2002

1346/2002 Valtioneuvoston asetus julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työministeriön esittelystä, säädetään julkisesta työvoimapalvelusta 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun lain (1295/2002) nojalla:

 1 luku Yleiset säännökset
1 § Etuudet

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 1 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle henkilöasiakkaalle voidaan myöntää toimeentulon turvaamiseksi ja ylläpitokustannusten korvaamiseksi siten kuin tässä asetuksessa säädetään:

 1)

liikkuvuusavustusta;

 2)

korvausta koulutukseen hakeutumisesta ja osallistumisesta aiheutuvista kustannuksista;

 3)

päivärahaa ja korvausta ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluihin liittyvistä tukitoimenpiteistä sekä vajaakuntoisen työhön sijoituksen tukemisesta aiheutuvista kustannuksista;

 4)

työllistämistukea toimeentulon turvaamiseen;

 5)

harkinnanvaraista ylläpitokorvausta.

Työnantajalle voidaan tämän asetuksen mukaisesti myöntää työolosuhteiden järjestelytukea.
2 § Etuuksien myöntämisen yleinen edellytys

Työvoimatoimisto voi sen käytettäviksi osoitettujen määrärahojen rajoissa myöntää etuuden, jos palvelua tai toimenpidettä ja etuuden myöntämistä pidetään henkilöasiakkaan palvelutarpeen kannalta tarpeellisena.
3 § Matka- ja ylläpitokustannusten korvaus- perusteet

Tämän asetuksen nojalla erikseen korvattavien matkakustannusten korvausperusteena on kilometrimäärä kerrottuna 0,13 eurolla. Henkilöasiakkaalle erikseen korvattavien matkojen ajalta muiden ylläpitokustannusten korvauksena myönnettävä päiväraha, ateriakorvaus ja majoittumiskorvaus määräytyvät valtion virkaehtosopimuksen matkustussäännön mukaisesti.
2 luku Liikkuvuusavustus
4 § Liikkuvuusavustuksen myöntämisen edellytykset

Liikkuvuusavustuksen myöntäminen edellyttää, että:

 1)

henkilöasiakas on rekisteröitynyt työnhakijaksi;

 2)

työvoimatoimisto on antanut hakijalle osoituksen työpaikkaan;

 3)

työpaikka sijaitsee tai palvelussuhteesta neuvotteleminen tapahtuu Suomessa;

 4)

työaika on keskimäärin vähintään 18 tuntia viikossa ja työ kestää vähintään kaksi viikkoa; sekä

 5)

avustusta on haettu ennen 5 §:ssä tarkoitettua matkaa.
5 § Korvattavat matkat ja kustannukset

Liikkuvuusavustuksena voidaan myöntää korvausta Suomen alueella työpaikkaan tutustumista, palvelussuhteen solmimista tai uuteen työpaikkaan siirtymistä varten tehtävästä matkasta.

Liikkuvuusavustukseen oikeuttaviksi kustannuksiksi katsotaan matkakustannukset, jotka aiheutuvat edestakaisesta matkasta asuinpaikkakunnalta työhön tutustumiseksi tai palvelussuhteen neuvottelemiseksi, sekä matkakustannukset, jotka aiheutuvat menomatkasta uuteen työpaikkaan.

Edellä tarkoitetuista matkoista voidaan myöntää majoittumiskorvausta.
3 luku Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen liittyvät etuudet
6 § Opiskelijavalintaan liittyvät kustannukset

Työvoimatoimisto korvaa julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetut opiskelijavalintaan liittyvät soveltuvuuden arvioinnista aiheutuvat kustannukset.
7 § Ylläpitokustannusten korvaaminen ennen koulutuksen alkua

Työvoimatoimisto voi myöntää työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen hakeutuvalle korvausta ennen koulutuksen alkua aiheutuvista matka- ja muista ylläpitokustannuksista.

Korvausta voidaan myöntää seuraavista matkoista:

 1)

edestakainen matka koulutuspalvelujen tuottajan opetukseen ja olosuhteisiin tutustumista varten;

 2)

edestakainen matka valintatilaisuuteen;

 3)

edestakainen matka soveltuvuuskokeisiin;

 4)

matka työssäkäyntialueen ulkopuolella sijaitsevalle koulutuspaikkakunnalle.

