2002

194/2002 Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, säädetään vaarallisten aineiden kuljetuksesta 2 päivänä elokuuta 1994 annetun lain (719/1994) nojalla:

 1 luku Yleiset säännökset
1 § Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään vaarallisten aineiden tiekuljetuksesta silloin, kun se alkaa, suoritetaan ja päättyy Suomessa.

Jos vaarallisten aineiden kuljetus alkaa, suoritetaan tai päättyy muualla kuin Suomessa, sovelletaan vaarallisten aineiden tiekuljetukseen Suomessa joko tätä asetusta sekä liikenne- ja viestintäministeriön asetuksia tai vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista (ADR) tehtyä eurooppalaista sopimusta (SopS 23/1979).

Jos tieliikenteeseen tarkoitettu ajoneuvo tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa vaarallisten aineiden kuljetusta suorittaessaan otetaan kuljetettavaksi johonkin muuhun kuljetusvälineeseen, tätä kuljetusvälinettä koskevat vaarallisten aineiden kuljetussäännökset ja -määräykset ovat yksin voimassa tällä kuljetusvälineellä tapahtuvan matkan osuudella.

Maastoliikennelaissa (1710/1995) tarkoitetussa maastossa ja moottorikelkkailureitillä tapahtuvaan vaarallisten aineiden kuljetukseen sovelletaan tiekuljetusta koskevia säännöksiä, jollei liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella toisin säädetä.

Tämä asetus koskee myös satama-alueella ja lentopaikalla suoritettavia vaarallisten aineiden kuljetuksia siten kuin jäljempänä säädetään.
2 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

 1)

VAK-lailla vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettua lakia (719/1994);

2)

ADR-määräyksillä vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista (ADR) tehtyä eurooppalaista sopimusta;

3)

RID-määräyksillä kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF) (SopS 5/1985) liitteen B (CIM) liitteenä olevia vaarallisten tavaroiden kansainvälisiä rautatiekuljetusmääräyksiä;

4)

IMDG-säännöstöllä Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) vaarallisten aineiden kansainvälistä merenkulkualan kuljetussäännöstöä;

5)

ICAO-TI:llä Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen (SopS 11/1949) nojalla standardeina julkaisemia teknisiä määräyksiä;

6)

ministeriöllä liikenne- ja viestintäministeriötä;

7)

pakkauksella vaarallisten aineiden kuljetukseen hyväksyttyjä pakkauksia, IBC-pakkauksia ja suurpäällyksiä;

8)

säiliöllä säiliöajoneuvoja, irrotettavia säiliöitä, monisäiliöajoneuvoja, MEG-kontteja, UN-säiliöitä ja säiliökontteja.

Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetuista standardeista antaa tietoja Ilmailulaitos.
3 § Tilapäinen säilytys

Tilapäisellä säilytyksellä tarkoitetaan sen lisäksi, mitä VAK-laissa säädetään, kuljetusolosuhteista johtuvaa matkan väliaikaista keskeytystä sekä kuljetusmuodon tai kuljetusvälineen vaihtumisesta johtuvaa tilapäistä säilytystä sillä edellytyksellä, että valvontaviranomaisen pyytäessä esitetään asiakirjat, joista selviää lähetys- ja vastaanottopaikka, ja että kollia ja säiliötä ei avata tilapäisen säilytyksen aikana lukuun ottamatta valvontaviranomaisen mahdollisesti suorittamaa tarkastusta.
4 § Sovellettavat kansainväliset sopimukset

Sen lisäksi, mitä 1 §:n 2 momentissa säädetään, Suomen hyväksymiä ADR-määräyksissä tarkoitettuja erillissopimuksia voidaan soveltaa myös kansallisiin Suomessa tapahtuviin vaarallisten aineiden tiekuljetuksiin. Ministeriö antaa tietoja näistä erillissopimuksista.
5 § Vaarallisten aineiden luokitus

Vaaralliset aineet luokitellaan seuraaviin luokkiin:

Luokka 1

Räjähteet

Luokka 2

Kaasut

Luokka 3

Palavat nesteet

Luokka 4.1

Helposti syttyvät kiinteät aineet

Luokka 4.2

Helposti itsestään syttyvät aineet

Luokka 4.3

Aineet, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja

Luokka 5.1

Sytyttävästi vaikuttavat (hapettavat) aineet

Luokka 5.2

Orgaaniset peroksidit

Luokka 6.1

Myrkylliset aineet

Luokka 6.2

Tartuntavaaralliset aineet

Luokka 7

Radioaktiiviset aineet

Luokka 8

Syövyttävät aineet

Luokka 9

Muut vaaralliset aineet ja esineet

Vaarallisten aineiden luokituskriteereistä ja luokitukseen liittyvistä testeistä säädetään ministeriön asetuksella.

