Sen lisäksi, mitä hallintomenettelylaissa (598/1982), maaseutuelinkeinojen rahoituslaissa (329/1999), jäljempänä rahoituslaki, maaseudun kehittämisestä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (609/2000), jäljempänä valtioneuvoston asetus, eräistä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä lainoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (808/2000) ja rahoituslain nojalla maa- ja metsätalousministeriön asetuksella tukimenettelystä muutoin säädetään, sovelletaan tätä asetusta myönnettäessä ja maksettaessa rahoituslain 10, 13, 16, 21, 22 ja 32 §:ssä sekä 65 §:n 1 momentin 7 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitettuun tarkoitukseen tukea, valtionlainaa, korkotukilainaa ja valtiontakausta. Tätä asetusta sovelletaan myös kyseistä tukea, lainaa ja valtiontakausta muutettaessa, siirrettäessä, perittäessä takaisin ja tehtäessä muu päätös jo myönnetystä tai maksetusta tuesta.

Ellei jäljempänä toisin säädetä, tätä asetusta sovelletaan sekä kansalliseen että yhteisön rahoitusosuuteen riippumatta siitä, myönnetäänkö rahoitusosuus talousarvion määrärahasta tai myöntövaltuudesta taikka maatilatalouden kehittämisrahaston varoista.

Valtioneuvoston asetuksen 53 §:ssä tarkoitettuihin valtakunnallisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sovelletaan tämän asetuksen 4 ja 5 §:ää, 6 §:n 1 ja 4 momenttia, 7 ja 8 §:ää, 9 §:n 2―7 momenttia, 10 §:n 1 momenttia, 11 ja 12 §:ää, 24 §:n 1―5 ja 8 kohtaa, 26, 28―30 ja 34 §:ää, 37 §:n 2 momenttia, 38 §:ää, 39 §:n 1 momenttia, 40 §:n 1 kohtaa, 41 §:n 1 momentin 1―9, 11, 12 ja 14 kohtaa sekä 2 ja 4 momenttia, 42 §:n 1 momenttia, 44 ja 46―48 §:ää, 55 §:n 3 momentin 1―4 kohtia, 57 ja 58 §:ää, 60 §:n 5 momenttia sekä 66 §:ää.

Valtioneuvoston asetuksen 65 §:ssä tarkoitettuihin tutkimushankkeisiin sovelletaan tämän asetuksen 4 ja 5 §:ää, 6 §:n 1 ja 4 momenttia, 8 §:ää, 9 §:n 2―7 momenttia, 10 §:n 1 momenttia, 11 ja 12 §:ää, 25, 26, 28―30, 34 ja 38 §:ää, 40 §:n 1 kohtaa, 41 §:n 1 momentin 1―9, 11, 12 ja 14 kohtaa sekä 2―4 momenttia, 42 §:n 1 momenttia, 46―48 ja 56―58 §:ää, 60 § 5 momenttia sekä 66 §:ää.

Tätä asetusta sovelletaan INTERREG III -yhteisöaloiteohjelmasta rahoitettavaan kansalliseen tukiosuuteen.

Tukea on haettava maa- ja metsätalousministeriön asianomaisen tuen hakemista varten vahvistamalla lomakkeella. Jos tukihakemus on tehty muulla tavoin kirjallisesti, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakemusta täydennetään täyttämällä asianmukainen lomake tai antamalla lomakkeella kysytyt tiedot ja sitoumukset vastaavalla tavalla kirjallisesti muutoin. Hakijan, hänen edustajansa tai valtuuttamansa on allekirjoitettava hakemus.

Hakemuksen tulee koskea yhtä investointia, toimenpidettä tai kehittämis- tai tutkimushanketta taikka sellaista yritystoimintaan kuuluvaa hanketta joka sisältää yritystoiminnan käynnistämistä ja kehittämistä sekä niihin liittyvän yhden tai useamman investoinnin.

Jos hakija hakee samanaikaisesti tukea useampaan kuin yhteen hankkeeseen tai toimenpiteeseen, jotka perustuvat samoihin asiakirjoihin, yhteen hakemukseen on liitettävä kaikki tarvittavat asiakirjat ja muissa hakemuksissa on riittävän yksityiskohtaisesti ilmoitettava, mihin hakemukseen asiakirjat on liitetty.

Edellä 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa jokaisen hakijan on erikseen tehtävä hakemus. Hakemuksessa on mainittava, ketkä muut toimenpiteeseen tai hankkeeseen osallistuvat hakevat tukea.

Jos 3 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa on jätetty vain yksi hakemus, hakemuksen vastaanottanut viranomainen voi hakijan suostumuksella käsitellä hakemuksen kahtena eri hakemuksena. Hakijan on tarvittaessa kuitenkin täytettävä ja allekirjoitettava uusi hakemuslomake. Molempien hakemusten katsotaan tulleen vireille sinä ajankohtana, jona ensimmäinen hakemus on tullut vireille.

Muulle viranomaiselle kuin toimivaltaiselle työvoima- ja elinkeinokeskukselle toimitettu hakemus katsotaan tulleen vireille tässä asetuksessa tarkoitetuin tavoin vasta, kun hakemus on saapunut toimivaltaiselle työvoima- ja elinkeinokeskukselle tai, jos tuen myöntää maa- ja metsätalousministeriö, ministeriölle. Työvoima- ja elinkeinokeskuksella tarkoitetaan tässä asetuksessa myös keskuksen aluetoimistoa.

Jos INTERREG III -ohjelmasta osarahoitettavan tuen yhteisön rahoitusosuuden myöntää muu viranomainen kuin maakunnan liitto, sovelletaan vireille tuloon kuitenkin, mitä sen osalta hakemuksen vireille tulosta erikseen säädetään tai ohjelmaan osallistuvien valtioiden kesken sovitaan.

