Tällä asetuksella säädetään valtionavustusten myöntämisestä Suomen lähialueilla Itä- ja Keski-Euroopassa toteutettaviin ympäristöhankkeisiin valtion talousarviossa osoitetuista määrärahoista.

Avustuksen myöntää ympäristöministeriö.

Avustusta voidaan myöntää yritykselle tai muulle yhteisölle (avustuksen saaja). Avustuksen lopullisena hyödynsaajana on lähialueen organisaatio, joka paikallisesti vastaa hankkeen toimeenpanosta (paikallinen toimeenpanija).

Avustusta voidaan myöntää myös suoraan paikalliselle toimeenpanijalle käytettäväksi Suomen lähialueella. Tällöin ympäristöministeriö tekee paikallisen toimeenpanijan kanssa sopimuksen avustuksen käytöstä ja käytön ehdoista.

Avustuksen myöntämisen yleisenä edellytyksenä on, että hankkeen toimeenpanosta huolehtivat mahdollisimman suuressa määrin sen alueen viranomaiset, yritykset tai laitokset, missä hanke pannaan toimeen. Paikallinen osuus hankkeessa voi olla joko rahallinen tai, etenkin teknisen avun hankkeissa, paikallisen toimeenpanijan työtä tai muita hankkeen edellyttämiä järjestelyjä.

Investointihankkeen avustamisen edellytyksenä on, että avustuksen saajan ja paikallisen toimeenpanijan välillä on laadittu kaupallinen sopimus hankkeen toteuttamisesta. Lisäksi sopimusosapuolten on annettava ympäristöministeriölle riittävät tiedot ja selvitykset avustuksen myöntämiseksi ja hankkeen valvomiseksi.

Teknisen avun hankkeen avustamisen edellytyksenä on, että avustuksen saaja on hank-kinut kirjallisen selvityksen paikallisen organisaation osallistumisesta hankkeeseen.

Kaikkien avustettavien hankkeiden tulee lisäksi olla kohdemaan viranomaisten hyväksymiä.

Investointihankkeissa hyväksyttäviä kustannuksia ovat hankkeen suunnittelusta, laitteiden hankinnasta, asentamisesta, käyttökoulutuksesta ja rakennustyöstä avustuksen saajalle aiheutuvat kustannukset. Hyväksyttävinä kustannuksina voidaan pitää myös avustuksen saajan ja paikallisen toimeenpanijan investoinnit ja työn kattavan toimitussopimuksen mukaista kohtuullista kauppahintaa.

Teknisen avun hankkeissa hyväksyttäviä kustannuksia ovat koulutustilaisuuksien järjestämisestä, tutkimusyhteistyöstä ja muusta lähialueiden ympäristön tilaa parantavasta tai hallintoa vahvistavasta yhteistyöstä avustuksen saajalle aiheutuvat kustannukset.

Hyväksyttäviä kustannuksia ovat myös kohdemaassa paikallisella valuutalla maksettavat menot silloin, kun hankkeen toimeenpanon kannalta on välttämätöntä käyttää paikallista alihankkijaa.

Investointihankkeelle voidaan myöntää avustusta pääsääntöisesti enintään 50 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Teknisen avun hankkeissa avustuksen saajan kustannukset voidaan korvata täysimääräisesti. Myös investointihankkeen kustannukset voidaan korvata täysimääräisesti edellyttäen, että hanke on osa kansainvälisesti yhteisrahoitettavaa hankekokonaisuutta, jonka rahoittamiseen myös paikallinen toimeenpanija osallistuu.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Tällä asetuksella kumotaan 13 päivänä helmikuuta 1992 annettu valtioneuvoston päätös avustusten myöntämisestä ympäristönsuojelutoimien edistämiseen Suomen lähialueilla Itä- ja Keski-Euroopassa (109/1992).