Edellä tarkoitetuista matkoista voidaan myöntää muiden ylläpitokustannusten korvauksena päivärahaa, ateriakorvausta ja majoittumiskorvausta.
8 § Ylläpitokustannusten korvaaminen Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämässä koulutuksessa

Majoitus Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämään koulutukseen osallistuvalle opiskelijalle on maksuton. Koulutuksen ajalta ylläpitokorvaus on 16,82 euroa päivältä.
4 luku Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukeminen
9 § Palvelumaksujen sekä ylläpitokustannusten korvaaminen

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelun henkilöasiakkaan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan työ- ja koulutusedellytysten ja ammattiin soveltuvuuden selvittämiseksi sekä vajaakuntoisen henkilöasiakkaan työhönsijoituksen tai työssäpysymisen tukemiseksi voidaan korvata julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 11 §:n 2 momentin sekä 13 §:n 1 momentin 1 ja 4 kohdan mukaisista toimenpiteistä aiheutuvina kustannuksina palvelujen tuottajan palvelumaksut. Lisäksi asiakkaan ruokailu- ja majoituskustannukset toimenpiteiden ajalta voidaan korvata palvelujen tuottajalle.

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelun henkilöasiakkaasta ja vajaakuntoisesta henkilöasiakkaasta käytetään tässä luvussa nimitystä asiakas.
10 § Asiakkaan ylläpitokustannusten korvaaminen

Asiakkaalle ja hänen saattajalleen voidaan maksaa käynnistä palvelulaitoksessa, muussa palveluyksikössä, yksityisen asiantuntijan vastaanotolla ja työvoimatoimistossa matkakustannusten korvauksena ne edestakaisen matkan kustannukset, jotka aiheutuvat matkasta asuinpaikkakunnalta tai asunnosta edellä mainittuihin palveluihin. Lisäksi voidaan maksaa ylläpitokustannusten korvauksena päivärahaa, ateriakorvausta ja majoittumiskorvausta. Näitä korvauksia ei kuitenkaan makseta siltä ajalta, jolta ruokailu- ja majoitusmaksut korvataan suoraan palvelujen tuottajalle.

Matkakustannukset voidaan 3 §:stä poiketen korvata myös oman auton tai vuokra-auton käytöstä aiheutuvien kustannusten mukaan, jos asiakas ei voi vammansa tai sairautensa takia käyttää yleisiä kulkuneuvoja tai jos yleisiä kulkuneuvoja ei ole muutoin käytettävissä.
11 § Työ- ja koulutuskokeilut, työhönvalmennus ja tutustumiskäynnit

Työ- ja koulutuskokeilua, työhönvalmennusta työklinikassa tai muussa valmennusyksikössä sekä tutustumiskäyntejä ammatillisiin oppilaitoksiin voidaan korvata seuraavasti:

 1)

työklinikan järjestämästä työkokeilusta enintään 40 kokeilupäivältä sekä työhönvalmennuksesta työklinikassa tai muussa palveluyksikössä enintään 60 valmennuspäivältä;

 2)

koulutuskokeilusta ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 10 kokeilupäivältä;

 3)

yhdistetystä työ- ja koulutuskokeilusta ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 40 kokeilupäivältä;

 4)

tutustumiskäynneistä ammatillisiin oppilaitoksiin enintään 3 päivältä.

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös vaikeasti työllistettävien työnhakijoiden työhönsijoituksen tukemiseen.
12 § Päiväraha toimeentulon turvaamiseksi

Asiakkaalle voidaan maksaa terveydellisten ja muiden tutkimusten, kuntoutustutkimusten ja työkunnon tutkimusten ajalta sekä 11 §:ssä mainittujen toimenpiteiden ajalta ja työpaikalla järjestettävän työkokeilun ajalta toimeentulon turvaamiseksi päivärahaa. Toimeentulon turvaamiseksi myönnettävän päivärahan suuruus on työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen suurimman korotetun peruspäivärahan suuruinen.

Päivärahaa toimeentulon turvaamiseksi ei myönnetä, jos asiakas saa tai on oikeutettu saamaan täyttä työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea.
5 luku Työllistämistuki toimeentulon turvaamiseksi
13 § Starttirahan myöntämisen edellytykset

Starttirahan myöntämisen edellytyksenä on, että:

 1)

hakijalla on yrittäjäkokemusta tai yrittäjätoiminnassa tarvittava koulutus, joka voidaan järjestää myös tuen maksamisen aikana;

2)

hakijalla arvioidaan olevan muutoin riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan yritystoiminnan laatu ja vaativuus huomioon ottaen;

 3)

aloitettavaksi aiotulla yrityksellä on edellytyksiä kannattavaan toimintaan;