Ministeriön asetuksella säädetyissä tapauksissa aineen luokittelee tai luokituksen hyväksyy turvatekniikan keskus, säteilyturvakeskus taikka ADR- tai RID-määräyksissä tarkoitettu ulkomainen toimivaltainen viranomainen. Viranomainen voi vaatia, että aineen lähettäjä esittää tulokset testeistä luokituksen selvittämiseksi.
2 luku Osapuolten velvollisuudet
6 § Yleiset velvollisuudet

Vaarallisten aineiden kuljetukseen osallistuvien osapuolten on tehtävä asianmukaiset toimenpiteet ottaen huomioon odotettavissa olevien vaarojen luonne ja laajuus vahingon sekä loukkaantumisen estämiseksi ja vahingollisten seurausten vähentämiseksi.
7 § Lähettäjä

Lähettäjän velvollisuuksista säädetään VAK-lain 8 §:ssä. Vaarallisten aineiden lähettäjä saa jättää kuljetettavaksi vain säännösten mukaisia lähetyksiä. Lisäksi lähettäjän on erityisesti:

 1)

varmistettava, että vaaralliset aineet on luokiteltu säännösten mukaisesti ja että niitä saa kuljettaa tiellä;

 2)

annettava kuljetuksen suorittajalle kuljetuksen suorittamista varten tarvittavat tiedot, vaadittu rahtikirja tai vastaava lähetyskirja sekä muut asiakirjat, kuten luvat, hyväksynnät, ilmoitukset ja todistukset;

 3)

käytettävä vain pakkauksia ja säiliöitä, jotka on hyväksytty, jotka ovat soveltuvia kyseiseen vaarallisen aineen kuljetukseen ja jotka on merkitty säännösten mukaisesti;

 4)

täytettävä lähetystapaa ja lähetysrajoituksia koskevat vaatimukset;

 5)

varmistettava, että tyhjät, puhdistamattomat säiliöt, joita ei ole tyhjennetty kaasuista, sekä tyhjät, puhdistamattomat irtotavarakuljetuksiin käytetyt ajoneuvot ja suur- ja pienkontit on merkitty oikein ja että niissä on oikeat lipukkeet sekä että tyhjät, puhdistamattomat säiliöt on suljettu ja että ne ovat yhtä tiiviitä kuin täytettyinä.

Jos lähettäjä käyttää muiden osapuolten, kuten pakkaajan, kuormaajan tai säiliön täyttäjän palveluja, hänen on tehtävä riittävät toimenpiteet varmistuakseen, että lähetys täyttää säädetyt vaatimukset. Lähettäjä voi kuitenkin 1 momentin 1―3 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa luottaa toisten osapuolten hänelle antamiin tietoihin.

Jos lähettäjä toimii kolmannen osapuolen puolesta, kolmannen osapuolen on ilmoitettava lähettäjälle kirjallisesti lähetyksen sisältämistä vaarallisista aineista ja annettava hänelle kaikki tiedot ja asiakirjat, joita hän tarvitsee täyttääkseen velvollisuutensa.
8 § Kuljetuksen suorittaja ja kuljettaja

Kuljetuksen suorittajan ja kuljettajan velvollisuuksista säädetään VAK-lain 9 ja 10 §:ssä. Ottaessaan vaarallisia aineita kuljetettaviksi kuljetuksen suorittajan ja kuljettajan on lisäksi lähtöpaikalla erityisesti:

 1)

varmistettava, että kuljetettaviksi annettuja vaarallisia aineita saa kuljettaa tiellä;

 2)

varmistettava, että vaaditut asiakirjat ovat mukana kuljetusyksikössä;

 3)

varmistettava silmämääräisesti, että ajoneuvossa ja kuormassa ei ole ilmeisiä vikoja, vuotoja tai murtumia ja että ajoneuvosta tai kuormasta ei puutu varusteita;

 4)

varmistettava, että säiliöt on tarkastettu ajallaan;

 5)

varmistettava, että vaarallisten aineiden määrärajoituksia ministeriön asetuksessa säädettyä kuljetusyksikköä kohti ei ole ylitetty;

 6)

varmistettava, että ajoneuvolle ja säiliöajoneuvon säiliöille määrätyt suurlipukkeet ja merkinnät on kiinnitetty;

 7)

varmistettava, että ajoneuvossa mukana pidettäviksi säädetyt ja kirjallisissa turvaohjeissa kuljettajalle määrätyt varusteet ovat ajoneuvossa.

