2001

277/2001 Valtioneuvoston kanslian työjärjestys

Valtioneuvoston kanslian päätöksen mukaisesti säädetään valtioneuvostosta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/1922) 7 §:n, 9 §:n 2 momentin ja 12 §:n nojalla, sellaisina kuin ne ovat laissa 145/2000:

 Yleisiä määräyksiä
1 §

Valtioneuvoston kanslian (kanslian) organisaatiosta ja sisäisestä työnjaosta on sen ohessa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä ja valtioneuvoston kansliasta annetussa asetuksessa on säädetty, voimassa tämän työjärjestyksen määräykset.

Kanslian tulosjohtamisesta, taloussuunnittelu- ja laskentajärjestelmästä, maksuliikkeestä, kirjanpidosta sekä sisäisestä tarkastuksesta ja tarkkailusta määrätään tarkemmin valtioneuvoston kanslian taloussäännössä.

Kanslian arkistotoimesta määrätään tarkemmin valtioneuvoston kanslian arkistosäännössä ja valtioneuvoston arkiston johtosäännössä, jotka kanslia vahvistaa.

Kanslian toiminnassa noudatetaan lisäksi kanslian vahvistamia sisäisen tiedotuksen periaatteita. Työsuojeluun liittyvissä asioissa noudatetaan valtioneuvoston kanslian työsuojelun yhteistyösopimusta.

Henkilöstön osallistumisessa päätöksenteon valmisteluun kansliassa noudatetaan, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/1988) säädetään ja sen nojalla tehdyissä sopimuksissa valtioneuvoston kanslian yhteistoiminnasta on määrätty.
Virkamiesten tehtävät
2 §

Valtiosihteeri johtaa kansliapäälliköiden kokouksia, joissa käsitellään hallitusohjelman toteutumisen edistämistä ja seurantaa, toiminnan tehostamista valtioneuvostossa, ministeriöiden yhteistoimintaa sekä niiden toiminnan yhdenmukaistamista.

Valtiosihteeri koordinoi pääministerin erityisavustajien ja muiden ministerien erityisavustajien yhteistoimintaa.

Valtiosihteeri toimii myös ministeriöiden valmiuspäälliköiden puheenjohtajana.
3 §

Alivaltiosihteeri johtaa kanslian yleistä hallintoa ja toimintaa sekä vastaa kanslian sisäisen tarkastuksen järjestämisestä. Alivaltiosihteeri on kanslian valmiuspäällikkö ja johtaa kanslian valmiustoimikuntaa
4 §

Henkilöstön ja erityisesti pääministerin avustajien vaihtuessa hallintojohtaja vastaa siitä, että uusi henkilökunta saa tarvittavan informaation kanslian toimialaan kuuluvista asioista, menettelytavoista ja muista yhteistyökysymyksistä.
5 §

Kunkin toimintayksikön esimies johtaa alaisensa henkilöstön toimintaa ja vastaa siitä, että tehtävät hoidetaan tuloksellisesti.
6 §

Poikkeusoloihin varautumisen suunnittelua ja toteutusta varten valtioneuvoston turvallisuuspäällikkö osallistuu ministeriöiden valmiuspäällikkö- ja valmiussihteeritoimintaan sekä on valtioneuvoston linnan suojelujohtaja.

Kanslian valmiussihteerinä toimii tehtävään määrätty virkamies.
7 §

Vahvistetusta työnjaosta huolimatta kukin virkamies on velvollinen suorittamaan ne tehtävät, jotka pääministeri, valtiosihteeri, alivaltiosihteeri tai asianomainen esimies määrää.
8 §

Kansliassa esittelijöitä ovat, sen lisäksi mitä on säädetty tai erikseen määrätty, esimiehet sekä muut virkamiehet, joiden valmisteltavaksi ja esiteltäväksi asia on määrätty.
Erityisavustajat
9 §

Pääministerin erityisavustajat suorittavat pääministerin tai valtiosihteerin antamat tehtävät toimimatta esittelijöinä kansliassa.

