Energiataloudellista avustusta voidaan myöntää valtion talousarvion momentin 32.60.50 mukaisesti. Avustuksen myöntämiseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001), jollei muussa laissa toisin säädetä. Tässä asetuksessa annetaan tarkempia säännöksiä energiataloudellisen avustuksen talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä.

Avustuksen myöntämisestä päättää kauppa- ja teollisuusministeriö.

Avustuksen määrä voi olla enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Myönnettävän avustuksen ja valtion tai muista julkisista varoista myönnettävien muiden avustusten, korkotukien tai niihin verrattavien tukien yhteismäärä saa olla enintään 70 prosenttia avustettavan hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.

Energiataloudellista avustusta voidaan myöntää palkkamenoihin sekä tarvikkeista, laitteista, matkoista ja vieraista palveluista aiheutuviin kustannuksiin sekä muihin myöntöpäätöksessä määriteltyihin välittömiin kustannuksiin. Yleiskustannuksiin avustusta voidaan myöntää harkinnan mukaan.

Yksittäisiä hankkeita avustettaessa palkkakustannusten määrä lasketaan avustuksen saajan työajanseurannan perusteella laskettujen käytetyn työajan palkkojen ja välillisten työvoimakustannusten yhteismäärän perusteella. Välillisten työvoimakustannusten määräksi katsotaan todelliset välilliset kustannukset, kuitenkin enintään 50 prosenttia käytetyn työajan palkoista.

Toiminta-avustuksen yhteydessä palkkakustannusten määrä lasketaan ennakonpidätyksen alaisten palkkojen ja välillisten työvoimakustannusten yhteismäärän perusteella. Välillisten työvoimakustannusten määräksi katsotaan todelliset välilliset kustannukset, kuitenkin enintään 25 prosenttia mainituista palkoista.

Aineet ja tarvikkeet hyväksytään todellisten nettohankintahintojen mukaisina.

Avustettavaan hankkeeseen kuuluvat välttämättömät koneet ja laitteet sekä ohjelmistot hyväksytään todellisten nettohankintakustannusten tai valmistuskustannusten mukaisina. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi myös harkintansa mukaan hyväksyä vain käyttö- tai vuokrauskustannukset. Yleistä toiminta-avustusta haettaessa ja myönnettäessä on hakemuksessa ja vastaavasti päätöksessä erikseen mainittava kaluston, koneiden tai laitteiden sisällyttämisestä avustukseen.

Matkat hyväksytään enintään kulloinkin voimassa olevien verohallituksen hyväksymien verottomien korvausten mukaisina. Ulkomaanmatkojen tulee sisältyä hyväksyttyyn kustannusarvioon tai niihin on saatava kauppa- ja teollisuusministeriön lupa.

Tarjoilu- ja edustuskuluja ei hyväksytä avustettaviksi kustannuksiksi.

Avustus maksetaan eri hakemuksesta menojen ajoittumisen mukaan joko yhdessä tai useammassa erässä. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi päättää avustuksen maksamisesta ennakkona.

Viimeisen maksatuserän yhteydessä avustuksen saajan tulee tehdä lopputilitys kustannuksista. Ennakkona maksetun avustuksen lopullisen määrän kauppa- ja teollisuusministeriö vahvistaa saatuaan tilityksen kustannuksista.

Hyväksytty tilintarkastaja (KHT, HTM, JHTT) todistaa, että kustannukset ovat valtionavustusehtojen mukaiset. Tilintarkastajan lausunnosta tulee ilmetä, että kuluerittelyssä esitetyt menot perustuvat hyväksyttäviin tositteisiin avustuksen saajan kirjanpidossa ja että kuluerittely on laadittu kauppa- ja teollisuusministeriön antamia ohjeita noudattaen eikä siihen ole sisällytetty eriä, jotka ohjeiden mukaan eivät ole hyväksyttäviä.

Vaihtoehtona tilintarkastajan todistukselle on liittää tilitykseen tositejäljennökset aiheutuneista kustannuksista.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2002 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2007.

Tällä asetuksella kumotaan eräistä energiataloudellisista avustuksista 5 päivänä joulukuuta 1991 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (22/872/91/KTM). Kumottua säädöstä sovelletaan kuitenkin edelleen sen nojalla myönnettyihin avustuksiin.