Tässä laissa säädetään turvallisuusselvityksestä, joka voidaan tehdä virkaan tai tehtävään hakeutuvasta, tehtävään tai koulutukseen otettavasta taikka virkaa tai tehtävää hoitavasta henkilöstä.

Turvallisuusselvitys voidaan tehdä perusmuotoisena, laajana tai suppeana.

Tämän lain mukaisia toimivaltuuksia saadaan käyttää vain silloin, kun se on välttämättä tarpeen lain tarkoituksen saavuttamiseksi. Toimivaltuuksia käytettäessä ei kenenkään yksityiselämän suojaan saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä.

Turvallisuusselvitys voidaan tehdä myös muun kuin 1 momentissa tarkoitetun hakijan pyynnöstä, jos Suomea sitova valtiosopimus tai muu kansainvälinen velvoite tätä edellyttää.

Turvallisuusselvityksen tekemisestä päättää suojelupoliisi. Turvallisuusselvityksen tekemisestä päättää kuitenkin pääesikunta, jos hakija kuuluu puolustushallinnon alaan tai hoitaa puolustushallinnon antamaa tehtävää.

Turvallisuusselvityksen tekeminen edellyttää, että selvityksen kohteena oleva henkilö on antanut siihen etukäteen kirjallisen suostumuksensa.

Turvallisuusselvitys voidaan tehdä 4 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetulle hakijalle vain, jos hakija hyväksyy toimivaltaisen viranomaisen asettamat, rekisteröidyn henkilötietojen suojan ja selvityksen tarkoituksen kannalta tarpeelliset ehdot.

Turvallisuusselvitystä haetaan kirjallisesti. Hakemuksessa tulee ilmoittaa selvityksen kohteena oleva henkilö ja yksilöidä se virka tai tehtävä, johon hänet aiotaan nimittää tai ottaa taikka jota hän hoitaa sekä muut turvallisuusselvityksen tekemistä varten tarpeelliset tiedot.

Turvallisuusselvitystä koskevaan hakemukseen tulee sisältyä selvityksen kohteena olevan henkilön omakätisesti allekirjoittama suostumus ja vakuutus siitä, että hän on saanut tiedon turvallisuusselvityksen tarkoituksesta ja sen käyttämisestä sekä oikeudestaan saada tieto selvityksen sisällöstä.

Poliisiasiain tietojärjestelmään kuuluvaan rikosilmoitushakemistoon sisältyvää tietoa saa käyttää vain, jollei rikosilmoitusta ole syytä epäillä perusteettomaksi. Tällaista tietoa käytettäessä on tarkastettava, missä vaiheessa asian käsittely silloin on. Tuomiolauselmajärjestelmään sisältyvää tietoa ei saa käyttää, jos vastaava tieto on sitä koskevan lain säännöksen nojalla poistettu muusta 1 momentissa mainitusta rekisteristä.

Toimivaltaisen viranomaisen oikeudesta saada tietoja 1 momentissa tarkoitetuista rekistereistä on voimassa, mitä siitä muualla laissa erikseen säädetään.

Turvallisuusselvitystä tehtäessä voidaan 1 momentissa tarkoitettujen rekisteritietojen tarkistamiseksi käyttää myös selvityksen kohteena olevasta henkilöstä viranomaisten hallussa olevia muita tietoja, jos tällaisten tietojen käyttäminen on yksittäistapauksessa välttämätöntä selvityksen tarkoituksen saavuttamiseksi eikä tietojen oikeellisuudesta ole epäilystä. Turvallisuusselvitystä tehtäessä ei saa käyttää vihjeitä tai ilmiantoja eikä muita merkintöjä, joiden mukaan henkilön voidaan epäillä syyllistyvän rikokseen.

Turvallisuusselvitystä tehtäessä ei saa käyttää kymmentä vuotta vanhempia tietoja, ellei tällaisten tietojen käyttäminen ole välttämätöntä selvityksen tarkoituksen saavuttamiseksi, eikä tietoja viittätoista vuotta nuorempana tehdystä teosta.

