Tässä asetuksessa säädetään lääninhallituksen kanssa sopimuksen tehneelle talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajalle valtion varoista palvelujen tarkoituksenmukaisesta tuottamisesta maksettavasta peruskorvauksesta, lisäkorvauksesta ja velkasovinto-ohjelmaan liittyvästä korvauksesta sekä niiden perusteista.

Talous- ja velkaneuvontapalveluiden tuottamisesta aiheutuvat kustannukset korvataan valtion vuoden 2002 talousarvioon tätä tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa.

Kuluttajavirasto maksaa korvaukset talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajana toimivalle kunnalle. Muulle palvelun tuottajalle korvaukset maksaa lääninhallitus.

Lääninhallitus toimittaa Kuluttajavirastolle jäljennöksen palvelujen tuottajan kanssa tehdystä sopimuksesta tammikuun loppuun mennessä ja velkasovinto-ohjelmaan liittyvät päätökset syyskuun loppuun mennessä.

Korvaukset maksetaan viimeistään maaliskuun 15 päivänä yhdessä erässä kuitenkin siten, että velkasovinto-ohjelmaan liittyvät korvaukset maksetaan viimeistään marraskuun 15 päivänä.

Talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottamisesta maksettava peruskorvaus on 0,66 euroa vuodessa toimialueen asukasta kohden.

Asukaslukuna otetaan huomioon kunnan väestötietolain (507/1993) 18 §:n mukainen asukasluku peruskorvauksen maksamista edeltävän vuoden alussa.

Lisäkorvaus kohdistetaan lääninhallituksittain seuraavasti: Etelä-Suomen lääni 51 945,54 euroa, Länsi-Suomen lääni 51 945,54 euroa, Itä-Suomen lääni 26 945,54 euroa, Oulun lääni 26 945,54 euroa, Lapin lääni 26 945,54 euroa ja Ahvenanmaan maakunta 6 736,36 euroa.

Palvelun tuottajalle voidaan maksaa lisäkorvausta lääninhallituksen tarveharkinnan perusteella, mikäli palvelujen saatavuuden varmistaminen sitä edellyttää. Lisäkorvauksen perusteita lähinnä ovat neuvonta-alueen laajuus ja vireillä olevista talous- ja velkaneuvonta-asioista aiheutuvat erityiset kustannukset. Lisäkorvauksen määrästä sovitaan palvelujen tuottajan kanssa tehtävässä sopimuksessa.

Velkasovinto-ohjelmaan liittyvänä korvauksena kohdistetaan 572 500 euroa lääneihin niiden 3 §:n 2 momentin mukaisen asukasluvun suhteessa.

Palvelun tuottajalle voidaan korvausta maksaa lääninhallituksen tarveharkinnan perusteella kuitenkin edellyttäen, että palvelun tuottaja käyttää korvauksen henkilöstöresurssien vahvistamiseen ja kohtuullisten yleiskulujen kattamiseen. Korvauksen määrästä sovitaan palvelun tuottajan kanssa tehtävässä sopimuksessa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2002.

Tällä asetuksella kumotaan talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajalle maksettavan korvauksen perusteista 21 päivänä joulukuuta 2000 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön asetus (1204/2000) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.