1 § Soveltamisala

Tässä asetuksessa määrätään kemikaalilain 19 §:ssä ja kemikaaliasetuksen (675/1993) 5 ja 16 §:ssä tarkoitettujen kemikaalien luokitusperusteista, päällyksistä, varoitusmerkinnöistä ja merkintöjen tekemisestä.

Varoitusmerkinnöillä tarkoitetaan varoitus-merkkejä ja niiden nimiä sekä vaaraa osoittavia standardilausekkeita (R-lausekkeita) ja turvallisuustoimenpiteitä osoittavia standardilausekkeita (S-lausekkeita) sekä muita erityisiä merkintävaatimuksia.

Tätä asetusta sovelletaan sellaiseen valmisteeseen, joka sisältää vähintään yhtä vaaralliseksi luokiteltua ainetta ja joka luokitellaan 3, 4 tai 5 §:n mukaan vaaralliseksi.

Tätä asetusta sovelletaan myös sellaisiin valmisteisiin, joita ei luokitella, mutta joista pitää laatia kemikaalilain 17 §:n mukaan käyttöturvallisuustiedote tai joiden päällykset pitää varustaa turvasulkimella tai näkövammaisten vaaratunnuksella taikka joiden päällyksiin tulee tehdä liitteen 3 mukaisia merkintöjä.

Luokiteltaessa valmistetta vaaralliseksi otetaan huomioon kaikki vaaralliset aineet, erityisesti seuraavat:

- Vaarallisten aineiden luettelossa (aineluettelossa) luetellut aineet

- Uusien aineiden luettelossa luetellut vaaralliset aineet

- Sellaiset vaaralliset aineet, jotka valmistaja, maahantuoja tai jakelija luokittelee oma-aloitteisesti kemikaaliasetuksen 6 §:n mukaisesti

- Sellaiset vaaralliset uudet aineet, joista on tehty ilmoitus, mutta joita ei ole vielä sisällytetty uusien aineiden luetteloon

- Sellaiset vaaralliset uudet aineet, joista on tehty suppea ilmoitus

- Sellaiset vaaralliset uudet aineet, jotka on luokiteltu ja merkitty uusien aineiden ilmoitusmenettelystä annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (1642/1993) 8 §:n mukaisesti.

2 § Testimenetelmät

Määritettäessä kemikaalin ominaisuuksia luokitusta varten kemikaali tulee testata, sellaisena kuin se luovutetaan markkinoille, vahvistettujen testimenetelmien1 mukaisesti. Torjunta-ainelaissa tarkoitetut kasvinsuojeluaineet voidaan testata luokitusta varten myös muiden kansainvälisesti tunnustettujen menetelmien mukaan siten kuin torjunta-ainelainsäädännössä määrätään.

3 § Palo- ja räjähdysvaarallisen kemikaalin luokitus

Kemikaalin palo- ja räjähdysvaarallisuus arvioidaan luokitusta varten määrittämällä palo- ja räjähdysvaaralliset ominaisuudet 2 §:ssä tarkoitetuilla testeillä tai muilla vastaavilla tutkimuksilla. Kemikaali luokitellaan testitulosten ja muiden tutkimustietojen perusteella siten kuin liitteessä 1 määrätään.

Valmisteen (seoksen) palo- ja räjähdysvaarallisuutta ei tarvitse testata, jos

valmiste ei sisällä palo- tai räjähdysvaarallisia aineita ja valmistajan käytössä olevien tietojen perusteella voidaan päätellä, että valmisteeseen ei liity tällaista vaaraa; tai

valmiste on luovutettu markkinoille aerosolina, ja valmistajan arvion mukaan aerosoli ei aiheuta syttymisriskiä siten kuin siitä aerosoleja koskevassa lainsäädännössä määrätään.

Testimenetelmien soveltamista koskevat poikkeukset määrätään tämän asetuksen liitteen 2.1 kohdassa 1.

Silloin kun testejä ei voida käyttää palo- ja räjähdysvaarallisuuden määrittämiseen, sovelletaan valmisteen luokitukseen tämän asetuksen liitteen 2.1 kohdassa 2 lueteltuja laskentamenetelmiä.

4 § Terveydelle vaarallisen kemikaalin luokitus

Kemikaalin (aineen ja valmisteen) terveysvaarat arvioidaan luokitusta varten määrittämällä terveydelle vaaralliset ominaisuudet 2 §:ssä tarkoitetuilla testimenetelmillä tai muilla vastaavilla tutkimuksilla. Kemikaali luokitellaan testitulosten ja muiden tutkimustietojen perusteella siten kuin liitteessä 1 määrätään.

Valmisteet luokitellaan ensisijaisesti liitteessä 2.2 kuvatun sopimuksenvaraisen menetelmän mukaisesti. Kuitenkin jos aineluettelossa on aineelle määrätty pitoisuusrajat luokitusta varten, niitä käytetään liitteessä 2.2 määrättyjen pitoisuusrajojen sijasta.

Silloin kun valmiste on testattu terveysvaarojen määrittämiseksi, testituloksia käytetään luokituksessa paitsi, jos on kyse syöpää aiheuttavista tai perimää vaurioittavista taikka lisääntymiselle vaarallisista vaikutuksista. Tällöin luokitukseen on sovellettava liitteessä 2.2 kuvattua sopimuksenvaraista menetelmää.

Valmiste voidaan testata luokitusta varten 2 §:ssä tarkoitettuja eläinkokeita käyttäen vain silloin, kun valmisteen markkinoille luovuttaja voi tieteellisesti osoittaa, että valmisteen terveydelle vaarallisia ominaisuuksia ei voida asianmukaisesti osoittaa sopimuksenvaraista menetelmää käyttäen tai olemassa olevien eläinkokeiden tulosten avulla. Eläinkokeiden tulee olla perusteltuja ja sallittuja koe-eläintoiminnasta eläinsuojelulainsäädännössä säädetyn mukaisesti. Torjunta-ainelain tarkoittamien kasvinsuojeluaineiden testausvaatimuksista säädetään torjunta-ainelainsäädännössä.

Kaikki valmisteen liitteen 1 mukaiset terveysvaarat on arvioitava joko testitulosten tai sopimuksenvaraisen menetelmän perusteella.

Testitulosten tai sopimuksenvaraisen menetelmän mukaisesta luokituksesta voidaan poiketa ja luokitella valmiste ihmiselle aiheutuvien terveydelle vaarallisten vaikutusten perusteella, jos vaikutukset ihmiselle voidaan osoittaa

epidemiologisten tutkimusten tulosten tai tapausselostusten perusteella siten kuin yksittäisissä tapauksissa liitteessä 1 määrätään tai

myrkytystietokeskuksista tai työperäisistä sairauksista saadun tilastotiedon perusteella.

Sopimuksenvaraista menetelmää ei käytetä luokitukseen silloin, kun aineiden toisiansa vahvistavat tai heikentävät vaikutukset tunnetaan. Valmiste luokitellaan tällöin ottaen huomioon edellä tässä momentissa mainitut vaikutukset.

5 § Ympäristölle vaarallisen kemikaalin luokitus

Kemikaalin (aineen ja valmisteen) ympäristövaarat arvioidaan luokitusta varten määrittämällä ympäristölle vaaralliset ominaisuudet 2 §:ssä tarkoitetuilla testeillä tai muilla vastaavilla tutkimuksilla. Kemikaali luokitellaan testitulosten ja muiden tutkimustietojen perusteella siten kuin liitteessä 1 määrätään.

Valmisteet luokitellaan ensisijaisesti liitteessä 2.3 kuvatun sopimuksenvaraisen menetelmän mukaisesti. Kuitenkin jos aineluettelossa on aineelle määrätty pitoisuusrajat luokitusta varten, niitä käytetään liitteessä 2.3 määrättyjen pitoisuusrajojen sijasta.

Silloin kun valmiste on testattu ympäristö-vaarojen määrittämiseksi, testituloksia käytetään luokituksessa siten kuin liitteessä 2.3 määrätään.

Eläinkokeiden tulee olla perusteltuja ja sallittuja koe-eläintoiminnasta eläinsuojelulain-säädännössä säädetyn mukaisesti. Torjunta-ainelain tarkoittamien kasvinsuojeluaineiden testausvaatimuksista säädetään torjunta-ainelainsäädännössä.

6 § Testatun vaarallisen valmisteen luokituksen uudelleenarviointi

Kun koostumukseltaan tunnettu valmiste on arvioitu ja luokiteltu palo- ja räjähdysvaa-ralliseksi testitulosten perusteella, ei koostumukseltaan muutettua valmistetta tarvitse testata uudelleen luokitusta varten, jos voidaan tieteellisesti perustella, että koostumukseltaan muutetun valmisteen luokitus palo- ja räjähdysvaaralliseksi ei muutu.

Kun koostumukseltaan tunnettu valmiste on arvioitu ja luokiteltu terveydelle tai ympäristölle vaaralliseksi testitulosten perusteella, terveydelle tai ympäristölle aiheutuvat vaarat on arvioitava uudelleen joko uusien testitulosten tai sopimuksenvaraisen menetelmän perusteella, jos

- valmistaja muuttaa koostumukseen alun perin kuuluvan yhden tai useamman vaarallisen aineosan pitoisuutta enemmän kuin seuraavassa taulukossa määrätään:

Aineosan	Aineosan alkupe-
alkuperäinen	räisen pitoisuuden
pitoisuusalue	sallittu vaihteluväli
Pitoisuus ≤ 2,5 %	± 30 %
2,5 % < pitoisuus ≤ 10 %	± 20 %
10 % < pitoisuus ≤ 25 %	± 10 %
25 % < pitoisuus ≤ 100 %	± 5 %

- valmistaja muuttaa koostumusta korvaamalla tai lisäämällä yhden tai useamman aineosan, riippumatta aineen luokituksesta.

Koostumukseltaan muutetun valmisteen uudelleen arviointi voidaan jättää tekemättä vain, jos voidaan tieteellisesti osoittaa, että uusi testaus ei johtaisi luokituksen muuttumiseen.

Tätä määräystä ei sovelleta torjunta-ainelaissa tarkoitettuihin kasvinsuojeluaineisiin.

7 § Terveydelle ja ympäristölle vaarallisten aineiden vähimmäispitoisuudet valmisteessa

Terveydelle ja ympäristölle vaaralliset aineet otetaan huomioon valmistetta luokiteltaessa, kun niiden vähimmäispitoisuudet ovat seuraavan taulukon mukaisia. Aineet otetaan huomioon myös silloin, kun ne esiintyvät lisäaineina tai epäpuhtauksina valmisteessa:

Aineen vaarallisuus	Huomioon otettavat pitoisuudet
	kaasumaisissa valmisteissa	muissa valmisteissa
	til/til-%	paino/paino-%
Erittäin myrkyllinen	≥ 0,02	≥ 0,1
Myrkyllinen	≥ 0,02	≥ 0,1
Syöpää aiheuttava, ryhmä 1 tai 2	≥ 0,02	≥ 0,1
Perimää vaurioittava, ryhmä 1 tai 2	≥ 0,02	≥ 0,1
Lisääntymiselle vaarallinen, ryhmä 1 tai 2	≥ 0,02	≥ 0,1
Haitallinen	≥ 0,2	≥ 1
Syövyttävä	≥ 0,02	≥ 1
Ärsyttävä	≥ 0,2	≥ 1
Herkistävä	≥ 0,2	≥ 1
Syöpää aiheuttava, ryhmä 3	≥ 0,2	≥ 1
Perimää vaurioittava, ryhmä 3	≥ 0,2	≥ 1
Lisääntymiselle vaarallinen, ryhmä 3	≥ 0,2	≥ 1
Ympäristölle vaarallinen N		≥ 0,1
Ympäristölle vaarallinen	≥ 0,1	≥ 0,1
Otsoni
Ympäristölle vaarallinen		≥ 1

Jos aineluettelossa taikka tämän asetuksen liitteissä 2.2, 2.3 tai 3, määrätään sovelletta-vaksi taulukossa mainittuja pitoisuuksia alempia pitoisuuksia, on nämä huomioitava yllä olevan taulukon määrittelemien pitois-uusrajojen sijasta.

8 § Vaarallisten ominaisuuksien huomioonottaminen

Valmisteen sisältämien aineiden kaikki vaaralliset ominaisuudet tulee ottaa huomioon luokiteltaessa valmistetta ja valittaessa sen varoitusmerkintöjä. Valmisteen luokitus ja varoitusmerkinnät valitaan vakavimpien vaarallisten ominaisuuksien mukaan.

9 § Päällysmerkintöjen sisältö

Vaarallisen kemikaalin päällykseen tehtävistä merkinnöistä määrätään kemikaaliasetuksen 16 §:ssä.

Varoitusmerkit, niiden nimet, R-lausekkeet, S-lausekkeet sekä muut erityiset merkinnät valitaan päällykseen 3, 4 ja 5 §:n mukaisen kemikaalin luokituksen perusteella ja liitteissä 1, 2.1, 2.2, 2.3, 3 ja 4 määrättyjen valintaperusteiden mukaisesti.