 4)

hakija ei saa valtionavustusta omiin palkkakustannuksiinsa;

 5)

hakijalle ei makseta työttömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea samalta ajalta;

 6)

yritystoimintaa ei ole aloitettu ennen kuin tuen myöntämisestä on päätetty;

 7)

yritystoiminta ei ilmeisesti käynnistyisi ilman hakijalle myönnettävää tukea;

 8)

tuki ei vääristä samoja tuotteita tai palveluja tarjoavien välistä kilpailua.
14 § Työllistämistuki työelämävalmennukseen

Työllistämistukea toimeentulon turvaamiseksi voidaan myöntää työttömälle työnhakijalle ammatillisten valmiuksien parantamiseksi ja ylläpitämiseksi sinä aikana, jona hän on työelämävalmennuksessa.
15 § Osa-aikalisän myöntämisen edellytykset

Osa-aikalisän myöntämisen edellytyksenä on, että:

 1)

osa-aikatyöhön siirtyvän työntekijän työaika palkanmaksukautta vastaavana ajanjaksona on vähintään 40 ja enintään 60 prosenttia hänen kokoaikaisesta säännöllisestä työajastaan;

 2)

osa-aikatyöhön siirtyvän ja hänen tehtäviinsä osa-aikatyöhön työllistetyn työaika palkanmaksukautta vastaavana ajanjaksona on yhteensä vähintään osa-aikatyöhön siirtyvän työntekijän kokoaikaisen säännöllisen työajan pituinen;

 3)

osa-aikatyöhön siirtyvän työntekijän ja hänen työnantajansa väliseen työsopimukseen on liitetty ehto, jossa työntekijälle varataan mahdollisuus siirtyä takaisin kokoaikatyöhön silloin, kun osa-aikalisän maksaminen lakkaa;

4)

osa-aikatyöhön siirtyvä ei saa samalta ajalta osa-aikatyön palkan lisäksi muuta palkkaa tai korvausta tekemästään työstä;

 5)

osa-aikatyöhön siirtyvälle ei makseta samalta ajalta työttömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea, kansaneläkelain (347/1956) mukaista vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä, minkään työeläkelain mukaista vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- tai osa-aikaeläkettä, maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990) mukaista sukupolvenvaihdoseläkettä, sairausvakuutuslain (364/1963) mukaista erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, sairauspäivärahaa tai erityishoitorahaa taikka kuntoutusrahalain (611/1991) mukaista kuntoutusrahaa tai -avustusta;

 6)

osa-aikatyöhön siirtyvän työntekijän kokoaikainen palvelussuhde samaan työnantajaan on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään vuoden välittömästi ennen osa-aikatyöhön siirtymistä;

 7)

työnantaja ei ole lyhentänyt osa-aikatyöhön siirtyvän työaikaa tuotannollisista tai taloudellisista syistä.
16 § Oikeus osa-aikalisään työllistetyn palvelussuhteen päättyessä

Jos osa-aikatyöhön työllistetyn työ päättyy tai keskeytyy osa-aikalisän maksamisen aikana eroamiseen, irtisanomiseen, lomauttamiseen tai työsuhteen purkamiseen, oikeus osa-aikalisään jatkuu, jolleivät työnantaja ja osa-aikatyöhön siirtynyt ole työsopimuksessa tai erikseen sopineet osa-aikatyöhön siirtyneen palaamisesta kokoaikatyöhön.
17 § Osa-aikalisän enimmäismäärä ja sen perusteena oleva palkka

Osa-aikalisä on enintään normaali työllistämistuki korotettuna 70 prosentilla.

Osa-aikalisän suuruuden määrittelemiseksi kokoaikatyön palkka lasketaan osa-aikatyötä edeltäneen kokoaikatyön 12 kuukauden palkan keskiarvona.
18 § Osa-aikalisän enimmäisaika

Osa-aikalisää voidaan myöntää samalle henkilölle kerrallaan enintään 12 kuukauden ajan.

Jos osa-aikalisää on myönnetty työntekijälle 12 kuukauden ajan, hänelle ei myönnetä uudelleen osa-aikalisää, ennen kuin hän on ollut kokoaikatyössä saman työnantajan palveluksessa vähintään 12 kuukautta.
19 § Toimeentulon turvaamiseksi maksettavan työllistämistuen korvauspäivät

Työllistämistukea toimeentulon turvaamiseksi maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa.

