2002

64/2002 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista

Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 15 päivänä helmikuuta 1991 annetun lain (343/1991) 29 §:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 662/1994:
1 § Soveltamisala

Tällä asetuksella säädetään valtion talousarvion momentin 31.60.63 mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen myöntämisen tarkemmista perusteista.
2 § Määritelmiä

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

 1)

palvelulinjalla sellaista ostoliikennettä, jonka reitti on erityisesti suunniteltu ja jossa käytetty ajoneuvo valittu ja kuljettaja koulutettu tai valittu iäkkäiden ja vammaisten asiakkaiden tarpeet huomioon ottaen; palvelulinjan reittiin voidaan tehdä pieniä poikkeamia asiakkaiden tarpeiden mukaan;

2)

kutsujoukkoliikenteellä etukäteen tehdystä tilauksesta määritellyllä alueella ajettavaa jatkuvaluonteista osto- tai tilausliikennettä, jonka reitti ja aikataulu määräytyvät tilausten perusteella ja matkojenyhdistelykeskuksen tai muun yhdistelypalvelun toimenpiteiden avulla;

3)

matkojenyhdistelykeskuksella toimintapaikkaa,

a)

jossa otetaan vastaan asiakkailta tulevia kuljetustilauksia,

 b)

josta asiakkaat ohjataan käyttämään heidän tarpeisiinsa soveltuvaa linja- tai ostoliikennettä tai jossa tilaukset yhdistellään ja reititetään, ja

 c)

josta yhdistämällä syntyvät liikennekokonaisuudet välitetään kutsujoukkoliikenteenä ajettavaksi;

 4)

matkakeskuksella henkilöliikenteen eri liikennemuotojen yhteistä asemaa tai yhteistyössä toimivia erillisiä asemia,

a)

joka on tärkeä tai jotka ovat yhdessä tärkeä henkilöliikenteen risteysasema, ja

 b)

jolta tai joilta on saatavilla ainakin rautatieliikenteen, linja-autojen paikallis- ja kaukoliikenteen sekä taksien liikennepalveluja sekä liikennepalvelujen käyttöön liittyviä muita palveluja, joita ovat ainakin lipunmyynti ja informaatio;

 5)

kaupunkimaisella paikallisliikenteellä linja- tai ostoliikennettä, joka palvelee ensisijaisesti taajama-alueen sisäisiä matkustustarpeita ja

a)

jota ajetaan vähintään kuusi vuoroa päivässä ja jonka vuorovälit ovat korkeintaan kaksi tuntia; tai

 b)

joka on muuhun kaupunkimaiseen paikallisliikenteeseen integroitu palvelulinja;

 6)

seutulipulla henkilökohtaista matkalippua,

a)

joka on kunnan kaikille asukkaille samaan hintaan myytävä kausilippu,

 b)

jonka kelpoisuusalue muodostuu kaupungista tai taajamasta ja niitä ympäröivästä työssäkäyntialueesta, ja

 c)

joka kelpaa kaikessa tai lähes kaikessa kelpoisuusalueen linja- ja ostoliikenteessä;

 7)

kaupunkilipulla henkilökohtaista matkalippua,

a)

joka on kunnan kaikille asukkaille tai tietylle asukasryhmälle samaan hintaan myytävä kausilippu tai sarjalippu,

 b)

jonka kelpoisuusalue on kaupunki tai taajama, jossa on kaupunkimaista paikallisliikennettä,

 c)

joka kelpaa kaikessa tai lähes kaikessa kelpoisuusalueen sisäisessä linja- ja ostoliikenteessä, ja

 d)

joka voi kelvata myös muussa alueella ajettavassa linja- ja ostoliikenteessä;

 8)

työmatkalipulla henkilökohtaista matkalippua,

a)

joka on kausilippu tai sarjalippu,

 b)

joka kelpaa kahdella matkalla työpäivää kohden lipunhaltijan asunnon ja työpaikan välisellä matkalla kaikessa tai lähes kaikessa linja- ja ostoliikenteessä, ja

 c)

jolla maksettu matka voi olla vaihdoton tai vaihdollinen.
3 § Avustuslajit

Määrärahasta voidaan myöntää valtionavustusta linjaliikennettä täydentävän ostoliikenteen järjestämiseen sekä matkalippujen hinnanalennuksiin.

Lisäksi määrärahasta voidaan myöntää valtionavustusta joukkoliikenteen kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimushankkeisiin.

Määrärahasta voidaan myöntää valtionavustusta erityisesti seuraaviin kehittämishankkeisiin:

 1)

palvelulinjojen ja kutsujoukkoliikenteen käynnistämiseen,

 2)

matkojenyhdistelykeskuskokeiluihin,

 3)

joukkoliikenteen informaatiojärjestelmien kehittämiseen, sekä

 4)

matkakeskusten toteuttamiseen.
4 § Linjaliikennettä täydentävän ostoliikenteen järjestämiseen myönnettävä valtionavustus

Lääninhallitus voi myöntää alueensa kunnalle valtionavustusta linjaliikennettä täydentävän ostoliikenteen järjestämiseen enintään vuodeksi kerrallaan, edellyttäen että

 1)

ostettava liikenne on kaupunkimaista paikallisliikennettä,

 2)

ennen ostotoimiin ryhtymistä on varmistettu, että liikennettä ei saada syntymään asiakastulojen varassa ja että rahaa ei käytetä epätarkoituksenmukaisen tai tarpeettomasti päällekkäisen liikenteen ostamiseen,

 3)

palvelua ostettaessa noudatetaan julkisista hankinnoista voimassa olevia säännöksiä, sekä

 4)

liikenteestä tiedotetaan tehokkaasti.

Valtionavustusta voidaan myöntää enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävinä pidetään liikennepalvelun hankinnasta aiheutuvia nettokustannuksia.
5 § Matkalippujen hinnanalennuksiin myönnettävä valtionavustus

Lääninhallitus voi myöntää alueensa kunnalle valtionavustusta seutu-, työmatka- ja kaupunkilippujen hinnanalennuksiin enintään vuodeksi kerrallaan, edellyttäen että

 1)

liikenteenharjoittajia kohdellaan tasapuolisesti,

 2)

kunta osallistuu hinnanalennuksen rahoittamiseen ainakin yhtä suurella osuudella kuin lääninhallitus,

 3)

lippu on tarkoitettu säännölliseen matkustukseen,

 4)

lippujen kelpoisuudesta tiedotetaan tehokkaasti, ja

 5)

maksuvälineenä käytetään älykorttia.

Valtionavustusta voidaan myöntää enintään 48 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävinä kustannuksina pidetään todellisten nousumäärien ja keskimatkapituuden perusteella laskettua keskimääräistä kuukausilipun hintaa, jossa nousun yksikköhinta määräytyy liikenne- ja viestintäministeriön vahvistaman linjaliikenteen enimmäishinnan mukaan vähennettynä matkustajan maksamalla lipun hinnalla. Hyväksyttävinä ei pidetä sellaisia kustannuksia, joihin kunta saa avustusta kuntien valtionosuuslain (1147/1996) tai opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) nojalla.

Kaupunkilippujen hinnanalennuksiin voidaan myöntää enintään se määrä, jonka lääninhallitus on myöntänyt vuonna 1999 tai 2000 taikka 2001 sen mukaan, mikä niistä on korkein. Tätä rajoitusta sovelletaan kuitenkin vain niihin kuntiin, joissa kaupunkilipun hinnanalennuksiin myönnetyn valtionavustuksen määrä kaupungin asukasta kohden on enemmän kuin viisi euroa. Jos kunnalle myönnetään valtionavustusta kaupunkilippujen hinnanalennuksiin ensimmäisen kerran vuonna 2002 tai sen jälkeen, valtionavustuksen määrä on enintään viisi euroa kaupungin asukasta kohden.
6 § Palvelulinjan ja kutsujoukkoliikenteen käynnistämiseen myönnettävä valtionavustus

Lääninhallitus voi myöntää alueensa kunnalle valtionavustusta palvelulinjan ja kutsujoukkoliikenteen käynnistämiseen enintään kahden vuoden ajaksi, edellyttäen että

 1)

ensin on laadittu kehittämissuunnitelma mieluiten yhteistyössä lähikuntien kanssa,

 2)

liikenne on uutta,

 3)

ennen ostotoimiin ryhtymistä on varmistettu, että liikennettä ei saada syntymään asiakastulojen varassa ja että rahaa ei käytetä epätarkoituksenmukaisen tai tarpeettomasti päällekkäisen liikenteen käynnistämiseen,

 4)

palvelua ostettaessa noudatetaan julkisista hankinnoista voimassa olevia säännöksiä,

 5)

palvelu on yleisesti käytettävissä, sekä

 6)

hakemuksessa on esitetty suunnitelma siitä, miten liikennettä on tarkoitus jatkaa lääninhallituksen myöntämän valtionavustuksen lakattua.