Jos turvallisuusselvitys tehdään Suomea sitovan valtiosopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen perusteella, selvitystä tehtäessä saadaan käyttää 8 §:ssä tarkoitettujen tietojen lisäksi sellaisia tietoja, joiden käyttämiseen sopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen nojalla on yksilöity velvollisuus.

Turvallisuusselvitys annetaan hakijalle kirjallisesti. Turvallisuusselvitykseen otetaan vain ne tiedot, jotka yksittäistapauksessa ovat tarpeen selvityksen tarkoituksen saavuttamiseksi. Sisällytettäessä turvallisuusselvitykseen tieto keskeneräisestä rikosasiasta, on samalla ilmoitettava, missä vaiheessa asian käsittely silloin on.

Turvallisuusselvitykseen ei saa sisällyttää toimivaltaisen viranomaisen arviota selvityksen kohteena olevan henkilön luotettavuudesta tai sopivuudesta virkaan tai tehtävään, ellei 9 §:ssä tarkoitettu valtiosopimus tai muu kansainvälinen velvoite tätä edellytä.

Jos turvallisuusselvitystä tehtäessä ei ole tullut esiin mitään sen tarkoituksen kannalta merkityksellistä tietoa, toimivaltainen viranomainen voi ilmoittaa tämän selvityksen hakijalle myös suullisesti.

Turvallisuusselvitys ei sido selvityksen hakijaa. Turvallisuusselvityksen sisältämiä tietoja ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin hakemuksessa on ilmoitettu.

Hakijan tulee säilyttää turvallisuusselvitys siten, että sen sisältämiä tietoja voivat käsitellä vain ne henkilöt, jotka niitä tehtävissään välttämättä tarvitsevat. Hakijan on hävitettävä turvallisuusselvitys heti, kun se ei enää ole tarpeen selvitystä haettaessa ilmoitetun käyttötarkoituksen kannalta, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua selvityksen tekemisestä.

Turvallisuusselvityksen sekä sen antamiseen liittyvien asiakirjojen ja niihin sisältyvien tietojen salassapitoon sekä turvallisuusselvitystä hankittaessa saatuja tietoja koskevaan vaitiolovelvollisuuteen ja hyväksikäyttökieltoon sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 22―24 §:ää silloinkin, kun asiakirjat ja tiedot on saanut muu hakija kuin mainitun lain 4 §:ssä tarkoitettu viranomainen.

Jokaisella on oikeus saada toimivaltaiselta viranomaiselta tieto siitä, onko hänestä tehty turvallisuusselvitys tiettyä tehtävää varten. Selvityksen kohteena olevalla henkilöllä on oikeus pyynnöstään saada toimivaltaiselta viranomaiselta turvallisuusselvityksen hänestä sisältämät tiedot. Selvityksen kohteena olevalla henkilöllä ei kuitenkaan ole oikeutta saada tietoa, jos se on peräisin rekisteristä, johon rekisteröidyllä ei ole tarkastusoikeutta.

Jos ilmoitus on annettu 10 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa suullisesti, myös turvallisuusselvityksen hakija voi antaa tiedon ilmoituksesta.

Henkilön oikeudesta tarkastaa hänestä rekistereissä olevat tiedot säädetään erikseen.

Valtioneuvosto voi päättää, että nimetyssä valtion viranomaisessa tai sen yksilöidyssä osassa otetaan käyttöön tehtävien turvallisuusluokitus, jos se on välttämättä tarpeen tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi.

Ensimmäiseen turvallisuusluokkaan kuuluvat tehtävät, joissa henkilöllä on muutoin kuin satunnaisesti pääsy vähäistä suurempaan määrään sellaisia salassa pidettäviä tietoja, joiden paljastuminen vakavasti vahingoittaisi 2 §:n 1―3 kohdassa tarkoitettuja etuja. Muut tämän lain tarkoituksen kannalta merkitykselliset tehtävät kuuluvat toiseen turvallisuusluokkaan.