Kuljetuksen suorittajan ja kuljettajan on varmistettava ajoneuvon ja säiliöajoneuvon suurlipukkeiden ja merkintöjen poistaminen.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut velvollisuudet on soveltuvin osin tehtävä kuljetusasiakirjojen ja muiden asiakirjojen perusteella tarkastamalla silmämääräisesti ajoneuvo ja kontit sekä tarvittaessa kuorma. Kuljetuksen suorittaja ja kuljettaja voivat 1 momentin 1, 2, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa luottaa muiden osapuolten hänelle antamiin tietoihin.

Jos kuljettaja tai kuljetuksen suorittaja havaitsee 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa laiminlyöntejä tai muita säännösten vastaisia menettelyjä, hän ei saa toimittaa lähetystä eteenpäin ennen kuin säännösten vastaisuudet on korjattu.
9 § Vastaanottaja

Vastaanottaja ei saa kieltäytyä ottamasta lähetystä vastaan muutoin kuin pakottavista syistä. Vastaanottajan on lisäksi varmistettava kuorman purkamisen jälkeen, että säännöksissä olevat häntä koskevat vaatimukset on täytetty. Vastaanottajan on erityisesti:

 1)

huolehdittava säännöksissä edellytetyissä tapauksissa ajoneuvojen ja konttien puhdistuksesta ja kuljetetun aineen vaaratekijöiden poistamisesta;

 2)

varmistettava, että täysin tyhjennetyissä, puhdistetuissa konteissa sekä konteissa, joista kuljetetun aineen vaaratekijät on poistettu, ja muissa kuin säiliöajoneuvon säiliöissä ei ole enää näkyvillä suurlipukkeita tai oranssikilpiä.

Jos vastaanottaja käyttää muiden osapuolten, kuten kuorman purkajan, puhdistajan tai muun vaaratekijöiden poistajan palveluja, hänen on tehtävä riittävät toimenpiteet varmistuakseen, että säädetyt vaatimukset on täytetty.

Vastaanottaja saa palauttaa kontin kuljetuksen suorittajalle vasta, kun 1 momentissa tarkoitetut toimenpiteet on suoritettu.
10 § Muut osapuolet

Kuljetukseen osallistuvia muita kuin 7―9 §:ssä tarkoitettuja osapuolia ovat kuormaaja, pakkaaja, säiliön sekä irtotavara-ajoneuvon ja -kontin täyttäjä sekä säiliökontin ja UN-säiliön haltija. Muita osapuolia koskevat velvollisuudet johtuvat 6 §:ssä tarkoitetuista yleisistä velvollisuuksista siinä määrin kuin osapuolet ovat tietoisia tai heidän tulisi tietää, että heidän suorittamansa toimenpiteet ovat osa VAK-laissa tarkoitettua kuljetusta.
11 § Kuormaaja

Kuormaajaa koskevat erityisesti seuraavat velvollisuudet:

 1)

hän saa luovuttaa vaaralliset aineet kuljetuksen suorittajalle vain, jos aineita saa säännösten mukaan kuljettaa tiellä;

 2)

luovuttaessaan kuljetettavaksi pakattuja vaarallisia aineita tai tyhjiä, puhdistamattomia pakkauksia hänen on tarkastettava, että pakkaukset eivät ole vahingoittuneita; hän ei saa luovuttaa kollia, jonka pakkaus on vahingoittunut ja erityisesti, jos pakkaus ei ole enää niin tiivis, että vaarallista ainetta vuotaa tai on mahdollista vuotaa pakkauksesta ulos, ennen kuin vahingoittunut pakkaus on korjattu; tämä koskee myös tyhjiä, puhdistamattomia pakkauksia;

 3)

kuormatessaan vaarallisia aineita ajoneuvoon taikka suur- tai pienkonttiin hänen on täytettävä kuormausta ja käsittelyä koskevien erityissäännösten vaatimukset;

 4)

kuormattuaan vaarallisia aineita konttiin hänen on noudatettava suurlipukkeita ja oranssikilpiä koskevia vaatimuksia;

 5)

kuormatessaan kolleja hänen on noudatettava yhteenkuormauskieltoja ottaen huomioon myös vaaralliset aineet, jotka ovat jo ajoneuvossa ja suurkontissa, sekä ravinto- ja nautintoaineita ja eläinrehuja koskevat erottelusäännökset.