Toimintaryhmän hyväksytystä toimintaohjelmasta rahoitettavaa tukea koskeva hakemus on toimitettava ensin toimintaryhmälle. Sen on viipymättä käsiteltävä hakemus ja toimitettava se toimivaltaiselle työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Toimintaryhmän on merkittävä hakemukseen päivämäärä, jolloin se on vastaanottanut hakemuksen. Hakemus tulee kuitenkin vireille vasta, kun se on saapunut työvoima- ja elinkeinokeskukselle.

Sen jälkeen, kun toimivaltainen viranomainen on vastaanottanut hakemuksen, siihen on välittömästi merkittävä saapumispäivä ja hakemus on kirjattava viranomaisen diaariin. Hakemuksen vireilläolon oikeusvaikutukset alkavat saapumispäivästä.

Hakemuksen kohteena olevaa työtä, toimenpidettä tai muuta hankkeen toteuttamista ei saa aloittaa ennen kuin hakemus on 6 §:ssä tarkoitetuin tavoin tullut vireille.

Aloittamiseksi ei kuitenkaan katsota rakennussuunnitelman tai muun investointiin sisältyvää työtä koskevan suunnitelman laatimista, muiden viranomaisten mahdollisesti edellyttämien lupien hakemista ja kyseisiin toimenpiteisiin tai hakemuksen tekemiseen liittyvien kustannusten syntymistä.

Sen estämättä, mitä 7 §:ssä säädetään, valtioneuvoston asetuksen 82 §:n 1 momentissa tarkoitettua lisätukea, tuen ehtojen muuttamista tai tuen siirtämistä voidaan hakea hankkeen tai toimenpiteen aloittamisen jälkeen. Lisätukea, tukiehtojen muuttamista tai tuen siirtoa on kuitenkin haettava ennen sen toimenpiteen aloittamista, joka on asianomaisen lisätuki-, muutos- tai siirtohakemuksen perusteena.

Muilta osin 1 momentissa tarkoitettuihin hakemuksiin noudatetaan soveltuvin osin, mitä tuen hakemisesta tässä luvussa säädetään.

Tuen ehtojen muuttamista ja tuen siirtämistä koskeva hakemus on kuitenkin jätettävä tuen myöntäneelle viranomaiselle ennen kuin tuki on kokonaan maksettu tai tuettuun lainaan liittyvä tuki maksettu tai kulunut. Lainaan liittyvän tuen ehtojen muuttamista koskevaan hakemukseen on liitettävä lainan myöntäneen luottolaitoksen suostumus ehtojen muuttamiseen.

Muutosta, joka koskee tukipäätöksen mukaisen avustuksen tai lainan saajaksi hyväksytyn henkilön vaihtamista toiseksi, haetaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta tai, jos maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt tuen, ministeriöltä tukipäätöksen ehtojen muutoksena.

Nuoren viljelijän aloitustukea ja nuoren viljelijän korotettua investointitukea on haettava vähintään kuusi kuukautta ennen kuin hakija täyttää 40 vuotta. Jos tilanpito aloitetaan hakemuksen jättämisen jälkeen, mutta ennen kuin hakemukseen annetaan päätös, lopullinen saantokirja tai vuokrasopimus on toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle viimeistään kymmenen kuukauden kuluessa valtioneuvoston asetuksen 36 §:ssä tarkoitetusta tilanpidon aloittamisesta. Nuoren viljelijän korotettua investointitukea on lisäksi haettava viimeistään 4,5 vuoden kuluessa tilanpidon aloittamisesta.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella myös muiden tukien hakemiselle voidaan säätää määräaika. Määräaika voi koskea yhtä tai useampaa tukimuotoa tai tukikohdetta.

Jos tuen hakemiselle on asetettu määräaika, hakemus on toimitettava asianomaiselle työvoima- ja elinkeinokeskukselle siten, kuin hallintomenettelylain 7 §:ssä ja 8 §:n 4 momentissa säädetään.

Postilokero-osoitteeseen postitse toimitettu hakemus katsotaan saapuneeksi määräaikana, jos se on todistettavasti toimitettu työvoima- ja elinkeinokeskuksen postilokeroon määräpäivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Telekopiona toimitettu hakemus katsotaan saapuneeksi määräaikana, jos telekopio on todistettavasti saapunut työvoima- ja elinkeinokeskuksen telekopionumeroon ennen virka-ajan päättymistä ja alkuperäinen hakemus toimitetaan viipymättä postitse.

Hakemusta, joka on toimitettu määräaikana ainoastaan sähköpostitse, ei katsota määräaikana saapuneeksi, ellei lailla sähköisestä asioinnista hallinnossa (1318/1999) toisin säädetä.

Mitä edellä 2―6 momentissa säädetään työvoima- ja elinkeinokeskuksesta, koskee myös maa- ja metsätalousministeriötä niiden tukien osalta, joita haetaan ministeriöltä.

Tuettavan toiminnan hyväksyttävä alkamisajankohta sekä hyväksyttävien kustannusten syntyminen ratkaistaan sen ajankohdan perusteella, jona hakemus on tullut vireille toimivaltaisessa työvoima- ja elinkeinokeskuksessa tai, jos maa- ja metsätalousministeriö myöntää tuen, ministeriössä. Valtioneuvoston asetuksen 53 ja 65 §:ssä tarkoitettujen tutkimus- ja kehittämishankkeiden hyväksyttävinä kustannuksina pidetään kuitenkin vain sellaisia kustannuksia, jotka ovat syntyneet aikaisintaan hakuvuotta seuraavan vuoden alusta ja joita ei voida rahoittaa aikaisemmin myönnetystä tuesta.

