Toimivaltainen esitutkintaviranomainen voi yhdessä vieraan valtion toimivaltaisen viranomaisen kanssa tehdä sopimuksen yhteisen tutkintaryhmän (tutkintaryhmä) perustamisesta rikoksen esitutkinnan toimittamiseksi.

Tutkintaryhmän perustamista koskevaa pyyntöä on käsiteltävä oikeusapupyyntönä.

Tutkintaryhmä koostuu sen perustaneiden valtioiden toimivaltaisista viranomaisista. Sen mukaan kuin sopimuksessa erikseen määrätään, tutkintaryhmään voi kuulua myös muita henkilöitä. Tutkintaryhmän kokoonpanosta on määrättävä tutkintaryhmän perustamista koskevassa sopimuksessa.

Suomessa tutkintaryhmä toimii Suomen viranomaisten johdon ja valvonnan alaisena Suomen lainsäädännön mukaisesti.

Tutkintaryhmään kuuluvalla henkilöllä on oikeus Suomen lain mukaisesti olla läsnä tutkintaan liittyvää toimenpidettä suoritettaessa. Hänellä on esitutkintaa toimitettaessa oikeus osallistua asian käsittelyyn ja esittää kuulusteltaville kysymyksiä, jos esitutkintaviranomainen antaa tähän luvan.

Tutkintaryhmään kuuluvaan henkilöön voidaan soveltaa, mitä pakkokeinolain (450/1987) 4 luvun 8 §:ssä ja 5 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetään asiantuntijasta tai muusta henkilöstä.

Tutkintaryhmään kuuluva vieraan valtion virkamies saa tutkinnanjohtajan määräyksen mukaisesti tämän johdon ja valvonnan alaisena suorittaa kuulustelun, jos se valtio, jonka virkamiehestä on kysymys, on antanut tähän luvan.

Jos tutkintaryhmän toimiessa vieraassa valtiossa tutkinnan suorittamiseksi on tarpeen toteuttaa toimenpiteitä Suomessa, toimenpiteet on tutkintaryhmän suomalaisen jäsenen pyynnöstä toteutettava samoin edellytyksin kuin ne toteutettaisiin, jos teko olisi tehty Suomessa vastaavissa olosuhteissa.

Suomen viranomaiset saavat käyttää tutkintaryhmän toiminnassa saatuja tietoja, jotka eivät muutoin olisi Suomen viranomaisten tiedossa, siihen tarkoitukseen, jota varten tutkintaryhmä on perustettu. Sen valtion luvalla, jossa tiedot on saatu tai joka on toimittanut tiedot, saadaan tietoja käyttää myös muiden rikosten esitutkintaa ja syytteen nostamista varten.

Tietoja saadaan käyttää myös välittömän ja vakavan hengen tai terveyden vaaran torjumiseksi. Muuhun tarkoitukseen tietoja saadaan käyttää sen mukaisesti kuin tutkintaryhmän perustaneet valtiot ovat sopineet.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetyn lisäksi on noudatettava, mitä Suomen ja vieraan valtion välillä voimassa olevassa sopimuksessa, tutkintaryhmän perustamista koskevassa sopimuksessa tai vieraan valtion asettamissa ehdoissa on määrätty tietojen käytön rajoituksista.

Tutkintaryhmään kuuluva ulkomainen virkamies, joka aiheuttaa vahinkoa virkatehtävässä Suomen alueella, rinnastetaan korvausvelvollisuutta määrättäessä suomalaiseen virkamieheen.

Tutkintaryhmän perustamiseen ja toimintaan sovelletaan sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, soveltuvin osin kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annettua lakia (4/1994).

Tämän lain säännösten estämättä tutkintaryhmistä on lisäksi voimassa, mitä niistä on erikseen sovittu tai säädetty.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.