Kuormaaja voi 1 momentin 1, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa luottaa toisten osapuolten hänelle antamiin tietoihin.
12 § Pakkaaja

Pakkaajaa koskevat erityisesti seuraavat velvollisuudet:

 1)

hänen on noudatettava pakkaamista ja yhteenpakkaamista koskevia säännöksiä;

 2)

valmistellessaan kollia kuljetusta varten hänen on noudatettava kollin merkintää ja lipukkeita koskevia säännöksiä.
13 § Säiliön sekä irtotavara-ajoneuvon ja -kontin täyttäjä

Säiliön sekä irtotavara-ajoneuvon ja -kontin täyttäjää koskevat erityisesti seuraavat velvollisuudet:

 1)

ennen säiliön täyttämistä hänen on varmistettava, että säiliö ja sen varusteet ovat teknisesti moitteettomassa kunnossa;

 2)

hänen on varmistettava, että säiliöt on tarkastettu ajallaan;

 3)

hän saa täyttää säiliötä vain sellaisilla vaarallisilla aineilla, joiden kuljetukseen säiliö on hyväksytty;

 4)

hänen on säiliötä täyttäessään otettava huomioon viereisiä säiliöosastoja koskevat säännökset;

 5)

säiliötä täyttäessään hänen on otettava huomioon täytettävän aineen suurin sallittu täyttöaste tai suurin sallittu massa tilavuuden litraa kohti;

 6)

säiliön täyttämisen jälkeen hänen on tarkastettava suljinlaitteiden tiiviys;

 7)

hänen on varmistettava, ettei täytettävästä aineesta ole jäänyt vaarallisia jäänteitä hänen täyttämänsä säiliön ulkopinnalle;

 8)

valmistellessaan vaarallisia aineita kuljetusta varten hänen on varmistettava, että edellytetyt suurlipukkeet ja oranssikilvet tai varoituslipukkeet on kiinnitetty säiliöön, irtotavaralla kuormattuun ajoneuvoon sekä suur- ja pienkonttiin.
14 § Säiliökontin ja UN-säiliön haltija

Säiliökontin ja UN-säiliön haltijaa koskevat erityisesti seuraavat velvollisuudet:

 1)

hänen on varmistettava, että säiliökontin ja UN-säiliön rakennetta, varusteita, tarkastuksia ja merkintöjä koskevia säännöksiä on noudatettu;

 2)

hänen on varmistettava, että säiliökontin ja UN-säiliön sekä niiden varusteiden huoltotoimenpiteet on suoritettu siten, että säiliökontti ja UN-säiliö täyttävät tavanomaisissa käyttöolosuhteissa säännösten vaatimukset seuraavaan määräaikaistarkastukseen saakka;

 3)

hänen on teetettävä ylimääräinen tarkastus säiliökontille ja UN-säiliölle, jos ne tai niiden varusteiden kunto ovat korjauksen, muutoksen tai onnettomuuden vuoksi voineet heiketä.
15 § Kuljetushenkilöstön koulutus

Henkilöiden, joiden työtehtävät liittyvät vaarallisten aineiden kuljetukseen tiellä, tulee saada kuljetuksen vaatimukset kattavaa henkilöstön vastuuseen ja tehtäviin soveltuvaa koulutusta. Koulutuksen tulee muodostua:

 1)

yleisestä tiedostavasta koulutuksesta, jossa opetetaan yleiset tiedot vaarallisten aineiden tiekuljetusta koskevista säännöksistä;

2)

tehtäväkohtaisesta koulutuksesta, jossa henkilöstön tulee saada yksityiskohtaista henkilöstön tehtäviin ja vastuuseen suhteutettua koulutusta vaarallisten aineiden tiekuljetusta koskevista säännöksistä; jos osa kuljetuksesta suoritetaan muuna kuin tiekuljetuksena, henkilöstön on oltava tietoinen myös tätä muuta kuljetusmuotoa koskevista säännöksistä ja määräyksistä;

3)

turvallisuuskoulutuksesta, jossa henkilöstön tulee saada koulutusta vaarallisten aineiden vaaroista suhteutettuna mahdolliseen vaarallisten aineiden kuljetus-, kuormaus- ja purkamisonnettomuuden aiheuttamaan tapaturmavaaraan ja altistukseen; koulutuksella tulee pyrkiä siihen, että henkilöstö tuntee aineen turvallisen käsittelyn ja hätätilanteen toimintatavat;

4)

radioaktiivisten aineiden kuljetukseen liittyvästä koulutuksesta, jossa näiden aineiden kuljetukseen osallistuvan henkilöstön tulee saada soveltuvaa koulutusta radioaktiivisten aineiden kuljetukseen liittyvistä säteilyriskeistä ja huomioon otettavista varotoimenpiteistä säteilyltä suojautumista ja muiden henkilöiden suojaamista varten;

5)

täydennyskoulutuksesta, jota annetaan määräajoin säännöksissä ja määräyksissä tapahtuneista muutoksista.