Starttirahaa maksetaan niiltä päiviltä, joina sen saaja työskentelee yrityksessään. Työllistämistukea työelämävalmennuksen perusteella maksetaan niiltä päiviltä, joina sen saaja osallistuu työelämävalmennukseen.
6 luku Harkinnanvarainen ylläpitokorvaus
20 § Ylläpitokorvauksen myöntäminen korotettuna vajaakuntoiselle

Ylläpitokorvaus voidaan myöntää korotettuna julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 6 §:n 2 momentin perusteella, jos työkokeiluun osallistuvalle vajaakuntoisuutensa vuoksi aiheutuu erityisiä matka- tai muita ylläpitokustannuksia.
21 § Ylläpitokorvaus työnhakuvalmennukseen

Työvoimatoimiston järjestäessä tai hankkiessa julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 1 §:n 2 tai 3 momentin mukaisesti ryhmäpalveluna toteutettavaa työnhakuvalmennusta voidaan työttömälle, joka osallistuu vähintään 5 ja enintään 20 päivää kestävään valmennukseen, myöntää ylläpitokorvausta.

Ylläpitokorvausta ei makseta, jos henkilöasiakas keskeyttää työnhakuvalmennuksen ilman pätevää syytä.
22 § Ylläpitokorvauksen korvauspäivät

Työelämävalmennuksen ajalta ylläpitokorvaus maksetaan niiltä päiviltä, joilta työnhakija saa 14 §:ssä tarkoitettua työllistämistukea.

Työkokeilun ajalta ylläpitokorvaus maksetaan niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu työkokeiluun työpaikalla.
7 luku Työolosuhteiden järjestelytuki
23 § Järjestelytuen myöntämisen edellytykset

Jos vajaakuntoisen henkilön työhönsijoittuminen tai työn säilyttäminen edellyttää työkoneisiin, -välineisiin tai -menetelmiin tai työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä sellaisia muutoksia tai järjestelyjä, jotka ovat välttämättömiä vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi, näistä aiheutuvat kustannukset voidaan korvata työnantajalle tämän hakemuksesta työolosuhteiden järjestelytukena.

Jos muutoksista tai järjestelyistä aiheutuvat kustannukset muodostuisivat suuremmiksi kuin uuden koneen, laitteen tai kalusteen hankintakustannukset, työnantajalle voidaan korvata hankintakustannukset.

Työolosuhteiden järjestelytukena voidaan korvata myös toisen työntekijän antama apu vajaakuntoisen työssä selviytymisen parantamiseksi.
24 § Järjestelytuen tarpeen arviointi

Arvioidessaan työolosuhteiden järjestelytuen tarvetta ja sen myöntämisen edellytyksiä työvoimaviranomaisen on kuultava työterveyshuollon tai työsuojelun asiantuntijoita.

Työ- tai muussa palvelussuhteessa olevan vajaakuntoisen henkilön työolosuhteiden järjestelytuen myöntäminen edellyttää lääkärinlausuntoa työntekijän työkyvyn rajoituksista sekä työterveyshuollon tai työsuojeluviranomaisen arviota suunniteltavien järjestelyjen tarpeellisuudesta.

Työolosuhteiden järjestelytukea voidaan maksaa, jos työnantaja sitoutuu maksamaan vajaakuntoisen henkilön työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaisen palkan tai, jollei sovellettavaa työehtosopimusta ole, tavanomaisen ja kohtuullisen palkan kyseisestä työstä.
25 § Järjestelytuen enimmäismäärä ja -kesto

Työolosuhteiden järjestelytuen enimmäismäärä henkilöä kohden on 23 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista muutoksista ja järjestelyistä 2 500 euroa.

Toisen työntekijän antaman avun perusteella järjestelytukea voidaan myöntää enintään 250 euroa kuukaudessa ja enintään vuoden ajan.

Jos on kyse vaikeavammaisesta henkilöstä, 1 momentissa mainittu enimmäismäärä voidaan ylittää enintään 1 000 eurolla sekä 2 momentissa mainittu enimmäismäärä enintään 100 eurolla ja enimmäisaika enintään yhdellä vuodella.
8 luku Erinäiset säännökset
26 § Etuuksien hakeminen, myöntäminen ja maksaminen

Etuuksien hakemis-, myöntämis- ja maksamismenettelystä säädetään julkisen työvoimapalvelun toimeenpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1347/2002).
27 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Ennen asetuksen voimaantuloa tehtyihin päätöksiin sovelletaan asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2002

Ministeri Maija Rask Lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen