Tätä asetusta sovelletaan maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), jäljempänä rahoituslaki, 14 §:ssä tarkoitettujen paikallisten toimintaryhmien toimintaan niiden toimeenpannessa LEADER+ -yhteisöaloitetta. Tässä asetuksessa säädetyn lisäksi mainitun ohjelman toimeenpanossa sovelletaan maaseudun kehittämisestä annettua valtioneuvoston asetusta (609/2000), jäljempänä maaseutuasetus, lukuun ottamatta sen 3―10, 35―44, 53, 60―77, 80, 87, 91, 96 ja 100 §:ää.

Mitä 1 momentissa säädetään yhteisöaloitetta toteuttavista paikallisista toimintaryhmistä, noudatetaan soveltuvin osin toimintaryhmiin, jotka toteuttavat kansallisin varoin LEADER+ -yhteisöaloiteohjelmaa vastaavaa ohjelmaa. Tällöin ei kuitenkaan sovelleta 2 §:n toista virkettä, 3 §:n 1 momentin 5 kohtaa ja 2 momenttia, 5 §:n 4 momenttia, 10 §:n 1 momenttia eikä 11 ja 12 §:ää.

LEADER+ -yhteisöaloiteohjelman tavoitteena on täydentää alueellisia maaseudun kehittämisohjelmia lisäämällä yhteistyötä maaseudun paikallisten ja alueellisten toimijoiden välillä. Yhteistyötä tulee lisätä myös Euroopan unionin jäsenvaltioiden maaseudun toimijoiden välillä sekä tarvittaessa lisäksi Suomen maaseutualueiden ja Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevien maaseutualueiden välillä. Ohjelmaa toteuttavien paikallisten kehittämissuunnitelmien tavoitteena on kokeilla uusia menettelytapoja. Kehittämissuunnitelmien on oltava omaperäisiä ja laadukkaita toimintasuunnitelmia, joiden tavoitteena on hyödyntää kulttuuri- ja luontoperintöä, parantaa taloudellista ympäristöä työpaikkojen luomisen edistämiseksi sekä parantaa paikallisen yhteisön organisointivalmiuksia ja omaehtoisuutta.

Toimintaryhmätyöryhmässä on oltava edustettuina maa- ja metsätalousministeriön lisäksi ainakin sisäasiainministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, työministeriö, opetusministeriö ja ympäristöministeriö. Työryhmässä tulee olla edustettuina myös asianomaiset aluehallintoviranomaiset sekä maakunnan liitot ja kunnat. Työryhmässä on lisäksi oltava edustajia paikallisista toimintaryhmistä sekä eri yhteistyötahoilta.

Maa- ja metsätalousministeriö vastaa LEADER+ -yhteisöaloiteohjelmaa koskevan ehdotuksen laatimisesta Suomen maaseutualueille. Ehdotus laaditaan paikallisten toimintaryhmien kehittämissuunnitelmien perusteella. Ohjelmaehdotus valmistellaan toimintaryhmätyöryhmässä. Maa- ja metsätalousministeriön tulee ehdotusta laatiessaan kuulla eri ministeriöitä, työvoima- ja elinkeinokeskuksia, maakunnan liittoja ja muita yhteistyötahoja. Ohjelmaehdotusta laadittaessa on otettava huomioon, mitä suuntaviivoissa määrätään.

LEADER+ -yhteisöaloitetta koskevaan ohjelma-asiakirjaan tehtävät muutosesitykset on käsiteltävä toimintaryhmätyöryhmässä ja hyväksyttävä rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain (1353/1999) 24 §:ssä tarkoitetussa seurantakomiteassa ennen kuin muutokset toimitetaan komissioon hyväksyttäviksi.

Ohjelmaa toteutetaan siten, että työvoima- ja elinkeinokeskukset myöntävät tukea tai rahoitusta ohjelmaan sisältyviin toimenpiteisiin paikallisen toimintaryhmän lausunnon perusteella.

Maa- ja metsätalousministeriö seuraa LEADER+ -ohjelma-asiakirjassa sovittujen indikaattoreiden avulla ohjelman toteutumista. Lisäksi paikalliset toimintaryhmät arvioivat itse kehittämissuunnitelmiensa edistymistä.

Paikalliset toimintaryhmät ja työvoima- ja elinkeinokeskukset ovat velvollisia ilmoittamaan maa- ja metsätalousministeriölle ja ohjelman arvioitsijoille, toteutuuko ohjelma ohjelma-asiakirjan mukaisesti.