Ensimmäiseen ja toiseen turvallisuusluokkaan kuuluvat tehtävät yksilöidään sen ministeriön päätöksellä, jonka hallinnonalaan 1 momentin mukaisesti nimetty viranomainen kuuluu.

Ensimmäiseen turvallisuusluokkaan kuuluvaan tehtävään hakevasta tai määrättävästä taikka tällaista tehtävää hoitavasta voidaan tehdä laaja turvallisuusselvitys. Laaja turvallisuusselvitys voidaan tehdä myös silloin, kun Suomea sitovan valtiosopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen täyttäminen sitä edellyttää.

Laajaa turvallisuusselvitystä tehtäessä voidaan sen lisäksi, mitä perusmuotoisesta turvallisuusselvityksestä säädetään, selvittää tiedot selvityksen kohteena olevan henkilön elinkeinotoiminnasta, hänen varallisuudestaan ja veloistaan sekä muista taloudellisista sidonnaisuuksistaan. Sen lisäksi, mitä 8 §:ssä säädetään, selvityksen kohteena olevan henkilön taloudellisen aseman selvittämiseksi voidaan käyttää ulosottoviranomaisella hänestä olevia tietoja.

Laajaan turvallisuusselvitykseen sisältyy henkilötietoilmoitus, jossa selvityksen kohteena oleva henkilö antaa tärkeimmät tiedot itsestään, perhe- ja sukulaisuussuhteistaan, koulutuksestaan sekä asuinpaikoistaan ja virka- tai työsuhteistaan enintään kymmenen viimeisen vuoden ajalta. Henkilötietoilmoituksessa voidaan tarvittaessa edellyttää annettavaksi myös tietoja 2 momentissa tarkoitetuista taloudellisista sidonnaisuuksista.

Selvityksen kohteena olevalla henkilöllä on oikeus tarkastaa laajaan turvallisuusselvitykseen sisältyvät tiedot ja esittää niitä koskevat huomautuksensa ennen kuin selvitys annetaan hakijalle. Tätä oikeutta ei kuitenkaan ole, jos tieto on peräisin sellaisesta rekisteristä, johon rekisteröidyllä ei ole tarkastusoikeutta.

Toimivaltaisen viranomaisen tulee tehdä selvityksen kohteena olevan henkilön esittämästä huomautuksesta merkintä laajaan turvallisuusselvitykseen, jollei tietoa huomautuksen johdosta heti oikaista tai jollei huomautusta ole pidettävä ilmeisen perusteettomana. Jos toimivaltainen viranomainen kieltäytyy tekemästä huomautuksesta merkintää laajaan turvallisuusselvitykseen, sen tulee ilmoittaa syyt tähän selvityksen kohteena olevalle henkilölle annettavassa kirjallisessa päätöksessä.

Rekisteriin sisältyvän tiedon korjaamisesta säädetään erikseen.

Jos laajan turvallisuusselvityksen tarkoituksen saavuttaminen välttämättä edellyttää, voidaan 8 §:n mukainen selvitys yksittäistapauksessa ulottaa koskemaan myös selvityksen kohteena olevan henkilön vanhempia, lapsia, aviopuolisoa taikka henkilöä, jonka kanssa hän elää yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa suhteissa (läheinen). Selvityksen tekemisen edellytyksenä on, että selvityksen kohteena olevan henkilön läheinen on antanut siihen kirjallisen suostumuksensa.

Jos hakija katsoo, että laaja turvallisuusselvitys on välttämätöntä ulottaa koskemaan selvityksen kohteena olevan henkilön läheistä, hänen tulee esittää hakemuksessaan tähän perusteltu syy.

Mitä selvityksen kohteena olevan henkilön tiedonsaantioikeudesta säädetään, sovelletaan myös selvityksen kohteena olevan henkilön läheiseen, kun tästä on tehty 1 momentissa tarkoitettu selvitys. Selvityksen kohteena olevan henkilön läheisen huomautusoikeudesta itseään koskeviin tietoihin sovelletaan, mitä 16 §:ssä säädetään.

