Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki maksetaan maksukausittain jälkikäteen siten, että ensimmäinen maksukausi on kaksi viikkoa ja kukin seuraava maksukausi neljä viikkoa. Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki maksetaan niin, että se on hakijan nostettavissa viikon kuluessa maksukauden päättymisestä.

Ansiopäiväraha maksetaan päivärahakauden alkamisesta lukien jälkikäteen neljän viikon tai kuukauden maksukausittain, kuitenkin siten, että ensimmäinen maksukausi voi olla edellä mainittua lyhyempi.

Koulutuspäivärahaan sovelletaan vastaavasti, mitä edellä peruspäivärahan, työmarkkinatuen ja ansiopäivärahan maksamisesta säädetään.

Työttömyysturvalain (1290/2002) 4 luvussa tarkoitettu soviteltu työttömyysetuus sekä ylläpitokorvaus voidaan maksaa kuukausittain jälkikäteen.

Hakemus työttömyysturvalain 7 luvun 6 §:ssä tarkoitetun työmarkkinatuen myöntämisestä jätetään kansaneläkelaitoksen toimistoon tai työvoimatoimistoon, jossa työllistettävä henkilö on työttömänä työnhakijana.

Hakemuksessa on esitettävä selvitys työsuhteen kestosta, työajasta, palkkauskustannuksista sekä annettava muut tuen myöntämiseksi ja maksamiseksi tarpeelliset tiedot. Hakemukseen on liitettävä lisäksi kirjallinen työ- tai oppisopimus taikka muu työvoimatoimiston hyväksymä selvitys.

Kansaneläkelaitoksen toimisto maksaa työnantajalle maksettavan työmarkkinatuen työnantajan määräämälle tilille Suomessa toimivaan rahalaitokseen kuukausittain jälkikäteen työvoimatoimiston hyväksymän maksatushakemuksen perusteella.

Tuki voidaan maksaa 3 momentissa säädettyä pidemmältä ajanjaksolta, jos tuen saaja siihen suostuu.

Hakemus työttömyysturvalain 7 luvun 5 §:ssä tarkoitetun työmarkkinatuen myöntämiseksi jätetään kansaneläkelaitoksen toimistoon tai työvoimatoimistoon, jossa hakija on työttömänä työnhakijana.

Hakemuksessa on esitettävä selvitys työsuhteen kestosta, työajasta, työn suorituspaikasta sekä annettava muut tuen myöntämiseksi ja maksamiseksi tarpeelliset tiedot. Hakemukseen on liitettävä lisäksi kirjallinen työ- tai oppisopimus taikka muu työvoimatoimiston hyväksymä selvitys.

Matka-avustuksena maksettavan työmarkkinatuen maksamisessa noudatetaan, mitä työmarkkinatuen maksamisesta 1 §:n 1 momentissa säädetään.

Työsuhteessa olevan kotonaan ulkopuoliselle työnantajalle työtä tekevän henkilön kohdalla työssäoloehtoon voidaan lukea jokainen kalenteriviikko, jona hänen palkkansa on ollut vähintään kolme neljäsosaa kysymyksessä olevan alan työehtosopimuksen mukaisesta 18 vuotta täyttäneelle täysin työkykyiselle maksettavasta vähimmäispalkasta tai, jollei työehtosopimusta ole, vähintään kolme neljäsosaa peruspäivärahan 40-kertaisesta määrästä kuukaudessa.

Alle kuukauden kestävässä työsuhteessa, jossa luovan tai esityksellisen työn osuus on ratkaiseva, voidaan työssäoloehtoon lukea jokainen kalenteriviikko, jona henkilön tästä työstä saama verotettava tulo kuukauden tarkastelujakson aikana on ollut vähintään peruspäivärahan 40-kertainen määrä.

Peruspäivärahan myöntämisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan lukea jokainen kalenteriviikko sellaisessa urheilutoiminnassa, jossa henkilön urheilemisesta saama verotettava tulo kuukauden tarkastelujakson aikana on ollut vähintään peruspäivärahan 40-kertainen määrä.

Yritystoiminta on työttömyysturvalain 5 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin olennaista niinä kuukausina, joina henkilöllä on ollut voimassa yrittäjien eläkelain (468/1969) mukainen vakuutus toiminnasta, josta määritetty työtulo on vähintään 710 euroa kuukaudessa. Jos henkilö on vakuutettu työntekijäin eläkelain (395/1961) mukaisesti, on mainitun lain mukaisen työansion kuukaudessa vastattava edellä sanottua summaa.

Mitä 1 momentissa säädetään sovelletaan myös maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969) mukaisesti vakuutettuun maatalousyrittäjään, jonka mainitun lain mukainen työtulo on vähintään 400 euroa kuukaudessa.

Jaksotettavaan myyntivoittoon luetaan myös tuloverolain 48 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaiset verovapaat etuudet.

Jos yritysomaisuutta ei ole myyty, katsotaan myyntihinnaksi yrityksen kirjanpidon mukainen tuloverolain 46 §:n mukainen arvo, jonka määrää voidaan oikaista hakijan esittämän luotettavan selvityksen perusteella.

Myyntivoitosta vähennetään hakijan yritystoimintaan kohdistuvat velat ja velkojen korot.

Myyntivoiton jaksotus suoritetaan yrityksen lopettamisesta lukien.

Jos yritysomaisuuden laatu tai muut erityiset syyt sitä puoltavat, eikä yritysomaisuutta ole saatu myytyä, voidaan jaksotus päivärahan hakijan pyynnöstä luotettavan selvityksen perusteella kuitenkin suorittaa yrityksen myyntihetkestä lukien.

