksi jäsenvaltiosta toiseen saadaan toimittaa nylkemättömiä, suolistettuja luonnonvaraisia sorkkaeläimiä seuraavilla ehdoilla:

 1)

eläimet ovat peräisin alueelta, jolla ei ole eläintautien vuoksi kyseistä eläinlajia koskevia rajoituksia;

 2)

virkaeläinlääkäri on tarkastanut ruhon silmämääräisesti muutosten havaitsemiseksi ja sen varmistamiseksi, että eläin on kuollut metsästyksessä;

 3)

virkaeläinlääkäri on tarkastanut sisäelimet riistateurastamossa;

 4)

ruhon mukana on virkaeläinlääkärin antama todistus, jonka mukaan sisäelimet on todettu ihmisravinnoksi kelpaavaksi; ja

 5)

ruhoa on säilytetty korkeintaan seitsemän vuorokautta -1―+7 °C lämpötilassa tai korkeintaan 15 vuorokautta -1―+1 °C lämpötilassa.

Ruho saadaan merkitä terveysmerkillä vasta sen jälkeen, kun ruho on nyljetty teurastamossa tai teurastuspaikassa ja virkaeläinlääkäri on tarkastanut sen ja hyväksynyt elintarvikkeeksi.
4 luku Merkitseminen ja asiakirjat
17 § Lihan ja lihatuotteiden merkitseminen

Lihassa ja lihatuotteissa tai niiden pakkauksissa on oltava hygienialain ja sen nojalla annettujen säädösten mukainen terveysmerkintä. Jos pakkaus sisältää useamman kuin yhden käärityn tuotteen, on myös kääreissä oltava terveysmerkintä. Terveysmerkinnässä on oltava sen maan nimi tai maan lyhenne, jossa tuotteet on valmistettu, laitoksen numero sekä jokin kirjainyhdistelmistä CE/CEE - EF/EØF - EG/EWG - EK/EOK - EC/EEC - EG/EEG - EY. Norjasta ja Liechtensteinista toimitettavan lihan ja lihatuotteiden terveysmerkinnässä on kuitenkin oltava kirjainyhdistelmä EFTA.

Jos liha tai lihatuotteet on kuitenkin kääritty ja pakattu kolmannessa maassa, on lihassa ja lihatuotteissa tai niiden kääreissä tai pakkauksissa oltava kyseisen kolmannen maan nimi tai nimen lyhenne sekä laitoksen numero.
18 § Asiakirjat

Lihaa ja lihatuotteita on jäsenvaltiosta toiseen toimitettaessa seurattava ensisaapumispaikkaan saakka lähettävän laitoksen kaupallinen asiakirja tai 19 §:ssä säädetyissä tapauksissa terveystodistus. Asiakirjat on pystyttävä yhdistämään asianomaiseen tuote-erään.

Kaupallinen asiakirja tai terveystodistus on laadittava vähintään yhdellä lähtömaan ja vähintään yhdellä määrämaan kielellä. Suomeen toimitettavissa asiakirjoissa voidaan kuitenkin edellä mainittujen kielten sijasta käyttää myös englantia. Asiakirjat on laadittava yhdelle paperiarkille. Asiakirjoja on säilytettävä vähintään kahden vuoden ajan.
19 § Kaupallinen asiakirja

Kaupallisen asiakirjan on oltava numeroitu ja sen mallin on oltava lähettävää laitosta valvovan viranomaisen hyväksymä ja siinä on oltava joko terveysmerkintä tai terveysmerkinnän tiedot. Kaupallisesta asiakirjasta on käytävä ilmi vähintään lähettävä laitos, lähtömaa, alkuperämaa, alkuperälaitos, eläinlaji ja tuotteen laji ja määrä.