Työnantajalla ja työntekijällä tulee olla yksityiskohtaiset tiedot kaikesta tässä pykälässä tarkoitetusta, suoritetusta koulutuksesta. Tiedot tulee varmistaa aloitettaessa uutta työsuhdetta.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, koskee soveltuvin osin myös henkilöstöä, jonka työtehtävät liittyvät vaarallisten aineiden kuljetukseen satama-alueella tai lentopaikalla.

Turvallisuusneuvonantajakoulutuksesta ja ADR-ajoluvan saamiseksi edellytettävästä koulutuksesta säädetään erikseen.
3 luku Pakkaukset
16 § Pakkauksen tekniset vaatimukset

Vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävien pakkausten ja säiliöiden teknisistä vaatimuksista säädetään VAK-lain 13 a §:ssä ja sen nojalla ministeriön asetuksella.
17 § Kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvat pakkaukset

Jollei kyse ole 1 §:n 2 momentissa tarkoitetusta vaarallisten aineiden kuljetuksesta, kuljetukseen käytettävän, kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvan pakkauksen materiaalin on kestettävä haurasmurtumaa vastaan -40° C:n lämpötilaan saakka.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta materiaalin kestävyydestä pakkauksessa tulee olla merkintä "-40 °C" vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten ja säiliöiden vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (302/2001) 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusmerkinnän ja tarkastuslaitoksen tunnusnumeron jäljessä tai muu turvatekniikan keskuksen hyväksymä merkintä.

18 § Pakkauksen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen

Vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävän pakkauksen vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta säädetään vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten ja säiliöiden vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:ssä.
19 § ADR- ja RID-pakkausten käyttö

Vaarallisten aineiden kuljetuksessa saa pakkauksina, kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvia pakkauksia lukuun ottamatta, käyttää myös voimassa olevien ADR-määräysten tai RID-määräysten mukaan tyyppihyväksyttyjä pakkauksia, IBC-pakkauksia ja suurpäällyksiä. Ministeriön asetuksissa tarkoitetuissa tapauksissa muovipakkausten pudotuskoe on ADR- ja RID-määräyksistä poiketen tehtävä -40 °C:n lämpötilassa. Pakkauksessa tulee tällöin olla säännösten mukainen merkintä pudotuskokeen lämpötilasta, taikka rahtikirjaan tai vastaavaan lähetyskirjaan on tehtävä merkintä: "Pakkaus ADR/RID-määräysten mukainen, koestettu -40 °C". Muuten ulkomaisten tarkastuslaitosten suorittamien vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen liittyvien tehtävien ja toimenpiteiden hyväksymisestä säädetään VAK-lain 13 c §:n 4 momentissa.

Ulkomailla täytetyn, muualla kuin Suomessa ADR- tai RID-määräysten mukaisesti hyväksytyn, kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvan pakkauksen saa ADR-määräysten mukaisen kuljetuksen päätyttyä Suomessa kuljettaa tyhjennettäväksi ja palauttaa ulkomaille tyhjänä ilman 17 §:ssä tarkoitettua merkintää, jos lähettäjä vakuuttaa rahtikirjassa tai vastaavassa lähetyskirjassa, että pakkaus ja sen varusteet ovat kestäviä haurasmurtumaa vastaan -40 °C lämpötilaan saakka, seuraavasti: "Pakkaus ja sen varusteet ovat kestäviä –40 °C:ssa".

20 § Ilmoitus pakkauksen rikkoutumisesta

Lähettäjä, kuljetuksen suorittaja ja vastaanottaja ovat velvollisia ilmoittamaan tavanomaisissa kuljetusoloissa tapahtuneesta hyväksytyn tai muuten vaatimustenmukaiseksi osoitetun pakkauksen rakenteen rikkoutumisesta säteilyturvakeskukselle, jos rikkoutuminen on tapahtunut radioaktiivisten aineiden kuljetuksessa, ja turvatekniikan keskukselle, jos rikkoutuminen on tapahtunut muiden vaarallisten aineiden kuljetuksessa.
4 luku Ajoneuvot ja säiliöt
21 § Ajoneuvon rakenne

Vaarallisen aineen kuljetukseen tarkoitetun ajoneuvon rakenteen on oltava kestävä ja tarkoitukseen sopiva, jotta vaarallista ainetta voidaan siinä kuljettaa niin turvallisesti kuin se ottaen huomioon kuljetettavan aineen ominaisuudet kohtuuden mukaan on mahdollista.

Vaarallisia aineita kuljettavassa kuljetusyksikössä saa olla enintään yksi perävaunu tai puoliperävaunu, jollei ministeriön asetuksella toisin säädetä.
22 § Ajoneuvon hyväksyminen

Ministeriön asetuksella säädetyt säiliöitä kuljettavat ajoneuvot ja räjähteiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot on sen lisäksi, mitä katsastuksesta säädetään muualla, hyväksyttävä katsastuksessa vaarallisen aineen tai aineryhmän kuljetukseen sekä uusintakatsastettava vuosittain. Hyväksymisestä katsastuksessa on laadittava ministeriön asetuksen mukainen hyväksymistodistus.