Jos yritystoiminta on loppunut konkurssihakemuksen jättämiseen, ei myyntivoittolaskelmaa tarvitse tehdä.

Jos konkurssituomion jälkeen päivärahan saajalle tulee sellaista jaettavaa omaisuutta, joka olisi johtanut päivärahan jaksotukseen, suoritetaan jaksotus konkurssituomion ajankohdasta eteenpäin, jos kyseinen henkilö on edelleen päivärahan saajana.

Yritystoiminnan lopettamiseen liittyvä myyntivoitto otetaan huomioon myös tilanteessa, jossa yhtiön osakas tai yhtiömies lopettaa toimintansa yrityksessä ja myy osuutensa yrityksen jatkaessa toimintaansa. Kun koko yritys myydään, myyntivoitto jaetaan useiden omistajien kesken heidän omistusosuuksiensa suhteessa.

Myyntivoitto jaksotetaan yrittäjän työtulon perusteella laskien kuinka monen kuukauden työtuloa myyntivoitto vastaa. Perusturvassa jaksotus tehdään kuitenkin peruspäivärahan määrän perusteella, jos se on suurempi kuin 3 momentissa tarkoitettu työtulo. Jos jaksotuksen jälkeen jää jakojäännöstä, kuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 työpäivää.

Työtulona pidetään ansioturvassa sitä työtuloa, jonka perusteella yrittäjä on vakuuttanut itsensä työttömyyskassassa.

Perusturvassa työtulona pidetään henkilön yritystoimintaa koskevan eläkevakuutuksen perusteena olevaa työtuloa. Jos henkilöllä ei ole ollut yritystoimintaa koskevaa eläkevakuutusta tai jos eläkevakuutuksen suuruus on ollut ilmeisessä epäsuhteessa yritystoiminnan suuruuteen, käytetään jaksotuksessa sitä työtuloa, jonka perusteella henkilön olisi pitänyt ottaa eläkevakuutus yritystoimintaa varten.

Myyntivoiton suuruus lasketaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamalla lomakkeella.

Asianomainen ministeriö vahvistaa 1 momentissa tarkoitetun ennakon seuraavalle vuodelle viimeistään kunkin vuoden joulukuun 1 päivänä. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa samalla arvion kulumassa olevan vuoden valtion lopullisen suorituksen määrästä. Sanotun arvion ja valtion kulumassa olevalle vuodelle vahvistettujen ennakoiden erotus otetaan huomioon vuoden viimeisen ennakkoerän maksamisen yhteydessä.

Kuluvan vuoden ennakko tulee välittömästi tarkistaa, jos sen perusteet ovat olennaisesti muuttuneet.

Valtion tulee suorittaa ennakko kansaneläkelaitokselle sairausvakuutusrahastoon siten, että vuotuisen ennakon määrästä maksetaan tammikuussa vähintään yksi kuudesosa ja sen jälkeen kuukausittain jäljellä oleva määrä tasasuuruisina erinä. Rahoituksen turvaamiseksi tai vuotuisen ennakon olennaisesti muuttuessa voidaan ennakko jaksottaa edellä säädetystä poiketen.

Ennakot maksetaan kunkin kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä.

Kansaneläkelaitoksen tilinpäätöksen yhteydessä on vuosittain vahvistettava määrä, joka peruspäivärahoina ja lapsikorotuksina sekä työmarkkinatukena ja ylläpitokorvauksina on tullut valtion varoista tilivuonna suorittaa. Maksettujen ennakoiden ja vahvistetun määrän erotus otetaan huomioon tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan toisen kuukauden ennakossa.

Kansaneläkelaitoksen on kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava Vakuutusvalvontavirastolle edellisenä vuonna suoritetut työttömyysturvalain 14 luvun 3 §:n 5 momentissa tarkoitetut ansioturvaan kohdistuvat menot työttömyyskassoittain eriteltynä.

Sosiaali- ja terveysministeriö suorittaa kansaneläkelaitokselle kuukausittain ennakkoa siten, että ennakkojen määrä vastaa sinä vuonna suoritettavaksi arvioitua määrää ja että ennakot ovat riittävät menojen kattamiseen jokaisena kuukautena.

Kansaneläkelaitoksen on vuosittain viimeistään marraskuun 15 päivänä toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle arvio koulutuspäivärahan määrästä ennakoiden vahvistamista varten. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa seuraavan vuoden ennakon viimeistään kunkin vuoden joulukuun 1 päivänä. Ennakko tulee välittömästi tarkistaa ja sen jaksotus voidaan muuttaa, jos ennakon perusteet ovat olennaisesti muuttuneet.

Valtion tulee suorittaa ennakkoa kansaneläkelaitokselle sairausvakuutusrahastoon siten, että vuotuisen ennakon määrästä maksetaan tammikuussa vähintään yksi kuudesosa ja sen jälkeen kuukausittain jäljellä oleva määrä tasasuuruisina erinä. Ennakot maksetaan kunkin kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä.

Kansaneläkelaitoksen on tilinpäätöksen yhteydessä vuosittain vahvistettava määrä, joka koulutuspäivärahoina valtion on tullut tilivuonna suorittaa. Maksettujen ennakoiden ja vahvistetun määrän erotus otetaan huomioon tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan toisen kuukauden ennakossa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Tällä asetuksella kumotaan 2 päivänä marraskuuta 1984 annettu asetus (742/1984) työttömyysturvalain täytäntöönpanosta ja 30 päivänä joulukuuta 1997 annettu asetus (1361/1997) työmarkkinatuesta niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen ja 24 päivänä heinäkuuta 1998 annettu asetus työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta (550/1998).

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.