Sen lisäksi, mitä seurantakomiteasta säädetään rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain (1353/1999) 24 §:ssä, on seurantakomiteaa nimitettäessä varmistettava kansallisen LEADER+ -yhteisöaloiteohjelman mukaan paikallisten toimintaryhmien edustus. Toimintaryhmien edustajat valitaan toimintaryhmien esityksestä kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Toimintaryhmien edustajia tulee olla vähintään viisi, joista kahden on edustettava muita kuin LEADER+ -toimintaryhmiä. Euroopan yhteisön komission edustaja on seurantakomiteassa neuvoa-antavana jäsenenä. Seurantakomitean puheenjohtajana ja sihteereinä toimii maa- ja metsätalousministeriön edustaja. Seurantakomiteassa voi varsinaisten jäsenten lisäksi olla pysyviä tai muita asiantuntijoita.

Seurantakomitealle esitetään vuosittain selvitys ohjelman edistymisestä ohjelma-asiakirjan mukaisesti.

Julkisen rahoituksen osuus ei saa tukea myönnettäessä tai maksettaessa ylittää yhteisön lainsäädännössä asetettuja tai yhteisön toimielinten asettamia enimmäismääriä.

Julkisen rahoituksen osuus ohjelmien toteuttamisessa ei saa ylittää ohjelmassa sovittuja enimmäismääriä.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että maa- ja metsätalousministeriö on osoittanut työvoima- ja elinkeinokeskuksen käyttöön paikallisen toimintaryhmän esittämiä toimenpiteitä varten määrärahan valtion talousarvioon otetusta määrärahasta tai myöntämisvaltuudesta.

LEADER+ -yhteisöaloiteohjelmaa toteuttamaan valittavien toimintaryhmien ja niiden kehittämissuunnitelmien valintaperusteina käytetään Suomen LEADER+ yhteisöaloiteohjelmassa ilmaistuja perusteita.

Toimintaryhmän jäsenistön on edustettava laaja-alaisesti toimialueen eri paikallisia toimijoita. Toimintaryhmän on varmistettava organisaationsa säännöissä, että toiminta on toimintaryhmän toimialueella avointa kaikille maaseudun kehittämisestä kiinnostuneille luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille. Yhteisön säännöissä on lisäksi varmistettava, että organisaation toiminta- ja päätöksentekomenetelmät varmistavat tasapuolisen ja tehokkaan toiminnan sekä Suomen LEADER+ -yhteisöaloiteohjelmassa esitettyjen periaatteiden toteutumisen.

Paikallisen toimintaryhmän hallituksessa tulee olla tasapuolisesti edustettuina toimialueen yksittäiset asukkaat, paikallisten yhdistysten ja muiden yksityisoikeudellisten yhteisöjen tai säätiöiden edustajat sekä kuntien edustajat.

Paikallisen toimintaryhmän tehtävänä on vastata kehittämissuunnitelman laatimisesta, toimeenpanosta ja seurannasta. Toimintaryhmän tulee tiedottaa tuen hakumenettelystä ja kehittämissuunnitelman sekä hankkeiden etenemisestä. Tällöin on erityisesti korostettava toiminnan tuloksena saavutettuja uusia maaseudun paikallisen kehittämisen toimintamalleja. Toimintaryhmän tehtävänä on avustaa avustuksen hakijoita ja hankkeen toteuttajia hankkeen valmistelussa ja toteuttamisessa. Toimintaryhmän on lisäksi edistettävä yhteistyötä alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä muiden maaseudun toimijoiden välillä. Ryhmän tulee osallistua verkostoitumiseen kansallisen LEADER+ -ohjelman ja kehittämissuunnitelmansa mukaisesti.

Toimintaryhmän tehtävänä on käsitellä sille esitetyt avustus- ja maksatushakemukset ja antaa niistä perusteltu lausunto työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Paikallisen toimintaryhmän on asetettava etusijalle ne hankkeet, jotka parhaiten toteuttavat ryhmän kehittämissuunnitelman ja kansallisen LEADER+ -yhteisöaloiteohjelman tavoitteita.

LEADER+ -yhteisöaloiteohjelmassa voidaan tukea myöntää ohjelma-asiakirjassa sovittujen menettelytapojen mukaisesti. Lisäksi tulee ottaa huomioon ohjelmaan seurantakomiteassa hyväksytyt muutokset.

Sellaisten toimintaryhmien toimintaan, joita rahoitetaan kansallisin varoin, voidaan myöntää tukea kansallisen ohjelman mukaisesti.

Teknistä apua voidaan käyttää ohjelman toteuttamisen kannalta tarpeellisiin kustannuksiin siten kuin neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä rakennerahastoista yhteisrahoitettujen toimien tukikelpoisuuden osalta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1685/2000 liitteen säännössä 11 säädetään.

Teknistä apua käytetään pääasiassa ohjelman väli- ja jälkiarviointiin sekä paikallisten LEADER+ -toimintaryhmien ja LEADER+ -hanketoteuttajien koulutukseen sekä ohjelmasta tiedottamiseen.

EMOTR:n varoja ei saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön tai työvoima- ja elinkeinokeskuksen virkamiesten palkkoihin eikä tavanomaisiin hallinnollisiin tehtäviin osallistuvien henkilöiden palkkakustannuksiin. Teknisen avun varoja ei saa muutoinkaan käyttää tavanomaisiin hallinnollisiin kustannuksiin.

Matkakustannuksista voidaan korvata enintään määrä, joka matkan suorittamisen aikana voimassa olevan valtion matkustussäännön mukaan voidaan korvata.

Uudet hyväksytyt LEADER+ -toimintaryhmät voivat ennen muun toiminnan aloittamista saada avustusta LEADER+ -toiminnassa tarvittavien taitojen hankkimiseen ja toiminnalle välttämättömien edellytysten luomiseen. Uudeksi paikalliseksi toimintaryhmäksi katsotaan ryhmä, jonka toiminta-alueen asukkaista vähintään 60 prosenttia on sellaisten kuntien alueelta, jotka eivät aiemmin ole olleet minkään toimintaryhmän toimialuetta.

Tukikelpoisia kustannuksia eivät ole työssä tarvittavien perustaitojen kuten kirjanpito- ja tietojenkäsittelytaitojen, peruskielitaidon tai muun vastaavan osaamisen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Kustannusten on kohdistuttava LEADER+ -ohjelmaa toteuttavan kehittämissuunnitelman toimeenpanoon.

Tukea on haettava maa- ja metsätalousministeriöstä sen vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella.

Paikalliset toimintaryhmät voivat saada tukea kehittämissuunnitelman toimeenpanosta, sen edistymisen seuraamisesta ja siitä tiedottamisesta sekä verkostoitumisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Hallintorahaa voidaan myöntää ainoastaan LEADER+ -yhteisöaloiteohjelmaa toteuttamaan valitulle paikalliselle toimintaryhmälle. Toimintaryhmän on täytettävä sille 8 §:ssä säädetyt edellytykset.

Edellä mainitut LEADER+ -ohjelman toteuttamiseen liittyvät kustannukset on eriteltävä ryhmän muusta toiminnasta aiheutuvista kustannuksista.

Tukikelpoisia kustannuksia eivät ole työssä tarvittavien perustaitojen kuten kirjanpito- ja tietojenkäsittelytaitojen, peruskielitaidon tai muun vastaavan osaamisen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Virkamiesten matkakustannukset ja kokouspalkkiot eivät ole hyväksyttäviä kustannuksia, jos tehtävän voidaan katsoa kuuluvan virkamiehen viranhoitoon.

Hallintorahan myöntämisessä tulee noudattaa kansallisessa LEADER+ -ohjelma-asiakirjassa määriteltyjä enimmäistukimääriä.

Hallintorahaa haetaan maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella. Hakemus toimitetaan maa- ja metsätalousministeriöön.

Sen lisäksi, mitä hallintomenettelylain (598/1982) 24 §:ssä säädetään, päätös on pe- rusteltava, jos myönnettävän tuen määrä tai päätöksen ehdot poikkeavat hakemuksesta.

Kansallisen verkostoyksikön tehtävänä on tiedonvälitys ja yhteydenpidon lisääminen paikallisten LEADER+ -toimintaryhmien, viranomaisten sekä muiden ohjelman toteuttajatahojen ja maaseudun toimijoiden välillä. Verkoston tehtävänä on lisäksi tiedottaa ja järjestää LEADER+ -ohjelman toimijoille riittävä määrä koulutustilaisuuksia. Kansallisen verkostoyksikön valitsee maa- ja metsätalousministeriö tarjouskilpailun perusteella. Ohjelman mukaisten verkoston palveluiden tulee olla maksuttomia paikallisille LEADER+ -toimintaryhmille.