Valmisteen päällysmerkintöihin tulee niiden aineiden nimet, jotka ylittävät luokitusta varten aineluettelossa tai liitteen 2.2 taulukoissa

- 1 ja 1a määrätyt pitoisuusrajat välittömälle myrkyllisyydelle (mukaan lukien alin raja Xn luokitukselle)

- 4 ja 4a määrätyt pitoisuusrajat syövyttävyydelle (mukaan lukien alin raja Xi-luokitukselle).

Päällysmerkinnöissä on kuitenkin aina mainittava niiden aineiden nimet, joiden johdosta valmiste on luokiteltu yhteen tai useampaan seuraavista vaarallisuus ryhmistä:

- ryhmään 1,2 tai 3 kuuluva syöpää aiheuttava aine,

- ryhmään 1,2 tai 3 kuuluva perimän muutoksia aiheuttava aine

- ryhmään 1,2 tai 3 kuuluva lisääntymiselle vaarallinen aine

- kerta-altistuksen aiheuttamien muiden kuin kuolemaan johtavien pysyvien vaikutusten perusteella erittäin myrkyllinen, myrkyllinen tai haitallinen aine

- toistuvan tai pitkäaikaisen altistuksen aiheuttamien vakavien pysyvien vaikutusten perusteella myrkyllinen tai haitallinen aine

- herkistävä aine.

Aineen nimi päällyksessä ilmoitetaan aine-luettelossa mainitulla nimellä tai, jos ainetta ei ole mainittu aineluettelossa, käytetään jotakin kansainvälisesti hyväksyttyä kemiallista nimitystä.

Päällykseen ei tarvitse merkitä sellaisten aineiden nimiä, joiden johdosta valmiste luokitellaan seuraaviin vaarallisuusluokkiin:

- räjähtävä

- hapettava

- erittäin helposti syttyvä

- helposti syttyvä

- syttyvä

- ärsyttävä

- ympäristölle vaarallinen,

ellei valmistetta luokitella vaaralliseksi aineen muiden ominaisuuksien perusteella.

Hajusteteollisuudelle tarkoitetun väkevän hajusteen päällykseen voidaan merkitä vain sen herkistävän aineen nimi, jonka on arvioitu olevan hajustetta sisältävän valmisteen pääasiallinen herkistäjä.

Luonnontuotteen päällykseen kemiallinen nimi voidaan merkitä muodossa, josta selviää luonnontuotteen alkuperä.

Päällykseen merkitään pääsääntöisesti enintään neljän valmisteeseen sisältyvän terveydelle vaarallisen aineen nimi.

Päällykseen merkitään yleensä enintään kuusi R-lauseketta. Yhdistettyjä lausekkeita pidetään yhtenä lausekkeena. Useampaa kuin kuutta R-lauseketta tulee kuitenkin käyttää päällyksessä silloin, kun kemikaalin erilaiset vaaralliset ominaisuudet eivät muuten ilmene.

R-lausekkeita R12 "Erittäin helposti syttyvä. Extremt brandfarligt." tai R11 "Helposti syttyvä. Mycket brandfarligt." ei tarvitse merkitä päällykseen, jos ne toistavat varoitusmerkin nimen.

Päällykseen merkitään yleensä enintään kuusi S-lauseketta. Yhdistettyjä lausekkeita pidetään yhtenä lausekkeena.

Päällykseen on liitettävä erillinen turvallisuusohje, jos pakkauksen muodon, koon tai muun erityisen syyn vuoksi S-lausekkeiden merkitseminen päällykseen tai muuhun pakkaukseen on mahdotonta.

Varoitusmerkit ja niiden nimet määrätään vaarallisten aineiden luettelosta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen liitteessä 2. R-lausekkeet on lueteltu aineluettelosta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen liitteessä 3 ja S-lausekkeet asetuksen liitteessä 4.

10 § Kemikaalit, joilla on useita vaarallisia ominaisuuksia

Jos kemikaalilla on useita ominaisuuksia, joista johtuen päällykseen tulisi merkitä useita varoitusmerkkejä, merkitään vain vakavinta vaaraa osoittavat varoitusmerkit ja niiden nimet siten, että ne osoittavat vaaraa terveydelle, vaaraa ympäristölle tai palo- ja räjähdysvaaraa. Muut vaaralliset ominaisuudet ilmaistaan käyttäen R-lausekkeita.