Kustannukset, jotka ovat syntyneet ennen hakemuksen tuloa vireille, eivät ole tukikelpoisia, lukuun ottamatta 7 §:ssä tarkoitettuja käsi- ja varausrahaa, rakentamisen ja vastaavan työn suunnittelukustannuksia sekä lupamaksuja. Ennen hakemuksen vireille tulemista maksetut lakisääteiset sosiaaliturvamaksut ja muut vastaavat lakisääteiset maksut ovat tukikelpoisia vain hankkeen toteuttamista koskevalta ajalta.

Jos alueellisesta maaseudun kehittämisohjelmasta tai tavoite 1 -ohjelmasta rahoitettavaa ylimaakunnallista kehittämishanketta koskeva hakemus on toimitettu jollekin hankkeen toiminta-alueen työvoima- ja elinkeinokeskuksista, hakemuksen jättämisen jälkeen syntyneitä hankkeen toteuttamiskustannuksia voidaan 1 momentissa säädetyn estämättä pitää hyväksyttävinä, vaikka hakemus tuleekin vireille toimivaltaisessa viranomaisessa vasta, kun se on siirretty sille työvoima- ja elinkeinokeskukselle, joka ratkaisee hakemuksen. Hakemus on siirrettävä hallintomenettelylain (598/1982) 8 §:n menettelyä noudattaen.

INTERREG III –ohjelmasta rahoitettavien kustannusten tukikelpoisuus alkaa kuitenkin vasta, kun sekä kansallista tukiosuutta että yhteisön rahoitusosuutta koskeva hakemus on tullut vireille ellei tukikelpoisuuden alkamisesta ole toisin säädetty tai ohjelmaan osallistuvien valtioiden kesken sovittu. Hakijalle on ilmoitettava kustannusten hyväksyttävyyden alkamisajankohdasta.

Tukihakemus on täytettävä huolellisesti. Hakija vastaa siitä, että hakemuksessa esitetyt tiedot ovat oikeita. Hakijan asiana on liittää hakemukseen tai pyynnöstä toimittaa ne asiakirjat ja selvitykset, jotka ovat tarpeellisia hakemuksen ratkaisemiseksi ja joita viranomaisella ei viran puolesta ole käytettävissään.

Tuki myönnetään ja maksetaan, maksettua tukea seurataan ja valvotaan sekä tuen vaikuttavuutta arvioidaan pääasiassa sen mukaan, mitä hakemusasiakirjoissa on esitetty.

Hakemus, jonka tiedot tai liitteet ovat puutteelliset tai virheelliset, hylätään, jollei hakija hänelle varatussa kohtuullisessa määräajassa poista puutetta tai korjaa virhettä. Hakemuksessa olevan ilmeisen kirjoitus- tai laskuvirheen taikka niihin verrattavan selvän teknisen virheen viranomainen saa poistaa omasta aloitteestaan.

Hakemuksessa on muiden myöntöedellytysten tarkistamiseksi välttämättömien tietojen lisäksi selvitettävä, miten tuettava hanke tai toimenpide kokonaisuudessaan rahoitetaan. Jos osa rahoituksesta on tarkoitus toteuttaa muulla lainalla kuin haettavalla valtionlainalla tai korkotukilainalla, hakemuksessa on selvitettävä, onko luottolaitos valmis myöntämään lainan. Siinä tapauksessa, ettei tukea myönnetä hakemuksen mukaista määrää, hakijan on pyynnöstä selvitettävä, miten puuttuva rahoitus toteutetaan.

Yritystoimintaa koskevassa hakemuksessa on selvitettävä, täyttääkö yritys eläinten hyvinvointia, hygieniaa ja ympäristönsuojelua koskevien säädösten ja määräysten vaatimukset.

Hakijan on annettava valtioneuvoston asetuksen 94 §:ssä tarkoitettua seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia varten tarpeelliset tiedot sekä hakemuksessa että tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä edellytetyllä tavalla tuen viimeisen erän maksamista haettaessa. Seurantaa varten tiedot on annettava lisäksi kahden vuoden kuluttua tuen viimeisen erän maksamisesta, jos tukea on myönnetty vähintään 15 000 euroa.

Kehittämis- ja tutkimushankkeita koskevat seurantatiedot on annettava hankkeen toteutusaikana puolivuosittain sekä tuen viimeisen erän maksamista haettaessa.

Jos kysymys on tavanomaista maataloutta koskevaan hankkeeseen tai toimenpiteeseen myönnetystä tuesta tai muuhun kuin tavanomaista maataloutta koskevaan hankkeeseen tai toimenpiteeseen myönnetystä alle 15 000 euron määräisestä tuesta, vaikuttavuutta arvioitaessa hakemuksessa esitettyjä tietoja verrataan otannan perusteella tehtyyn selvitykseen.

Asuntolainaa koskevaan hakemukseen on liitettävä 1 momentissa tarkoitetut selvitykset kannattavuuslaskelmaa lukuun ottamatta sekä 17 §:n 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat.

Maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 12 §:ssä tarkoitettujen yhteisöjen hakemukseen on edellä 15 §:ssä säädetyn lisäksi liitettävä 15 §:n 1―8 kohdassa tarkoitetut niitä osakkaita tai jäseniä koskevat asiakirjat, joiden perusteella yhteisön tukikelpoisuus on tarkoitus arvioida.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarjouksella tarkoitetaan sellaista tavarantoimittajan tai palvelun tuottajan antamaa irtaimistoesinettä, sen hintaa ja toimitusehtoja koskevaa asiakirjaa, jonka perusteella voidaan arvioida hankinnan tarkoituksenmukaisuus hankkeen kannalta. Jos hankinta käsittää useita vähäisiä irtaimistoesineitä eikä hankinta yhtä aikaa tai samalta toimittajalta ole tarkoituksenmukaista, tarjouksena voidaan pitää myös luetteloa irtaimistoesineistä, yhden tai useamman tava rantoimittajan hinnoista ja mahdollisista toimitusehdoista.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa b alakohdassa esisopimuksella ei tarkoiteta lykkäävin tai purkavin ehdoin tehtyä kauppakirjaa.

Mitä 17 §:n 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuun tarjoukseen.

Asuntotilan hankintaa koskevaan hakemukseen on liitettävä jokin 1 momentin 1 kohdan a―c alakohdassa tarkoitetuista asiakirjoista sekä 15 §:n 1 momentin 3 ja 6 kohdassa säädetyt liitteet.

Jos hakemus koskee yritysneuvonnan hankkimista valtioneuvoston asetuksen 48 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädettyyn tarkoitukseen, hakemukseen liitettävien asiakirjojen osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä 1 momentissa säädetään.

Valtiontakausta koskevan hakemuksen liitteisiin sovelletaan, mitä 15―20 §:ssä säädetään sitä hanketta tai toimenpidettä koskevan tukihakemuksen liitteistä, jota varten myönnettävään lainaan valtiontakausta haetaan.

Jos tukihakemus koskee kokonaan tai osittain vakuudetta myönnettävää valtionlainaa, tukihakemuksen liitteisiin noudatetaan 1 momentissa säädetyn lisäksi soveltuvin osin, mitä 3 momentissa säädetään.

Yritystoiminnan kehittämiseen myönnetyn tuen siirtämistä koskevaan hakemukseen on kuitenkin liitettävä 1 momentin 1 ja 4 kohdassa säädetyt liitteet.

Tutkimushanketta koskevan hakemuksen liitteiden osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä 24 §:n 1―5 ja 8 kohdassa kehittämishankkeita koskevan hakemuksen liitteistä säädetään.

Jos kysymys on muusta rahoituslain toimeenpanoon kuuluvasta seikasta kuin 8 tai 17―25 §:ssä tarkoitetusta tuen tai sen maksatuksen hakemisesta, se, jonka etua tai oikeutta asia koskee voi saattaa asian käsiteltäväksi vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella. Hakemukseen on liitettävä ne selvitykset, jotka ovat tarpeen hakemuksessa tarkoitetun seikan luotettavaksi toteamiseksi ja hakemuksen ratkaisemiseksi.

Hakemus on toimitettava viranomaiselle, jonka myöntämää tukea asia koskee.

Edellä 15 §:n 1 kohdassa tarkoitettu maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma on pääsääntöisesti laadittava koskemaan hakuvuotta edeltävää vuotta, hakuvuotta sekä hakuvuotta seuraavia vähintään viittä vuotta. Laskelma on laadittava siten, että siitä selvästi ilmenee tulojen, menojen ja lainojen nostojen ja maksujen vaikutukset yritystoiminnan kassajäämään ja yrittäjäpalkkaan tai yhteisön tulokseen sekä oman pääoman tuottoon.

Jos suunnitellun toimenpiteen kustannukset yritystoiminnan liikevaihtoon nähden ovat vähäiset, voidaan laskelmassa jättää esittämättä toimenpiteen vaikutus oman pääoman tuottoon. Laskelma voi tällöin olla myös 1 momentissa säädettyä yleispiirteisempi ja kattaa lyhyemmän ajan. Laskelmaan tulee kuitenkin aina sisältyä hakuvuosi ja hakuvuotta seuraava vuosi.

Edellä 15 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun liiketoimintasuunnitelmaan tai muuhun kuvaukseen tulee sisältyä selostus pääasiallisesta tuotantokapasiteetista, tuotantotavasta, tuotannon laajuudesta ja tuotteiden myyntikanavista. Jos tuotantoa on tarkoitus muuttaa, laajentaa tai supistaa, kuvaukseen on sisällytettävä myös toimenpiteiden aikataulu ja vaikutukset tuotantokapasiteettiin, tuloihin ja menoihin sekä henkilötyöpanosten käyttöön.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja laskelmia ja 3 momentissa tarkoitettuja kuvauksia laadittaessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota tulolähteiden ja arvioitujen tulojen määrän toteutumismahdollisuuksiin samoin kuin menojen kattavuuteen. Jos tuotanto perustuu lihakarjan kasvatukseen, kannattavuuslaskelmassa on otettava huomioon mahdollisuudet hankkia vasikoita ja kuvauksessa esitettävä selvitys hankintamahdollisuuksista.

Työvoima- ja elinkeinokeskus voi 15― 27 §:ssä säädetyn estämättä edellyttää hakijalta myös muiden tuen myöntämiseksi tarpeellisten selvitysten liittämistä hakemukseen.

Mitä 1 momentissa säädetään työvoima- ja elinkeinokeskuksesta, noudatetaan soveltuvin osin maa- ja metsätalousministeriöön, jos hakemuksen ratkaisee ministeriö.

Hakija voi muuttaa hakemusta hakemuksen vireillä ollessa. Hakemusta ei saa kuitenkaan muuttaa luonteeltaan olennaisesti toiseksi eikä siihen saa sisällyttää sellaisia hankkeita tai toimenpiteitä, joita koskevan tuen hakuaika on päättynyt ennen kuin muutosta koskeva pyyntö saapui asianomaiselle viranomaiselle.

Hakemukseen ei saa lisätä sellaisia olennaisia jo maksettuja kustannuksia, joita hakemukseen ei ole sisältynyt ennen hakemuksen muuttamista koskevan pyynnön saapumista asianomaiselle viranomaiselle.

Tukea ei saa myöntää, ellei hakemusta ole täytetty ja siihen liitetty vaadittavia liitteitä siten, että tukiehtojen täyttyminen voidaan varmistaa.

