Opiskelijoiden ammatinvalintaan ja työnhakuun liittyvistä palveluista on ensisijainen vastuu opetusviranomaisilla. Työvoimatoimiston ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut sekä työnvälityspalvelut täydentävät oppilaitosten ohjauspalveluja. Työvoimapalvelujen järjestämisestä erityisesti opintojen päätösvaiheessa oleville opiskelijoille sovitaan yhteistyössä opetus- ja työvoimaviranomaisten kesken.

Koulutusta koskevaa tiedottamista, neuvontaa sekä koulutusta käsitteleviä tiedotusaineistoja ja tietorekistereitä kehitetään työ- ja opetusviranomaisten yhteistyönä.

Työvoimaviranomaisten on oltava yhteistyössä asianomaisten viranomaisten kanssa järjestettäessä työnvälityspalveluita ja suunniteltaessa niihin liittyviä toimenpiteitä asepalveluksesta sekä valtion omista ja sen valvonnan alaisista laitoksista pääseville henkilöille.

Työvoimaviranomaisten tulee seurata maahan muuttaneiden sijoittumista työmarkkinoille ja tarvittaessa ehdottaa muille viranomaisille sellaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä, joilla voidaan edistää heidän sopeutumistaan uusiin työ- ja elinolosuhteisiin.

Työvoimaviranomaisten tulee yhteistyössä kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen kanssa huolehtia harjoittelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden edistämiseen liittyvistä tehtävistä.

Liikkuvuusavustuksen myöntää hakemuksesta työvoimatoimisto, jossa avustuksen hakija on työnhakijana.

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 6 luvun 11 ja 13 §:ssä sekä 10 luvun 2 §:ssä ja 6 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin liittyvät etuudet myöntää se työvoimatoimisto, jossa etuuden hakija on henkilöasiakkaana.

Työvoima- ja elinkeinokeskus maksaa 3 §:ssä tarkoitetut avustukset ja etuudet työvoimatoimiston hyväksymän maksuosoituksen tai tilityksen perusteella. Mainitut etuudet voidaan maksaa ennakkona.

Työolosuhteiden järjestelytuen myöntää työvoimatoimisto, jonka toimialueella työpaikat sijaitsevat.

Työvoima- ja elinkeinokeskus maksaa työolosuhteiden järjestelytuen.

Työllistämistukea koskeva hakemus tehdään työvoimatoimistolle. Palkkaukseen myönnettävää työllistämistukea hakee työnantaja. Asianomaisen koulutustarkastajan lausunto on liitettävä tukihakemukseen, jos työllistämistukea haetaan oppisopimuksen perusteella

Työnantajalle työllistämistuen myöntää työvoimatoimisto, jonka toimialueella työpaikat sijaitsevat, tai työvoimatoimisto, johon työttömäksi työnhakijoiksi rekisteröityneitä tuella on tarkoitus palkata.

Starttirahan ja työllistämistuen työelämävalmennukseen sekä harkinnanvaraisen ylläpitokorvauksen työelämävalmennuksen ajalta myöntää työvoimatoimisto, jossa tuen hakija on työttömänä työnhakijana. Osa-aikalisän myöntää työvoimatoimisto, jonka toimialueella osa-aikatyöhön siirtyvän työpaikka sijaitsee tai jonka työtön työnhakija työllistetään osa-aikalisän avulla.

Useaa kalenterivuotta koskevat päätökset työllisyysmäärärahoista henkilöstön palkkaukseen ja työttömälle maksettavasta tuesta on, jos ei ole kysymys julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 6 §:n mukaisesta aluevelvoitteesta, tehtävä tulevien vuosien osalta ehdolla, että tarkoitukseen tarvittavat määrärahat ovat käytettävissä.

Jos työllistämistukea maksetaan saman työntekijän työllistämiseksi useammalle työnantajalle samanaikaisesti, työajan tulee olla yhteensä vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta. Yhdistelmätuella työllistettäessä normaali työllistämistuki voidaan kuitenkin maksaa, vaikka työaika palkanmaksukautta vastaavana ajanjaksona on lyhyempi kuin 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta.

Työvoima- ja elinkeinokeskus maksaa työllistämistuen kuukausittain jälkikäteen työvoimatoimiston hyväksymän maksatushakemuksen perusteella.

Tuki voidaan maksaa 1 momentissa säädettyä pidemmältä ajanjaksolta, jos tuen saaja siihen suostuu.

Kunnan on toimitettava työvoimatoimistolle selvitys julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 12 §:n mukaisen lisätuen maksamista varten kultakin vuosineljännekseltä.

Työvoima- ja elinkeinokeskus maksaa lisätuen kunnalle työvoimatoimiston hyväksymän selvityksen perusteella.

Julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista (1346/2002) annetun asetuksen 13 §:ssä tarkoitettujen yritysten toiminta- ja kannattavuusedellytysten selvittämiseen valtion talousarviossa osoitetun määrärahan käyttämisestä päättää työvoima- ja elinkeinokeskus.

Työvoimatoimiston on kerrottava julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 7 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetulle henkilölle, että hänellä on oikeus työllistymistä edistävään kuntoutukseen tai koulutukseen. Lisäksi työvoimatoimiston on kerrottava hänelle, että jos hänelle soveltuvaa koulutusta tai kuntoutusta ei voida järjestää, kunta on velvollinen järjestämään hänelle työntekomahdollisuuden kahdeksan kuukauden ajaksi.

Työvoimatoimiston on ilmoitettava työllistämisvelvolliselle kunnalle tämän työllistämisvelvollisuudesta (työllistämisilmoitus).

Kunnan tulee järjestää työpaikka ja ilmoittaa siitä työvoimatoimistolle siten, että työhönosoitus voidaan antaa ennen työttömyysturvalain (1290/2002) 6 luvun 7 §:ssä säädetyn päivärahan enimmäiskeston täyttymistä.

