Hallin ja itämeren norpan vuosina 2000 ja 2001 aiheuttamia saaliin menetyksiä (hyljevahingot) korvataan enintään 1 700 000 eurolla valtion talousarvion varoista sen mukaan, kuin jäljempänä säädetään.

Hyljevahingot korvataan kalastuslain (286/1982) 6 a §:n 1 momentissa tarkoitetulle ammattikalastajalle, joka on merkitty ammattikalastajarekisteriin.

Korvausta maksetaan hyljevahingosta, joka on aiheutunut verkko-, siima- ja rysäpyynnissä Suomen aluevesillä tai kalastusvyöhykkeellä. Korvausta maksetaan vain, mikäli korvauksen hakijalle aiheutuneet hyljevahingot ovat vähintään 20 prosenttia vuosina 1997―1999 saadun keskimääräisen saaliin määrästä.

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että hakija ei ole tahallisesti myötävaikuttanut korvaushakemuksessa tarkoitetun hyljevahingon syntymiseen tai vahingon laajentumiseen eikä myöskään ole aiheettomasti jättänyt suorittamatta sellaisia toimenpiteitä, joilla vahinko olisi voitu estää.

Työvoima- ja elinkeinokeskus arvioi alueittain, kalalajeittain ja pyyntimuodoittain sellaiset keskimääräiset vahinkoprosentit, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat hallin ja itämeren norpan vuoksi saamatta jääneen tai vahingoittuneen saaliin osuutta arvioidusta kokonaissaaliista.

Keskimääräisiä vahinkoprosentteja arvioitaessa käytetään lähtökohtana Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen laatimia ajallisia ja alueellisia selvityksiä hallin ja itämeren norpan esiintymisestä ja niiden aiheuttamista saalisvahingoista, ammattikalastuksen saalistilastoja ja muita saatavilla olevia asiaan vaikuttavia tietoja.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on ennen vahinkoprosentin vahvistamista kuultava ammattikalastajia edustavia paikallisia järjestöjä.

Ammattikalastajalle aiheutunut hyljevahinko lasketaan keskimääräisen vahinkoprosentin, kalastajan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ilmoittamien kalastuspäivien lukumäärän, käytettyjen pyydysten lajin ja lukumäärän, keskimääräisten yksikkösaaliiden sekä vahinkovuonna asianomaisesta kalalajista saatujen ensikäden myyntihintojen keskiarvon perusteella.

Jos käytettävissä olevat varat eivät riitä 1 momentin mukaisten korvausten maksamiseen, vähennetään korvausten määrää kaikkien korvauksensaajien osalta prosentuaalisesti yhtä paljon.

Korvausta hyljevahingoista haetaan siltä työvoima- ja elinkeinokeskukselta, jonka toimialueella hakijan kotipaikka sijaitsee. Korvaushakemus tulee toimittaa työvoima- ja elinkeinokeskukselle viimeistään vuoden 2002 elokuun loppuun mennessä. Myöhästyneenä saapunutta hakemusta ei tutkita.

Korvaushakemuksesta tulee ilmetä hakijan henkilötiedot sekä osoite- ja maksuyhteystiedot. Hakemukseen tulee liittää myös valtuutus, joka oikeuttaa työvoima- ja elinkeinokeskuksen käyttämään hakijan antamien kalastuspäiväkirjanotteiden ja rannikkokalastuslomakkeiden tietoja hakijalle aiheutuneiden hyljevahinkojen laskemisessa.

Hakijan tulee työvoima- ja elinkeinokeskuksen pyynnöstä antaa muukin sellainen luotettava selvitys, jolla voi olla merkitystä korvaushakemuksen ratkaisemiselle.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen tulee vuoden 2002 marraskuun loppuun mennessä toimittaa yhdistelmä vuosina 2000 ja 2001 aiheutuneista hyljevahingoista sekä niiden johdosta ehdotettujen korvausten määrästä maa- ja metsätalousministeriölle, joka osoittaa työvoima- ja elinkeinokeskukselle vahinkojen korvaamiseen käytettävissä olevat määrärahat.

Työvoima- ja elinkeinokeskus myöntää ja maksaa hyljevahinkokorvaukset maa- ja metsätalousministeriön osoittamista varoista ja ministeriön mahdollisesti antamien ohjeiden mukaisesti.

Korvausten myöntämisessä, maksamisessa ja perusteettomasti maksettujen korvausten takaisin perimisessä noudatetaan soveltuvin osin, mitä maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetussa laissa (1336/1992) säädetään.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat menettelytapoja koskevat ohjeet vahingon arvioimisesta sekä hyljevahinkokorvauksen laskemisesta ja maksamisesta.

Korvausta maksetaan hyljevahingosta ainoastaan siltä osin kuin arvioidun vahingon määrä ylittää 250 euroa kalenterivuodessa.

Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä kesäkuuta 2002 ja on voimassa 13 päivään toukokuuta 2003.

Ennen tämän asetuksen voimaan tuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.