Jos jo hakemuslomakkeen tietojen ja hakemukseen liitettyjen asiakirjojen perusteella on ilmeistä, ettei tuen myöntämisen edellytyksiä ole olemassa, hakijaa ei ole tarpeen kehottaa täydentämään hakemustaan sellaisilla asiakirjoilla, joiden hankkimisesta aiheutuisi hakijalle tarpeettomia kustannuksia.

Tiedot voidaan tallentaa koodimuotoisina maa- ja metsätalousministeriön tarvittaessa vahvistaman koodiluettelon mukaisesti.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun tietojärjestelmään tallennettuun tietoon sekä maaseutuelinkeinorekisteriin muutoin tallennetun tiedon käyttöön hakemusta käsiteltäessä ja tukea maksettaessa sovelletaan, mitä maaseutuelinkeinorekisteristä annetussa laissa (1515/1994) säädetään.

Rekisteriin saa tallentaa ja tallennettuja tietoja muuttaa vain henkilö, jolla on asianmukainen valtuus rekisterin käyttöön.

Virheellisesti rekisteröity tieto on korjattava. Rekisteriin tulee jäädä merkintä alkuperäisestä tiedosta, korjauksen sisällöstä, korjaajasta ja korjauksen ajankohdasta.

Rekisteröityä tietoa ei saa muuttaa vastoin hakemusasiakirjaan tai sen liitteeseen, päätökseen tai maksuasiakirjaan sisältyvää tietoa.

INTERREG III -yhteisöaloiteohjelmasta rahoitettavaa hakemusta käsiteltäessä on noudatettava, mitä ohjelma-asiakirjassa on kansallisen rahoitusosuutta ja yhteisön rahoitusosuutta koskevien hakemusten käsittelyn yhteensovittamisesta päätetty.

Hakemus on otettava käsiteltäväksi ilman aiheetonta viivytystä.

Työvoima- ja elinkeinokeskus tai maa- ja metsätalousministeriö, jos se myöntää tuen, voi lisäksi pyytää muilta viranomaisilta lausuntoja tuen hakijaan ja tuettavaan toimintaan liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä ratkaistaessa, täyttyvätkö tuen myöntämisen tai maksamisen edellytykset. Jos kysymys on sellaisesta lain nojalla salassa pidettävästä tiedosta, jota lausunnon antaja ei saa paljastaa lausunnon pyytäjälle ilman asianomaisen suostumusta, lausuntopyyntöön on liitettävä asianomaisen suostumus tiedon luovuttamiseen.

Työvoima- ja elinkeinokeskus tai maa- ja metsätalousministeriö, jos se myöntää tuen, voi edellyttää, että ennen tukihakemuksen ratkaisua tuen hakijan luona suoritetaan yrityskäynti tai katselmus. Yrityskäynnin tai katselmuksen suorittamisesta on sovittava hyvissä ajoin hakijan kanssa.

Jos hakemuksen kohteena olevan kehittämishankkeen kustannukset ylittävät 1 500 000 euroa tai muun hankkeen tai toimenpiteen kustannukset 840 000 euroa, työvoima- ja elinkeinokeskuksen on pyydettävä maa- ja metsätalousministeriön lausunto hakemuksen kohteena olevan hankkeen tai toimenpiteen hyväksyttävyydestä.

Edellä 1 momentissa säädettyä menettelyä on noudatettava myös, jos hakijalle on samaan tarkoitukseen myönnetty hakemuksen vireille tuloa edeltäneenä kahden vuoden aikana tukea ja hakemuksessa tarkoitetun ja tuetun hankkeen kustannukset yhteensä ylittävät edellä mainitun enimmäismäärän.

Rakentamista koskevissa investoinneissa ennen hakemuksen ratkaisemista työvoima- ja elinkeinokeskuksen rakennusmestarin tai vastaavan rakentamisen asiantuntijan on tarkastettava kaikki kolme sarjaa kustannusarviosta, rakennussuunnitelmasta ja rakennuspiirustuksista. Hakemusta ei saa ratkaista ennen tarkastusta. Tuen saajalle palautetaan yksi sarja hyväksytyistä rakennussuunnitelmasta, kustannusarviosta ja rakennuspiirustuksista. Toinen sarja hyväksytyistä asiakirjoista toimitetaan kunnan rakennusvalvonnasta vastaavalle viranomaiselle. Kolmas sarja jää työvoima- ja elinkeinokeskukselle.

Ennen kehittämishanketta koskeva hakemuksen ratkaisemista hakijalle on tarvittaessa varattava tilaisuus korjata kehittämissuunnitelma sellaiseksi, että siitä poistetaan toimenpiteet, joita ei ole mahdollista tukea, ja oikaistaan toteutusaikaa ottaen huomioon hakemuksen käsittelyn vaatima aika. Hyväksytyn kehittämissuunnitelman jäljennös palautetaan tukipäätöksen mukana tuen hakijalle.

Tukea ei myönnetä, jos samalle hakijalle samaan tarkoitukseen on jo myönnetty ja maksettu tukea. Jos hakija ei ole toteuttanut niitä toimenpiteitä, joihin tuki on myönnetty eikä tuen maksamista ole ehditty aloittaa, tuki voidaan uuden hakemuksen perusteella myöntää, jos hakija ennen uuden hakemuksen ratkaisemista on kirjallisesti ilmoittanut tuen myöntäneelle viranomaiselle luopuvansa jo myönnetystä tuesta.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske lisätuen myöntämistä.

Tukihakemusta ratkaistaessa on huolehdittava, että tarkoitukseen osoitetut varat käytetään niihin hankkeisiin ja toimenpiteisiin, joiden avulla tehokkaimmin toteutetaan mahdollisen ohjelman ja rahoituslain tavoitteiden toteutumista.

Erityisesti on otettava huomioon, että laskelmat ovat vain osa niitä tosiseikkoja, joiden perusteella tuotannon kannattavuus ja yrityksen taloudellinen elinkelpoisuus arvioidaan. Varsinkin asianomaisen sektorin kulloinenkin markkinatilanne sekä yrityksen vakavaraisuus on otettava huomioon.

Nuorten viljelijöiden aloitustukea myönnettäessä lainaan liittyvä tuki on ensisijaisesti myönnettävä tilan hankintaan ja, jos tuen enimmäismäärä ei estä, toissijaisesti irtaimiston hankintaan.

Lopullinen luovutuskirja tai vuokrasopimus on toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle tarkastettavaksi viimeistään kaksi kuukautta ennen päätöksen voimassaoloajan päättymistä, jos päätös on tehty luonnoksen tai esisopimuksen perusteella. Lainan myöntämisen tai avustuksen maksamisen edellytyksenä on, etteivät lopullisen asiakirjan ehdot poikkea merkittävästi tuen myöntämisen perusteena olleen asiakirjan ehdoista.

Jos käytettävissä olevat varat eivät riitä tuen myöntämiseksi kaikkiin tukiehdot täyttäviin hakemuksiin, hakemukset on tarvittaessa asetettava vuotuisiin varoihin nähden 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden perusteella etusijajärjestykseen.

Kehittämishanketta koskevaan tukipäätökseen on lisäksi eriteltävä kustannusten ja tuen jakautuminen kustannuslajeittain kehittämishankkeen toteutusvuosille. Mikäli vuotuisiin kokonaiskustannuksiin tai kustannuslajeittaisiin kustannuksiin tulee merkittäviä muutoksia, tuensaajan on etukäteen haettava tuen myöntäjältä tältä osin hyväksytyn hankesuunnitelman ja tukipäätöksen muuttamista. Tuki maksetaan vain, mikäli tuen myöntäjä on hyväksynyt muutokset.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, noudatetaan soveltuvin osin päätökseen, jolla myönnetään tukea tutkimukseen.

Päätös on perusteltava, jos myönnetyn tuen määrä tai päätöksen ehdot poikkeavat hakemuksesta.

Tukipäätös voi sisältää joko pelkästään avustuksen myöntämisen, valtionlainaan tai korkotukilainaan liittyvän tuen myöntämisen taikka avustuksen ja lainaan liittyvän tuen myöntämisen.

Valtionlainaan sisältyvä tuki ja korkotukilainan korkotuki myönnetään ensisijaisesti korkoetuutena siten, että tuki pääsääntöisesti säännöllisesti hoitaen riittää koko laina-ajaksi. Lyhennysmaksujen vapaavuosia voidaan myöntää vain, jos se tuen enimmäismäärää ylittämättä on mahdollista, kuitenkin enintään kolme vapaavuotta. Vapaavuodet myönnetään kokonaisina vuosina. Korkotukilainan tuki voi sisältää ainoastaan korkotuen.

Jos valtionlainaan liittyy valtioneuvoston asetuksen 72 §:ssä tarkoitettu vapautus velvollisuudesta hankkia lainalle pankkitoiminnassa yleisesti käytetty vakuus, tuen määrä on ilmoitettava samassa tukipäätöksessä kuin valtionlainaan sisältyvä tuki.

Valtiontakaus ja siihen liittyvä tuki myönnetään eri päätöksellä. Jos samaan hankkeeseen tai toimenpiteeseen haetaan avustusta ja korkotukilainaa ja hakemukset ovat yhtä aikaa vireillä, työvoima- ja elinkeinokeskuksen on toimitettava hakemukset muuta tukea kuin valtiontakausta koskevine ratkaisuehdotuksineen ensin maa- ja metsätalousministeriölle valtiotakauksen ratkaisemista varten. Valtiontakausta koskevan ratkaisun jälkeen mahdollista muuta tukea koskeva hakemus palautetaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ratkaistavaksi.

Jos valtionlainan tai korkotukilainan määrä jäisi alle 3 500 euron, ei tukea saa myöntää lainaan liittyvänä tukena. Vähimmäislainamäärä on lainakohtainen. Laina voidaan kuitenkin myöntää yhteishankkeeseen, vaikka lainamäärä hakijaa kohden jäisi edellä mainittua määrää pienemmäksi. Lainan saa tällöin myöntää vain yhtenä lainana.

Jos hankkeen tai toimenpiteen toteuttaminen edellyttää muun viranomaisen lupaa, tukea ei saa myöntää ennen luvan myöntämistä. Erityisestä syystä tuki voidaan myöntää ennen lupaviranomaisen päätöksen antamista.

Maa- ja metsätalousministeriö laatii vuosittain taulukon, josta ilmenee, miten suuri tuki tukitasoprosenttina ilmaistuna korkoetuudesta ja vapaavuosista kertyy myönnettäessä laina eri laina-ajoilla ja lainamäärillä. Taulukko on suuntaa-antava.

Nuoren viljelijän aloitustukea lukuun ottamatta tuen maksamista on haettava maa- ja metsätalousministeriön tarkoitusta varten vahvistamalla lomakkeella, joka toimitetaan tuen saajalle tuen myöntämistä koskevan päätöksen yhteydessä.

Tuen maksamista haetaan tuen myöntäneeltä viranomaiselta.

Mitä 28―34 §:ssä säädetään tukihakemuksesta, noudatetaan soveltuvin osin tuen maksamista koskevaan hakemukseen.

Valtioneuvoston asetuksen 82 §:n 4 momentissa tarkoitettua tukipäätöksen voimassaoloaikaa saa pidentää enintään kaksi kertaa enintään puoli vuotta kerrallaan.