Pakastetun lihan ja jauhelihan kaupallisessa asiakirjassa on oltava maininta lihan pakastuskuukaudesta ja -vuodesta.
20 § Terveystodistus

Lihan ja lihatuotteiden mukana on aina seurattava terveystodistus, kun kyseessä on

 1)

tarhatun riistan ja poron liha (terveystodistuksen malli liitteessä 4);

 2)

kanin liha (terveystodistuksen malli liitteessä 5); tai

 3)

raakalihavalmiste (terveystodistuksen malli liitteessä 8).

Lihan ja lihatuotteiden mukana on lisäksi seurattava terveystodistus, jos kyseessä on

 1)

eläintautilainsäädännön nojalla annettujen rajoitusten alaiselta alueelta peräisin oleva liha tai lihatuotteisiin käytetty liha siten kun siitä on erikseen säädetty. Tämä vaatimus ei kuitenkaan koske täyssäilykkeitä (terveystodistusten mallit liitteissä 2, 3, 6, 7 ja 9); tai

2)

toiseen jäsenvaltioon kolmannen maan kautta toimitettu liha tai lihatuote. Tällaisen lähetyksen on oltava sinetöity (terveystodistusten mallit liitteissä 2, 3, 6, 7 ja 9).

Määrämaan viranomaisten niin vaatiessa on terveystodistusta käytettävä myös nauta- ja kavioeläinten, sian, lampaan ja vuohen lihalle, jos siitä tehdään määrämaassa kolmanteen maahan vietäviä lihavalmisteita tai jauhelihaa.

Terveystodistuksen allekirjoittaa laitosta valvova viranomainen. Leimojen ja allekirjoitusten on oltava eri värisiä kuin asiakirjan teksti. Terveystodistusten mallit ovat tämän asetuksen liitteenä.
5 luku Muut säännökset
21 § Eläintauti- ja terveystilanteen muutos

Sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa säädetään, on noudatettava eläintauti- tai terveystilanteen muutoksen takia annettuja komission, maa- ja metsätalousministeriön ja toisen jäsenvaltion suojapäätöksiä.
22 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Tällä asetuksella kumotaan lihasta ja lihatuotteista Euroopan unionin sisämarkkinakaupassa annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös (164/1997) siihen tehtyine muutoksineen.

Neuvoston direktiivi 64/433/ETY (31964L0433); EYVL N:o L 121, 29.7.1964, s. 2012, neuvoston direktiivi 71/118/ETY(31971L0118); EYVL N:o L 55, 8.3.1971, s. 23, neuvoston direktiivi 77/99/ETY (31977L0099); EYVL N:o L 26, 31.1.1977, s. 85, komission direktiivi 83/201/ETY (31983L0201); EYVL N:o L 112, 28.4.1983, s. 28, neuvoston direktiivi 91/495/ETY (31991L0495); EYVL N:o L 268, 24.9.1991, s. 41, neuvoston direktiivi 91/497/ETY (31991L0497), EYVL N:o L 268, 24.9.1991, s. 69, neuvoston direktiivi 92/5/ETY (31992L005); EYVL N:o L 57, 2.3.1992, s. 1, neuvoston direktiivi 92/45/ETY (31992L0045); EYVL N:o L 268, 14.9.1992, s. 35, neuvoston direktiivi 92/116/ETY (31992L0116); EYVL N:o L 62, 15.3.1993, s. 1, neuvoston direktiivi 92/118/ETY (31992L0118); EYVL N:o L 62, 15.3.1992, s. 49, neuvoston direktiivi 94/65/EY (31994L0065); EYVL N:o L 368, 31.12.1994, s. 10, neuvoston direktiivi 95/23/EY (31995L0023); EYVL N:o L 243, 11.10.1995, s. 7, neuvoston direktiivi 95/68/EY (31995L0068), EYVL N:o L 332, 30.12.1995, s. 10, neuvoston direktiivi 1999/90/EY (31999L0090); EYVL N:o L 300, 23.11.1999, s. 19.

Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2002

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen Eläinlääkintöylitarkastaja Terhi Laaksonen

Liitteet 1-9