1 §

Strasbourgissa 4 päivänä marraskuuta 1998 tehty lahjontaa koskeva Euroopan neuvoston rikosoikeudellinen yleissopimus, jonka eduskunta on hyväksynyt 11 päivänä kesäkuuta 2002 ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 12 päivänä heinäkuuta 2002 ja jota koskeva hyväksymiskirja on talletettu Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan 3 päivänä lokakuuta 2002, tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2003 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Yleissopimuksen hyväksymiskirjan tallettamisen yhteydessä Suomi on tehnyt seuraavat yleissopimuksen 37 artiklassa tarkoitetut varaumat:

Suomi ei säädä rangaistavaksi 12 artiklassa tarkoitettua toimintaa siltä osin kuin sitä ei voida pitää rangaistavana lahjusrikoksena tai rangaistavana osallisuutena sellaiseen rikokseen tai muuna rikoksena ja

Suomi soveltaa 17 artiklan 1 kappaleen b kohdan mukaista sääntöä omien kansalaisten osalta siten, että teolle asetetaan rikoslain 1 luvun 11 §:n mukainen kaksoisrangaistavuuden vaatimus silloin, kun kysymyksessä on sopimuksen 7 tai 8 artiklassa tarkoitettu aktiivinen tai passiivinen lahjonta yksityisellä sektorilla, jollei teolla vakavasti loukata tai vaaranneta Suomen valtiollisia, sotilaallisia tai taloudellisia oikeuksia tai etuuksia.

3 §

Lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 12 päivänä heinäkuuta 2002 annettu laki (603/2002) tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2003.

4 §

Yleissopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.

5 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2003.