Tuen myöntäneen viranomaisen on ilmoitettava tuen saajalle tukipäätöksen voimassaoloajan päättymisestä.

Investointiin myönnetyn avustuksen ensimmäisen erän maksamista on haettava vuoden kuluessa tuen myöntämisestä tai, jos tukipäätöksen voimassaoloaikaa on valtioneuvoston asetuksen 82 §:n 4 momentin nojalla pidennetty, päätöksessä mainittuna aikana. Avustuksen viimeisen erän maksamista on haettava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työn valmistumisesta tai irtaimiston hankinnasta, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työn suorittamiselle tai irtaimiston hankkimiselle asetetun määräajan päättymisestä.

Jos samaan hankkeeseen on myönnetty sekä avustusta että valtionlainaa tai korkotukilainaa ja avustuksen maksamista sekä lainan nostolupaa haetaan samalla hakemuksella, on hakemus toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle eräistä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä lainoista annetun valtioneuvoston asetuksen 10 §:n 1 momentissa säädetyssä määräajassa.

Irtaimiston hankintaan myönnetyn avustuksen maksamista saa hakea enintään kahdessa erässä.

Irtaimiston hankintaan myönnetty avustus maksetaan enintään kahdessa erässä toteutuneiden hankintojen mukaisessa suhteessa.

Avustuksesta saadaan kulloinkin maksaa enintään tukiprosentin mukainen määrä hankitun irtaimiston hankintahinnasta. Maksamishakemukseen liitettävästä maksutositteen jäljennöksestä on käytävä ilmi, että hankittu irtaimisto vastaa tukipäätöksen perusteena ollutta tarjousta.

Rakentamiseen tai muuhun työn suorittamiseen myönnetty avustus maksetaan työn edistymisestä esitetyn selvityksen perusteella valmiusasteen mukaisena prosentuaalisena osuutena avustuksen kokonaismäärästä siten kuin valtioneuvoston asetuksen 88 ja 90 §:ssä säädetään.

Edellä 50 §:n 3 momentissa tarkoitetun selvityksen tekee hanketyypistä riippuen kunnan rakennustarkastaja, työvoima- ja elinkeinokeskus, hankkeen suunnittelija tai muu ammattihenkilö, jonka työvoima- ja elinkeinokeskus on tukipäätöksessä hyväksynyt kyseisen hankkeen valmiusselvityksen tekijäksi.

Rakennushankkeissa ilman eri hyväksyntää selvityksen voivat kuitenkin antaa työvoima- ja elinkeinokeskuksen rakennusmestari tai vastaava rakentamisasiantuntija, kunnan rakennustarkastaja tai muu henkilö, jonka kunta on hyväksynyt suorittamaan asianomaisen rakennuksen rakennusvalvonnan.

Lopputarkastusta ei kuitenkaan voi tehdä urakoitsija, tarvikkeiden toimittaja eikä heihin taloudellisessa riippuvuussuhteessa oleva henkilö.

Mitä 1―3 momentissa ja 50 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään, sovelletaan ratkaistaessa investointiin myönnetyn valtionlainan tai korkotukilainan nostolupaa koskevaa hakemusta tai, jos nostolupaa ei vaadita, nostettaessa lainaa.

Yritysten kehittämiseen myönnetty tuki maksetaan enintään kahdessa erässä.

Yritysten kehittämistuen viimeisen erän maksamista on haettava kolmen kuukauden kuluessa 59 §:ssä säädetyn määräajan päättymisestä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä, jos tukipäätöksessä tarkoitetut toimenpiteet on toteutettu ennen päätöksen antamista.

Yrityksen käynnistämiseen myönnetty tuki maksetaan puolen vuoden aikana maksettuja palkkoja vastaavina erinä enintään kahdessa erässä vuosittain.

Kunkin puolivuotiserän maksamista on haettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asianomaisen puolivuotiskauden päättymisestä.

Alueelliseen maaseudun kehittämisohjelman rahoituskehyksestä osarahoitettavaan kehittämishankkeeseen myönnetty tuki maksetaan puolen vuoden erissä. Kalenterivuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana syntyneiden kustannusten perusteella tuen maksamista on haettava 30 päivään syyskuuta mennessä ja viimeisen vuosipuoliskon aikana syntyneiden kustannusten perusteella seuraavan kalenterivuoden 31 päivään maaliskuuta mennessä. Ensimmäisen toteutusvuoden aikana voidaan lisäksi maksaa ennakkoa siten, kuin valtioneuvoston asetuksen 89 §:n 1 momentissa säädetään.

Tavoite 1 -ohjelman, alueellisen maaseudun kehittämisohjelman, LEADER+ -ohjelman ja INTERREG III -ohjelman rahoituskehyksestä osarahoitettavaan kehittämishankkeeseen sekä POMO+ -ohjelmasta rahoitettavaan kehittämishankkeeseen myönnetty tuki maksetaan valtioneuvoston asetuksen 89 §:n 1 momentin mukaisesti. Avustuksen maksamista on haettava erikseen ennakon maksuna ja erikseen lopullisten kustannusten perusteella. Hankkeen viimeistä maksatusta on haettava kolmen kuukauden kuluessa hankkeelle asetetun toteuttamisajan päättymisestä. Maksamishakemukseen saa sisällyttää myös ne kustannukset, jotka aiheutuvat 57 §:n 2 momentissa tarkoitetun tilintarkastajan lausunnon hankkimisesta.

Toimintaryhmän hyväksytyn toimintaohjelman toteuttamiseen liittyvän kehittämishankkeen maksamishakemus on toimitettava toimintaryhmälle siten, että käsiteltyään hakemuksen toimintaryhmä voi määräajassa toimittaa hakemuksen työvoima- ja elinkeinokeskukselle 1 ja 2 momentissa säädetyin tavoin.