Edellä 1 momentissa ja ADR-määräyksissä tarkoitetun ajoneuvon hyväksynnän myöntää ja mainitussa momentissa tarkoitetut katsastukset suorittaa Ajoneuvohallintokeskuksen valtuuttama katsastustoimipaikka, jolla on edellytykset mainittujen toimenpiteiden suorittamiseen. Ajoneuvohallintokeskus voi peruuttaa valtuutuksen määräajaksi tai kokonaan, jos hyväksyntöjä ja katsastuksia ei suoriteta asianmukaisesti. Hyväksynnän myöntävältä ja katsastuksia suorittavalta henkilöltä edellytetään ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain (1099/1998) 10 §:ssä tarkoitettu pätevyys.

Ministeriön asetuksella säädetyissä tapauksissa perusajoneuvon tulee olla tyyppihyväksytty. Tämän hyväksynnän ja ADR-määräyksissä tarkoitetun tyyppihyväksynnän perusajoneuvolle myöntää Ajoneuvohallintokeskus.
23 § Säiliön tekniset vaatimukset

Vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävien säiliöiden teknisistä vaatimuksista säädetään VAK-lain 13 a §:ssä ja sen nojalla ministeriön asetuksella.
24 § Ulkomaisen säiliön käyttöönotto

Ulkomailla valmistetun ja maahantuodun säiliön valmistaja tai maahantuoja ei saa luovuttaa säiliötä käytettäväksi ennen kuin VAK-tarkastuslaitos ja kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvien säiliöiden osalta ilmoitettu laitos on hyväksynyt säiliön rakennetyypin ja tarkastuksessaan todennut, että säiliö on Suomessa voimassa olevien säännösten mukainen. Radioaktiivisten aineiden kuljetukseen tarkoitetun säiliön hyväksyy käyttöön säteilyturvakeskus.

Jos ulkomailla valmistetun ja maahantuodun säiliön tarkastukset ja testit on suorittanut ADR- tai RID-määräyksissä tarkoitettu toimivaltainen viranomainen tai sen valtuuttama yhteisö Suomessa voimassa olevien säännösten mukaisesti ja tästä esitetään asianmukainen todistus selvityksineen, tarkastusta ei tarvitse uusia, jollei erityistä syytä tarkastuksen uusimiseen ilmene.
25 § Lentopaikalla käytettävien erikois- ajoneuvojen säiliöt

Lentopaikalla lentotoiminnan polttoainesiirtoihin käytettävien erikoisajoneuvojen säiliöiden rakenteiden ja varusteiden tulee olla kestäviä, tarkoitukseen sopivia ja muutoinkin turvallisia, jotta vaarallista ainetta voidaan niissä kuljettaa niin turvallisesti kuin se ottaen huomioon kuljetettavan aineen ominaisuudet kohtuuden mukaan on mahdollista.
5 luku Kuljetukset
26 § Asiakirjat

Lähettäjän on vaarallista ainetta kuljetettavaksi jättäessään annettava kuljetuksen suorittajalle rahtikirja tai vastaava lähetyskirja, johon on merkitty säädetyt tiedot kuljetettavaksi jätetyistä aineista. Jos vaarallisen aineen tiekuljetusta suurkontissa seuraa merikuljetus, lähettäjän on liitettävä rahtikirjaan tai vastaavaan lähetyskirjaan IMDG-säännöstön mukainen kontin pakkaustodistus.

Lähettäjän on toimitettava kuljetuksen suorittajalle ministeriön asetuksella säädetyissä tapauksissa kirjalliset turvallisuusohjeet hyvissä ajoin ennen kuljetuksen aloittamista.

Ajoneuvossa on oltava 22 §:ssä tarkoitettu ajoneuvon hyväksymistodistus, jos ajoneuvolta edellytetään hyväksyntää.

ADR-ajoluvasta säädetään vaarallisten aineiden kuljettajien ajoluvasta annetussa asetuksessa (1112/1998).

Edellä 1―4 momentissa tarkoitetut asiakirjat tulee olla ajoneuvossa mukana kuljetuksen aikana. Jos kuljetukseen sovelletaan 4 §:ssä tarkoitettua erillissopimusta, jäljennös sovellettavasta sopimuksesta on myös pidettävä mukana ajoneuvossa.
27 § Kuljetus

Kuljettamisessa on noudatettava tarpeellista varovaisuutta ottamalla huomioon kuljetettavan aineen laji, määrä ja kuljetustapa.