Valtionavustusta voidaan myöntää enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävinä pidetään liikenteen suunnittelusta ja liikennepalvelujen tuottamisesta aiheutuvia nettokustannuksia.
7 § Matkojenyhdistelykeskuskokeiluun myönnettävä valtionavustus

Lääninhallitus voi myöntää alueensa kunnalle valtionavustusta matkojenyhdistelykeskuskokeiluun enintään kolmen vuoden ajaksi edellyttäen, että

 1)

keskuksen toimialueen väestömäärä on riittävän suuri,

 2)

ensin on laadittu suunnitelma, joka sisältää kustannusten alentamiseen ja laadun parantamiseen liittyvät tavoitteet,

 3)

hakemuksessa on esitetty suunnitelma siitä, miten keskuksen toimintaa on tarkoitus jatkaa lääninhallituksen myöntämän valtionavustuksen lakattua, ja

 4)

palvelua ostettaessa noudatetaan julkisista hankinnoista voimassa olevia säännöksiä.

Valtioavustusta voidaan myöntää enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävinä pidetään suunnittelusta, projektinhallinnasta, tiloista, henkilöstön palkkauksesta, ohjelmistoista sekä puhelinliikenteestä aiheutuvia kustannuksia.
8 § Joukkoliikenteen informaatiojärjestelmien kehittämiseen myönnettävä valtionavustus

Liikenne- ja viestintäministeriö voi myöntää kunnalle tai muulle yhteisölle valtionavustusta joukkoliikenteen informaatiojärjestelmien kehittämiseen enintään kolmen vuoden ajaksi.

Valtionavustusta voidaan myöntää enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävinä pidetään suunnittelusta, projektinhallinnasta sekä ohjelmistojen ja laitteiden hankinnasta aiheutuvia kustannuksia.
9 § Matkakeskusten toteuttamiseen ja muiden asemien suunnitteluun myönnettävä valtionavustus

Liikenne- ja viestintäministeriö voi myöntää kunnalle valtionavustusta matkakeskusten suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Valtionavustusta voidaan myöntää enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävinä pidetään suunnittelusta, projektinhallinnasta sekä matkustajainformaatiota ja esteettömyyttä parantavien ratkaisujen toteuttamisesta aiheutuneita kustannuksia.

Jos kyseessä on muu henkilöliikenteen asema, valtionavustusta voidaan myöntää enintään 50 prosenttia suunnittelukustannuksista. Tämän avustuksen myöntää aseman sijaintipaikan lääninhallitus.
10 § Muuhun kehittämistarkoitukseen myönnettävä valtionavustus

Liikenne- ja viestintäministeriö voi myöntää kunnalle tai muulle yhteisölle valtionavustusta muuhun kuin 3 §:n 3 momentissa mainittuun kehittämishankkeeseen enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävinä pidetään suunnittelusta ja projektinhallinnasta aiheutuvia kustannuksia. Hankkeissa, joihin Euroopan Unioni myöntää tukea, hyväksyttävinä kustannuksina pidetään hankkeesta aiheutuvia kansallisia kustannuksia.
11 § Suunnitteluun ja tutkimukseen myönnettävä valtionavustus

Lääninhallitus voi myöntää alueensa kunnalle tai maakuntien liitolle valtionavustusta joukkoliikenteen suunnitteluun sekä liikennejärjestelmäsuunnitelman tekemiseen lukuun ottamatta Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutuja.

Liikenne- ja viestintäministeriö voi myöntää valtionavustusta Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelman tekemiseen sekä kunnille ja muille yhteisöille muuhun, erityisesti joukkoliikenteen esteettömyyden ja laadun parantamiseksi tehtävään suunnitteluun ja tutkimukseen.

Valtionavustusta voidaan myöntää korkeintaan 50 prosenttia suunnittelu- ja tutkimuskustannuksista.
12 § Voimaantulo ja siirtymäsäännös

Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä helmikuuta 2002.

Avustusta palvelulinjan ja kutsujoukkoliikenteen käynnistämiseen voidaan vuosina 2002 ja 2003 myöntää kunnalle, vaikka tämän asetuksen 6 §:n 1 momentissa mainittu kahden vuoden enimmäisaika ylittyy, jos liikennettä järjestettäessä on käytetty matkojenyhdistelykeskusta. Kaksi vuotta ylittävältä ajalta valtionavustuksen enimmäismäärä on 30 prosenttia liikennepalvelun tuottamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Avustusta matkojenyhdistelykeskuskokeiluun voidaan vuosina 2002 ja 2003 myöntää kunnalle, vaikka tämän asetuksen 7 §:n 1 momentissa mainittu kolmen vuoden enimmäisaika ylittyy. Kolme vuotta ylittävältä ajalta valtionavustuksen enimmäismäärä on 30 prosenttia 7 §:n 2 momentin mukaisista hyväksyttävistä kustannuksista.

Tällä asetuksella kumotaan lääninhallitusten kautta suunnattavasta joukkoliikennepalvelujen valtion rahoituksesta 27 päivänä helmikuuta 1995 annettu liikenneministeriön päätös (329/1995) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2002

Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi Osastopäällikkö, ylijohtaja Harri Cavén