Hankkeeseen haetaan tukea maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella. Toimintaryhmä voi jaksottaa hakemusten vastaanoton vähintään neljään jaksoon vuodessa.

Hakemus toimitetaan paikallisen toimintaryhmän toimistoon. Paikallisen toimintaryhmän on merkittävä hakemukseen sen saapumispäivä sekä tarkastettava, että hakemus on täytetty kaikilta osin, allekirjoitettu ja että siinä on vaadittavat liitteet. Paikallisen toimintaryhmän on tarvittaessa avustettava hakijaa hakemuksen laatimisessa ja täydentämisessä.

Toimintaryhmän on käsiteltävä hakemus ilman aiheetonta viivästystä sekä toimitettava hakemus ja lausuntonsa siitä asianomaiselle työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Ryhmän on perusteltava kielteinen lausuntonsa. Paikallisen toimintaryhmän on siirrettävä sille erehdyksessä toimitettu hakemus toimivaltaiselle viranomaiselle. Siirrosta on ilmoitettava hakijalle.

Hakemus tulee vireille, kun se on toimitettu toimivaltaiselle työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Toimintaryhmän on ilmoitettava viivytyksettä hakijalle hakemuksen vireilletulopäivämäärä.

Työvoima- ja elinkeinokeskus myöntää tuen paikalliselle toimintaryhmälle myönnetystä vuotuisesta rahoituskiintiöstä. Päätös on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Myönteisen päätöksen edellytyksenä on toimintaryhmän lausunto, jonka mukaan toimintaryhmä on puoltanut hankkeen rahoittamista. Työvoima- ja elinkeinokeskus voi poiketa ryhmän esittämästä rahoitusesityksestä vain erityisestä syystä. Tällaisena pidetään esityksen säädösten tai ohjelman vastaisuutta. Sen lisäksi, mitä säädetään maaseutuasetuksen 99 §:ssä, on LEADER+ -yrityshankkeista ennen tuen myöntämistä oltava työvoima- ja elinkeinokeskuksen yritysosaston puoltava lausunto. Muita kuin maatalousyrittäjiä sekä muita kuin maatilatalous- ja metsätaloustoimintoja koskevista koulutushankkeista tulee pyytää työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosaston lausunto.

Ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden täydentävyys muihin alueella toimiviin ohjelmiin nähden tulee varmistaa maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaostossa tai muussa alueella sovitussa elimessä. Yrityshankkeiden osalta tulee noudattaa maaseutuasetuksen 99 §:n mukaista menettelyä. Menettelytavan on oltava LEADER+ -ohjelmassa esitettyjen periaatteiden mukainen.

Tuen maksamista on haettava maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella. Hakemus on toimitettava asianomaiselle paikalliselle toimintaryhmälle, jonka on ilman aiheetonta viivytystä esikäsiteltävä hakemus ja varmistettava, että hakemus on täytetty ja allekirjoitettu asianmukaisesti sekä että sen mukana on toimitettu tarvittavat liitteet. Paikallisen toimintaryhmä on toimitettava hakemus tuen myöntäneelle työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja tehtävä sille esitys tuen maksamisesta. Työvoima- ja elinkeinokeskus päättää tuen maksamisesta.

Sen lisäksi, mitä valvonnasta säädetään maaseutuasetuksen 94 a―94 f §:ssä, maa- ja metsätalousministeriön tulee tarkastaa paikalliset toimintaryhmät ohjelmakauden aikana vähintään kerran. Paikallisten toimintaryhmien velvollisuutena on osaltaan seurata hankkeiden etenemistä sekä varojen käyttöä. Ryhmän tulee ilmoittaa havaitsemistaan säännönvastaisuuksista tuen myöntäneelle työvoima- ja elinkeinokeskukselle.

Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä kesäkuuta 2001. Tätä asetusta sovelletaan hakemuksiin, joka ovat tulleet vireille 19 päivänä huhtikuuta 2001 tai sen jälkeen. Toimintaryhmän hyväksyttäviksi kustan- nuksiksi katsotaan 14 §:n 1 momentin 1―6 kohdissa ja 17 §:n 1 momentin 1―9 kohdissa mainitut kustannukset, jotka ovat syntyneet 19 päivänä huhtikuuta 2001 tai sen jälkeen.