Jos terveydelle vaarallinen kemikaali merkitään varoitusmerkillä

T+, voidaan varoitusmerkit T, Xn, C ja Xi jättää pois,

T, voidaan varoitusmerkit Xn, C ja Xi jättää pois, ellei aineluettelossa määrätä toisin

Xn, voidaan varoitusmerkki Xi jättää pois,

C, voidaan varoitusmerkki Xi ja Xn jättää pois.

Jos palo- ja räjähdysvaarallinen kemikaali merkitään varoitusmerkillä

E, voidaan varoitusmerkit O, F+ ja F jättää pois.

11 § Pienten pakkausten merkitseminen

Jos vaarallisen aineen päällyksen sisällön tilavuus on enintään 125 ml, ja jos aine luokitellaan ärsyttäväksi, helposti syttyväksi, syttyväksi tai hapettavaksi, ei päällykseen tarvitse merkitä R- ja S-lausekkeita. Tämä koskee myös samaa tilavuutta haitallista ainetta, jota ei myydä yleiseen kulutukseen.

Jos vaarallisen valmisteen päällyksen sisällön tilavuus on enintään 125 ml, ja

- jos valmiste luokitellaan yhdessä varoitusmerkin N kanssa ympäristölle vaaralliseksi, helposti syttyväksi, hapettavaksi tai ärsyttäväksi lukuun ottamatta ärsyttävää valmistetta, jolle on määrätty R-lauseke 41, ei päällykseen tarvitse merkitä R- ja S-lausekkeita

- jos valmiste luokitellaan syttyväksi tai ympäristölle vaaralliseksi ilman varoitusmerkkiä N siihen on merkittävä R-lausekkeet, mutta S-lausekkeet voidaan jättää merkitsemättä.

Muut merkinnät on tehtävä päällykseen pakkauskoosta riippumatta.

12 § Poikkeukset merkintöjä ja päällyksiä koskevista vaatimuksista

Tämän asetuksen liitteessä 4 määrätään sellaiset tämän asetuksen mukaisesti vaarallisiksi luokitellut valmisteet, joihin ei riskinarviointiin perustuen sovelleta päällyksen turvallisuutta tai merkintöjä koskevia vaatimuksia.

Valmisteen päällys voidaan jättää merkitsemättä kemikaaliasetuksen 16 § ja tämän asetuksen mukaisesti tai merkitä se jollakin muulla sopivalla tavalla, jos haitallisen, erittäin helposti syttyvän, helposti syttyvän, syttyvän, ärsyttävän tai hapettavan valmisteen päällyksen sisällön määrä on niin pieni, että valmistetta käsiteltäessä ei ole syytä olettaa aiheutuvan vaaraa terveydelle.

Valmisteen päällys voidaan merkitä jollakin muulla asianmukaisella tavalla, jos räjähtävän, erittäin myrkyllisen, myrkyllisen, herkistävän, syöpää aiheuttavan, perimää vaurioittavan, lisääntymiselle vaarallisen tai ympäristölle vaarallisen valmisteen päällys on liian pieni merkintöjen tekemiseksi kemikaaliasetuksen 16 § ja tämän asetuksen mukaisesti edellyttäen, että valmistetta käsiteltäessä ei ole syytä olettaa aiheutuvan vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

Poikkeavia merkintätapoja käytettäessä ei ole sallittua käyttää muita kuin tässä asetuksessa tarkoitettuja varoitusmerkkejä ja niiden nimiä sekä R- ja S-lausekkeita.

Räjähteisiin ei sovelleta tässä asetuksessa tarkoitettuja päällyksen turvallisuutta ja merkintöjä koskevia vaatimuksia.

13 § Erityisiä merkintämääräyksiä

Liitteessä 3 määrätään kemikaalien päällyksissä käytettävät erityiset varoitusmerkinnät.

14 § Päällykseen merkitseminen

Kemikaaliasetuksen 16 §:ssä tarkoitetut merkinnät tehdään päällykseen kiinnitettävään tai painettavaan etikettiin.

Etiketti kiinnitetään lujasti vähintään päällyksen yhdelle sivulle niin, että etiketin merkinnät voidaan lukea vaakasuoraan, kun päällys on normaaliasennossa.