Jos kuljetuksen aikana havaitaan laiminlyönti, joka voi vaarantaa toiminnan turvallisuuden, kuljetus on pysäytettävä mahdollisimman nopeasti ottaen huomioon liikenneturvallisuuden, lähetyksen turvallisen sijoittamisen ja yleisen turvallisuuden vaatimukset. Kuljetusta saa jatkaa vasta, kun se täyttää säädetyt vaatimukset. Jäljellä olevan matkan osalta valvontaviranomainen voi kuitenkin antaa luvan kuljetuksen jatkamiselle. Jos säännöksissä olevia vaatimuksia ei voida täyttää eikä valvontaviranomainen ole antanut lupaa jatkaa matkaa, valvontaviranomaisen on annettava kuljetuksen suorittajalle tarvittava hallinnollinen apu. Tätä sovelletaan myös, jos kuljetuksen suorittaja ilmoittaa valvontaviranomaiselle, että lähettäjä ei ollut ilmoittanut kuljetuksen suorittajalle kuljetettavan aineen vaarallisia ominaisuuksia ja että hän kuljetussopimuksen ehtojen perusteella toivoo, että vaarallinen kuorma puretaan, hävitetään tai tehdään vaarattomaksi.

Henkilöiden kuljettaminen vaarallisia aineita kuljettavassa kuljetusyksikössä on kielletty lukuun ottamatta kuljettajan apulaisia, jollei ministeriön asetuksella toisin säädetä.

Mitä tässä pykälässä säädetään koskee myös satama-alueella ja lentopaikalla suoritettavia vaarallisten aineiden kuljetuksia.
28 § Vaaralliset aineet matkatavarana

Vaarallisia aineita saa kuljettaa matkatavarana ministeriön asetuksessa tarkoitettuja pieniä määriä, jollei ministeriön asetuksella toisin säädetä. Matkatavarana kuljettavien vaarallisten aineiden pakkaamisessa ja merkitsemisessä on sovellettava ministeriön asetusta.
29 § Radioaktiivisten aineiden kuljetusten hyväksyminen ja ilmoittaminen

Lähettäjän on haettava hyväksyntä radioaktiivisten aineiden kuljetukseen säteilyturvakeskukselta ja ilmoitettava niiden kuljetuksista säteilyturvakeskukselle, jollei ministeriön asetuksella toisin säädetä.
6 luku Erinäiset säännökset
30 § Valvontaviranomaiset

Poliisi valvoo vaarallisten aineiden tiekuljetuksia. Suomesta lähteviä ja Suomeen tulevia vaarallisten aineiden tiekuljetuksia valvovat myös tullilaitos ja rajavartiolaitos kumpikin toimialallaan. Puolustusvoimien valvonnassa tapahtuvista kuljetuksista säädetään VAK-laissa.
31 § Valvontaviranomaisten yhteistyö

Edellä 30 §:ssä mainitut valvontaviranomaiset antavat vaarallisten aineiden kuljetusten valvomiseksi virka-apua ulkomaisille valvontaviranomaisille, jos sen antaminen perustuu Euroopan yhteisön säännöksiin tai Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen velvoitteisiin. Suomalaisen valvontaviranomaisen on ilmoitettava toistuvista ja vakavista rikkomuksista, jotka vaarantavat vaarallisten aineiden kuljetuksen turvallisuuden, sen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa rikkomukseen osallistunut ajoneuvo on rekisteröity tai jossa yrityksen kotipaikka sijaitsee, jos tällainen ilmoittaminen perustuu yhteisön säännöksiin tai kansainvälisen sopimuksen velvoitteisiin.

Edellä 30 §:ssä mainittujen valvontaviranomaisten on ilmoitettava ulkomailla tapahtuneiden, vaarallisten aineiden kuljetuksen turvallisuuden vaarantavien, toistuvien ja vakavien rikkomusten seurauksena liikenteenharjoittajaan tai yritykseen nähden Suomessa toteutetuista seuraamuksista ulkomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle, jos ilmoittaminen perustuu Euroopan yhteisön säännöksiin tai Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen velvoitteisiin.
32 § Turvatekniikan keskuksen ja säteilyturvakeskuksen oikeus suorituttaa testejä

Turvatekniikan keskuksella ja säteilyturvakeskuksella on tarvittaessa, ja erityisesti, jos pakkaus tai säiliö särkyessään aiheuttaa haittaa tai vaaraa, oikeus suorituttaa määräämässään laboratoriossa testejä sen varmistamiseksi, että pakkaus ja säiliö täyttävät säädetyt vaatimukset.
33 § Poikkeukset pelastustehtävissä