Tutkimukseen myönnetty tuki maksetaan valtioneuvoston asetuksen 91 §:n mukaisesti.

Sen estämättä, mitä 53 §:n 3 momentin 2 kohdassa, 55 §:n 4 momentin 2 kohdassa ja 56 §:n 2 kohdassa muuta kuin rakentamista koskevista meno- ja maksutositteista sekä tulotositteista säädetään, voidaan meno ja tulo todentaa tuettua toimenpidettä tai hanketta koskeviin kirjanpitovienteihin perustuvalla kirjanpitoraportilla kustannuksista siten, että kustannukset on tarkasti yksilöity tositteittain. Jos samaan tositteeseen sisältyy useiden eri tavaroiden tai palvelujen hankinta, kukin hankinta on eriteltävä kustannuksineen.

Kirjanpitoraportin tulee olla tuen saajan kyseisen toiminnan kirjanpidosta vastaavan henkilön laatima. Kirjanpitoraportin laatijan on allekirjoituksellaan vahvistettava sen oikeellisuus. Maksamishakemukseen tulee liittää tilintarkastajan lausunto maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman hakulomakkeen ohjeiden mukaisesti. Kirjanpitäjän on merkittävä niihin kirjanpitotositteisiin, joiden tiedot ovat sisältyneet kirjanpitoraporttiin, tuen maksaja, hankkeen hallinnollinen numero ja maksupäivä sekä varmennettava merkintä. Merkinnän saa tehdä leimalla.

Tuen saajan on toimitettava pyynnöstä maksatushakemuksen käsittelyä varten työvoima- ja elinkeinokeskukselle tai, jos maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt tuen, ministeriölle 2 momentissa tarkoitettuun kirjanpitoraporttiin sisältyneistä menoista tositteet alkuperäisinä tai jäljennöksinä.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on 2 momentissa säädetyn lisäksi tarkastettava vuosittain edustava määrä tuensaajista. Tuensaajan luona on tarkistettava alkuperäiset kirjanpitotositteet ja todentaa menot alkuperäisistä kirjanpitotositteista sekä leimattava tarkastamansa kirjanpitotositteet.

Mitä edellä 1―3 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos kysymys on valtioneuvoston 65 §:n 1 momentissa tarkoitetusta tutkimuk-sesta.

Jos avustuksen maksamista tai lainan nostamista haetaan tositejäljennösten perusteella, kyseiset alkuperäiset tositteet on ennen maksamis- tai nostolupahakemukseen liittämistä kirjattava tuen saajan kirjanpitoon.

Arvioitaessa, voidaanko yhteisölle maksaa ennakkoa valtioneuvoston asetuksen 89 §:n 2 momentin mukaan, on kiinnitettävä huomiota hakijan aikaisemman toiminnan tuloksiin, menestyksellisen toiminnan edellytyksiin ja rahoitustilanteeseen. Ennakon tarve ratkaistaan hankekohtaisesti.

Ennakon maksamisen ehdoksi voidaan asettaa vakuuden antaminen. Vakuutena voidaan käyttää talletuksia, pankki- ja henkilötakauksia sekä kiinnitysvakuuksia. Vakuus on vaadittava, jos hakijan aikaisemmassa toiminnassa on ilmennyt sellaisia puutteita, että kehittämishankkeen toteutuminen tukipäätöksen mukaisesti voi vaarantua.

Jos ennakon maksamiseksi edellytetään vakuuden antamista, työvoima- ja elinkeinokeskuksen on annettava vakuuden luovuttamisesta todistus luovuttajalle. Todistus on annettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle vakuuden palautuksen yhteydessä.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on säilytettävä vakuus turvallisesti.

Jos irtaimistoa ei voi hankkia, ennen kuin samaan osarahoitettuun investointihankkeeseen kuuluva rakentamistyö toteutetaan, irtaimisto on hankittava viimeistään rakennustyön suorittamiselle asetetussa määräajassa.

Tuen myöntänyt viranomainen voi hyväksyttävästä syystä pidentää valtioneuvoston asetuksen 9 luvussa tarkoitetun kehittämishankkeen toteuttamisaikaa hakemuksesta, joka on tehty ennen määräajan kulumista umpeen. Määräaikaa voidaan pidentää enintään yhdellä vuodella. Vastaavalla tavalla voidaan valtioneuvoston asetuksen 11 luvussa tarkoitettujen tutkimushankkeiden toteutusaikaa pidentää, pääsääntöisesti kuitenkin enintään vuodella.

Tuen vaikuttavuuden arviointia varten tuen seurannasta ja vaikuttavuuden arvioinnista säädetään erikseen maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

Maksettaessa osarahoitettaviin investointeihin myönnettyä tukea on 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu tarkastus tehtävä, jos hankkeen kustannukset ovat vähintään 20 000 euroa. Kustannuksiltaan alle 20 000 euron osarahoitetuista investoinneista on vuosittain tarkastettava vähintään 20 prosenttia. Tarkastettavat investoinnit on valittava otannalla siten, että tarkastettavat hankkeet antavat edustavan kuvan erilaisista tuensaajista ja tuetuista investoinneista.

Päätöksessä, jossa luottolaitos määrätään irtisanomaan valtionlaina, on erikseen todettava, peritäänkö korkoetuutena ja vapaavuosina myönnetty tuki takaisin velalliselta.

Tukea takaisin perittäessä tai lakkautettaessa on päätökseen eriteltävä EU:n osuus siitä tukimäärästä, joka peritään takaisin tai lakkautetaan.

Tukihakemukseen mahdollisesti liittynyt lainahakemus on palautettava tukipäätöstä tiedoksi annettaessa luottolaitokselle.