Laajaan turvallisuusselvitykseen sovelletaan tämän luvun säännösten lisäksi, mitä perusmuotoisesta turvallisuusselvityksestä säädetään, ei kuitenkaan 4 §:ää ja 6 §:n 2 momenttia.

Suppean turvallisuusselvityksen tarkoituksena on selvittää, voidaanko henkilölle työtehtävissään järjestää oikeus päästä tiettyyn paikkaan tai tilaan.

Haettaessa suppeaa turvallisuusselvitystä hakemuksessa tulee yksilöidä 19 §:n 2 momentissa tarkoitettu paikka tai tila sekä ne työtehtävät, joita selvityksen kohteena oleva henkilö siellä hoitaisi.

Suppean turvallisuusselvityksen tekemisestä päättää paikan tai tilan sijaintipaikkakunnan kihlakunnan poliisilaitos, jollei 2 momentista muuta johdu.

Pääesikunta päättää suppean turvallisuusselvityksen tekemisestä, jos kyse on pääsystä puolustusvoimien hallinnassa olevaan paikkaan tai tilaan.

Suppea turvallisuusselvitys voi perustua vain sellaisiin rekisteritietoihin, jotka sisältyvät poliisiasiain tietojärjestelmään, rikosrekisteriin, oikeushallinnon tietojärjestelmiin syyteharkinnassa olevista tai olleista rikosasioista, tuomiolauselmajärjestelmään taikka pääesikunnan pitämään rikostietorekisteriin tai turvallisuustietorekisteriin.

Suppeaan turvallisuusselvitykseen sovelletaan tämän luvun säännösten lisäksi, mitä perusmuotoisesta turvallisuusselvityksestä tässä laissa säädetään, ei kuitenkaan 5 §:ää eikä 8 §:n 1 momenttia.

Toimivaltaisen viranomaisen antamaan kielteiseen päätökseen turvallisuusselvityksen tekemistä koskevassa asiassa ei saa hakea valittamalla muutosta.

Toimivaltaisen viranomaisen päätökseen, jolla tämä on kieltäytynyt antamasta 13 §:n 1 momentissa tai 16 §:n 1 momentissa tarkoitettua tietoa taikka tekemästä 16 §:n 2 momentissa tarkoitettua merkintää, saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on kumottu 5 §:ssä tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen päätös tai muutettu sitä, saa hakea muutosta myös kysymyksessä oleva viranomainen.

Tietosuojavaltuutetulla on oikeus tutustua tässä laissa säädettyyn turvallisuusselvitykseen sen lainmukaisuuden tarkastamiseksi.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä suojelupoliisi, pääesikunta ja kihlakunnan poliisilaitos voivat luovuttaa toisilleen yksittäisen turvallisuusselvityksen tekemiseksi tarpeellisia tietoja.

Tehdyistä turvallisuusselvityksistä pidettävistä henkilörekistereistä säädetään poliisin henkilörekistereistä annetussa laissa ja poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa annetussa laissa (1251/1995).

Toimivaltaisten viranomaisten tämän lain nojalla tekemistä turvallisuusselvityksistä peritään maksu noudattaen soveltuvin osin, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään. Maksuton on kuitenkin sellainen turvallisuusselvitys, jonka toimivaltainen viranomainen tekee saman hallinnonalan toisen viranomaisen tai oppilaitoksen hakemuksesta.

Rangaistus 12 §:n 2 momentissa tarkoitetun vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Rangaistus henkilörekisteririkoksesta säädetään rikoslain 38 luvun 9 §:ssä ja henkilörekisteririkkomuksesta henkilötietolain (523/1999) 48 §:n 2 momentissa.

Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä suojelupoliisin tai kihlakunnan poliisilaitoksen toimivaltaan kuuluvaa turvallisuusselvitystä haettaessa esitettävistä tiedoista, hakumenettelystä sekä 6 §:n 2 momentissa tarkoitetuista ehdoista.

Puolustusministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä pääesikunnan toimivaltaan kuuluvaa turvallisuusselvitystä haettaessa esitettävistä tiedoista, hakumenettelystä sekä 6 §:n 2 momentissa tarkoitetuista ehdoista.