Etiketin mittojen tulee olla seuraavat:

Päällyksen tilavuus	Mitat (mm)
Enintään 3 l	vähintään 52 x 74
Suurempi kuin 3 l, mutta enintään 50 l	vähintään 74 x 105
Suurempi kuin 50 l, mutta enintään 500 l	vähintään 105 x 148
Suurempi kuin 500 l	vähintään 148 x 210

Jokaisen varoitusmerkin on peitettävä vähintään kymmenesosa etiketin pinta-alasta, mutta varoitusmerkki ei saa olla pienempi kuin 1 cm ² . Etiketti pitää kiinnittää koko pinnaltaan kemikaalin päällykseen.

Kemikaaliasetuksen 16 §:ssä tarkoitettujen tietojen lisäksi etikettiin voidaan tarvittaessa merkitä muita vaarallisuuteen tai turvallisuuteen liittyviä lisätietoja.

Etiketin ja sen ulkoasun tulee olla sellainen, että varoitusmerkki ja sen tausta erottuvat selvästi. Varoitusmerkki painetaan mustalla oranssinkeltaiselle pohjalle. Etiketin tekstin tulee erottua selvästi taustasta ja olla kooltaan ja asettelultaan sellaista, että se on helposti luettavissa. Teksti kirjoitetaan suomeksi ja ruotsiksi. Teksti voidaan esittää lisäksi muilla kielillä, jos etiketin koko- ja muotovaatimukset täytetään.

Merkinnät ovat tämän asetuksen mukaiset, jos

ulompi pakkaus, joka sisältää yhden tai useampia yksittäisiä kemikaalipakkauksia, on merkitty vaarallisia aineita koskevien kuljetusmääräysten mukaisesti ja sisemmät pakkaukset tämän asetuksen mukaisesti,

kemikaalin päällys on merkitty vaarallisia aineita koskevien kuljetusmääräysten mukaisesti ja siihen on merkitty kemikaaliasetuksen 16 §:ssä tarkoitetut tiedot lukuun ottamatta tässä asetuksessa tarkoitettuja varoitusmerkkejä ja niiden nimiä ja vähittäismyyntiin tarkoitetun valmisteen sisällyksen määrää; ympäristölle vaarallisiksi luokiteltujen valmisteiden päällyksiin on kuitenkin merkittävä myös varoitusmerkki ja sen nimi silloin, kun kuljetusmääräysten mukaan vastaavaa merkkiä ei vaadita.

kuljetettavien kaasusäiliöiden merkinnät täyttävät tämän asetuksen liitteen 1 kohdassa 7.1 ja 7.2 esitetyt vaatimukset.

Euroopan yhteisön kemikaalilainsäädännön toimeenpanemiseksi annettuja Ruotsissa voimassa olevia kemikaalin päällykseen määrättyjä varoitusmerkintöjä voidaan tarvittaessa käyttää korvaamaan merkitykseltään samoja Suomessa voimassa olevia ruotsinkielisiä varoitusmerkintöjä.

15 § Tietojen säilyttäminen valvontaa varten

Kemikaalin valmistajan, maahantuojan tai sen, joka vastaa kemikaalin luovuttamisesta markkinoille tai käyttöön, on säilytettävä valvontaa varten tiedot, joita on käytetty

kemikaalin luokituksessa ja merkintöjen valinnassa

käyttöturvallisuustiedotteen laatimisessa

päällysten turvallisuuden varmistamisessa.

16 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä loka-kuuta 2001. Asetuksen säännöksiä tulee soveltaa viimeistään 1 päivänä elokuuta 2002. Testimenetelmiä koskevaa 2 §:ää tulee kuitenkin soveltaa 1 päivästä lokakuuta 2001 alkaen.

Ensimmäisestä momentista poiketen asetuksen säännöksiä tulee kuitenkin soveltaa torjunta-ainelaissa tarkoitettuun kasvinsuojeluaineeseen ja kemikaalilaissa tarkoitettuun biosidivalmisteeseen viimeistään 1 päivänä elokuuta 2004.

Tällä asetuksella kumotaan sosiaali- ja terveysministeriön 28 päivänä lokakuuta 1997 antama päätös kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä (979/1997) sekä sosiaali- ja terveysministeriön 24 päivänä marraskuuta 1999 antama päätös kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen muuttamisesta (1058/1999) lukuun ottamatta niitä päätösten 979/1997 ja 1058/1999 mukaisia säädöksiä, joita voidaan soveltaa siirtymäaikana siihen asti kunnes uuden asetuksen siirtymäaika loppuu. Siirtymäajan loputtua edellä mainitut päätökset kumoutuvat.