Kiireellisissä pelastustehtävissä saa tämän asetuksen säännöksistä poiketa, jos säännösten noudattaminen vaikeuttaa pelastustoimintaa.
34 § Onnettomuudet ja niistä tehtävät ilmoitukset

Jos vaarallisen aineen kuljetuksessa sattuu onnettomuus, jonka seurauksena kuljetettavan aineen vuotamisesta tai muusta syystä aiheutuu henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahingon vaara, ajoneuvon kuljettajan taikka kuormauksesta tai purkamisesta vastuussa olevan on ilmoitettava tapahtuneesta välittömästi hätäkeskukselle, annettava pelastusviranomaisille niiden tarvitsemat tiedot ja ryhdyttävä tilanteen edellyttämiin sopiviin suojatoimenpiteisiin.

Jos vaarallisen aineen kuljetuksessa sattuu onnettomuus, jonka seurauksena kuljetettavan aineen vuotamisesta tai muusta syystä aiheutuu kuolema tai muu kuin vähäinen henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahinko, kuljetuksen suorittajan on ilmoitettava onnettomuudesta viipymättä turvatekniikan keskukselle tai, kun on kysymys radioaktiivisesta aineesta, säteilyturvakeskukselle. Jos seuraamus johtuu vaarallisesta aineesta, tulee ilmoituksessa ainakin selvittää:

 1)

onnettomuustapahtuma, olosuhteet onnettomuuden sattuessa ja onnettomuudesta aiheutuneet vahingot;

 2)

onnettomuudessa osallisina olevat vaaralliset aineet ja niiden luokitus;

 3)

onnettomuuspaikalla toteutetut torjuntatoimenpiteet; sekä

 4)

mihin toimenpiteisiin kuljetuksen suorittaja on ryhtynyt tai ryhtyy vastaavien onnettomuuksien uusiutumisen ehkäisemiseksi.

Turvatekniikan keskuksella ja säteilyturvakeskuksella on oikeus pyytää 2 momentissa tarkoitettua laajempia lisäselvityksiä, jos ne katsotaan onnettomuuden laji ja laajuus huomioon ottaen tarpeellisiksi.

Ministeriö antaa merkittävistä onnettomuuksista ADR-määräyksissä tarkoitetun onnettomuusselostuksen Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sihteeristölle.
35 § Ilmoitukset pakkauksen tai säiliön hyväksymisestä

Tarkastuslaitoksen on ilmoitettava vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetun pakkauksen tai säiliön tyyppihyväksymisestä tai muusta vastaavasta vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta turvatekniikan keskukselle.

Säteilyturvakeskus pitää rekisteriä radioaktiivisten aineiden kuljetukseen tarkoitetuista pakkauksista ja säiliöistä, jotka on tyyppihyväksytty tai joiden tyypin vaatimustenmukaisuus on muuten osoitettu. Jos pakkaus tai säiliö on tarkoitettu muiden vaarallisten aineiden kuljetukseen, rekisteriä pitää turvatekniikan keskus.
36 § Poikkeukset

Ministeriö voi hakemuksesta myöntää yksittäistapauksessa luvan poiketa tämän asetuksen säännöksistä, jos on erityinen pakottava tarve taikka jos säännösten noudattaminen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia tai huomattavaa haittaa. Poikkeuksen myöntäminen edellyttää lisäksi, että vaadittava turvallisuus voidaan saavuttaa muulla tavoin.
37 § Oikaisun hakeminen

Oikaisun hakemisesta katsastuksen suorittajan katsastusasiassa tekemään 22 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen säädetään ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 26 §:ssä.
38 § Ohjeet

Liikenne- ja viestintäministeriö, sisäasiainministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, turvatekniikan keskus, säteilyturvakeskus, geenitekniikan lautakunta, Ajoneuvohallintokeskus, tullilaitos ja rajavartiolaitos voivat tarvittaessa antaa ohjeita toimialaansa kuuluvista asioista.
39 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2002. Asetuksen 6―14 § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003 ja 15 §:n 3 momentti 1 päivänä kesäkuuta 2003.

Tällä asetuksella kumotaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä 16 päivänä elokuuta 1996 annettu asetus (632/1996) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
40 § Siirtymäsäännökset

Tällä asetuksella kumotun asetuksen nojalla myönnetyt luokitusten ja ajoneuvojen hyväksynnät jäävät sellaisinaan edelleen voimaan.

Tällä asetuksella kumotun asetuksen mukaisia pakkauksia ja säiliöitä saa edelleen käyttää.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin asetuksen täytäntöönpanemiseksi.

Komission direktiivi 2001/7/EY (32001L0007); EYVL N:o L 30, 1.2.2001, s. 43

Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2002

Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi Liikenneneuvos Seija Miettinen