Työllistämisvelvoitteen perusteella järjestettävästä työstä tehdään määräaikainen työsopimus, jossa varataan työntekijälle oikeus siirtyä kesken sopimuskauden uuteen työsuhteeseen.

Työllistämisilmoituksesta tulee käydä ilmi työllistämisvelvoitteen peruste, työllistettävän koulutus ja työkokemus sekä muut työllistämisen kannalta tarpeelliset tiedot.

Työllistämisilmoitus on tehtävä siten, että työntekomahdollisuus voidaan järjestää viipymättä työttömyyspäivärahan enimmäiskeston täytyttyä. Työllistämisilmoitus on kuitenkin tehtävä viimeistään kaksi viikkoa ennen työttömyyspäivärahan enimmäiskeston täyttymistä.

Työllisyyspoliittisen projektituen, jäljempänä projektituki, myöntää työvoima- ja elinkeinokeskus, jonka toimialueella hanke on tarkoitus toteuttaa. Jos hanke toteutetaan useamman keskuksen toimialueella, tuen myöntää työvoima- ja elinkeinokeskus, jonka toimialueella hanke on pääasiassa tarkoitus toteuttaa. Projektituen myöntää työministeriö, jos kysymyksessä on valtakunnallinen hanke.

Tukihakemuksesta tulee käydä ilmi ainakin hankkeen työllisyys- ja muut tavoitteet, kustannusarvio, rahoitussuunnitelma ja tämän suunnitelman toteuttamiseen liittyvät jo tehdyt päätökset sekä muut hakemuksen käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot.

Projektituki tai, jos tukea on maksettu ennakkona, ennakon ylittävä osa maksetaan maksujaksoittain jälkikäteen työvoima- ja elinkeinokeskukselle toimitetun maksatushakemuksen perusteella. Maksatushakemuksen tulee perustua projektituen saajan kirjanpidosta ilmeneviin maksujakson aikana toteutuneisiin projektikustannuksiin. Maksujakso on kolme kalenterikuukautta, jollei projektituen myöntämispäätöksessä ole muuta määrätty.

Projektitukea ei makseta projektituen myöntämispäätöksessä maksatushakemuksen jättämiselle asetetun määräajan jälkeen saapuneen maksatushakemuksen perusteella. Työvoima- ja elinkeinokeskus voi kuitenkin erityisestä syystä päättää, että projektituki maksetaan maksatushakemuksen myöhästymisestä huolimatta.

Ennakkoa koskeva maksatushakemus on toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle hyvissä ajoin ennen sen maksujakson alkua, johon ennakko kohdistuu. Maksatushakemuksessa projektituen saajan on selvitettävä ne projektikustannukset, joiden projektituen saaja arvioi erääntyvän maksettaviksi seuraavan maksujakson aikana.

Omatoimisuusavustuksen myöntää työvoima- ja elinkeinokeskus, jonka toimialueella yhteisöllä on kotipaikka. Avustushakemukseen on liitettävä yhteisön perustamista koskevat tiedot.

Hakemukseen on liitettävä suunnitelma toimenpiteistä työttömien aktivoimiseksi sekä heidän työmarkkinavalmiuksiensa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Avustuksen saajan on lisäksi toimitettava tuen myöntäneelle viranomaiselle kunkin avustuskauden lopussa kirjallinen selvitys suunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden toteutumisesta.

Maksujakso on kalenterikuukausi, jollei omatoimisuusavustuspäätöksessä ole muuta määrätty. Omatoimisuusavustus tai, jos avustusta on maksettu ennakkona, ennakon ylittävä osa maksetaan maksujaksoittain jälkikäteen työvoima- ja elinkeinokeskukselle toimitetun maksatushakemuksen perusteella. Maksatushakemuksen tulee perustua omatoimisuusavustuksen saajan kirjanpidosta ilmeneviin maksujaksolle kohdistuneisiin ja toteutuneisiin avustettaviin kustannuksiin.

Maksatushakemus on toimitettava kuukauden kuluessa sen maksujakson päättymisestä, jota hakemus koskee.

Ennakkoa koskeva maksatushakemus on toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle ennen sen maksujakson alkua, johon ennakko kohdistuu. Ennakon maksatushakemuksessa yhteisön on selvitettävä ne maksujaksoon kohdistuvat avustettavat kiinteät kustannukset sekä muut maksujaksoon kohdistuvat arvioidut kustannukset, joiden perusteella ennakkoa haetaan suoritettavaksi.

Työvoimatoimiston tulee ilmoittaa etuuksien maksajalle tiedot koulutuksen aloittaneista ja suorittaneista sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetuista koulutusaikaisista lomajaksoista ja muusta sanotun lain 9 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetusta koulutuksen jaksotuksesta sekä siitä, sijaitseeko koulutuspaikka opiskelijan kotipaikkakunnalla vai työssäkäyntialueella.

Työvoimatoimisto voi antaa julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 12 luvun 3 §:n 2―4 momentissa tarkoitetut ilmoitukset sekä edellä 1 momentissa tarkoitetut tiedot suoraan etuuksien maksajalle elektronisen linjasiirron avulla.

Valtion viraston tai laitoksen tulee tehdä kultakin kalenterikuukaudelta työvoimatoimistolle ilmoitus työllisyysmäärärahojen käytöstä ja niillä työllistetyistä.

Tässä asetuksessa tarkoitetut päätökset on allekirjoitettava. Päätökseen, joka annetaan koneellisessa tietojenkäsittelyssä tai muutoin ainakin osaksi painomenetelmää käyttäen aikaansaatuna asiakirjana, voidaan allekirjoitus kuitenkin merkitä koneellisesti.