Pääministerin ja ministerin erityisavustajille on pyynnöstä annettava ne tiedot, jotka he tarvitsevat tehtäviensä suorittamiseksi. Erityisavustajien tulee vastaavasti antaa alivaltiosihteerille ja kanslian muille virkamiehille näiden tehtäviensä hoitamisessa tarvitsemat tiedot ja informoida heitä välittömästi asioista, jotka koskevat kanslian toimialaa.

Pääministerin ja ministerin erityisavustajien tulee toimia tehtäviään suorittaessaan kiinteässä yhteistyössä kanslian toimintayksiköiden kanssa.
Johtoryhmä
10 §

Kansliaa ja sen hallinnonalaa koskevien laajakantoisten ja periaatteellisesti tärkeiden asioiden käsittelyä varten kansliassa on johtoryhmä. Johtoryhmän puheenjohtajana on valtiosihteeri ja varapuheenjohtajana alivaltiosihteeri. Johtoryhmään kuuluu jäseninä hallintojohtaja ja hänen sijaisensa sekä toimintayksiköiden esimiehet tai heidän estyneenä ollessaan heidän sijaisensa. Lisäksi johtoryhmään kuuluu henkilöstön edustaja tai hänen varajäsenensä, jotka henkilöstöjärjestöt nimeävät yhteisesti keskuudestaan kalenterivuodeksi kerrallaan.

Pääministerin ja ministerin erityisavustajat voivat osallistua johtoryhmän kokouksiin.

Johtoryhmä kokoontuu tarvittaessa valtiosihteerin tai alivaltiosihteerin kutsusta. Johtoryhmä voi ottaa sihteerin ja kuulla asiantuntijoita. Kokouksista laaditaan pöytäkirja.
11 §

Johtoryhmän tehtävänä on:

 1)

käsitellä tulostavoitteet, toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvioehdotus sekä seurata niiden toteutumista,

 2)

käsitellä kanslian hallinnonalaa koskevat organisaatio- ja säädösmuutokset,

 3)

käsitellä keskeiset töiden organisointia ja toimintatapaa koskevat ohjeet ja määräykset,

4)

toimia kanslian yhteisten tehtävien, mukaan lukien tietohallinnon, johtoryhmänä, sekä

 5)

käsitellä muut periaatteelliset ja laajakantoiset asiat.
Esimieskokous
12 §

Asioiden valmistelua varten pidetään tarpeen mukaan toimintayksiköiden esimiesten kokouksia alivaltiosihteerin johdolla. Kokouksiin voi osallistua myös hallintojohtajan sijainen.

Esimieskokouksen kutsuu koolle alivaltiosihteeri. Esimieskokous voi ottaa sihteerin ja kuulla asiantuntijoita. Kokouksista laaditaan pöytäkirja.
Kanslian sisäinen organisaatio ja tehtäväjako
13 §

Kansliassa on seuraavat toimintayksiköt:

 1)

hallinto- ja kehittämisyksikkö,

 2)

valtioneuvoston tiedotusyksikkö,

 3)

valtioneuvoston EU-sihteeristö,

 4)

valtioneuvoston istuntoyksikkö,

 5)

valtioneuvoston käännöstoimisto,

 6)

tietopalvelu, sekä

 7)

valtioneuvoston turvallisuusyksikkö.
14 §

Hallinto- ja kehittämisyksikkö muodostuu kolmesta vastuualueesta ja suoraan toimintayksikön esimiehen alaisista tehtävistä. Vastuualueille kuuluvat seuraavat tehtävät:

Hallinto ja talous:

 1)

henkilöstöhallintoa ja sen kehittämistä, henkilöstön kehittämistä, työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaa, työsuojelua, työterveyshuoltoa sekä muita henkilöstöhallinnon asioita,

 2)

valtion talousarviota, taloussuunnittelua, kanslialle tilivirastona kuuluvia tehtäviä, sekä muita taloushallinnon tehtäviä,

 3)

valtioneuvoston kansliaa, tasavallan presidentin kansliaa, tasavallan presidentin palkkiota ja eläkettä sekä ministeriöiden toimialajakoa koskevien säädösten valmistelua,

 4)

puoluetukea,

 5)

edustamista tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä laitoksissa ja yhteisöissä, sekä

 6)

muuta yleistä hallintoa.

Vastuualueen esimiehenä toimii hallitusneuvos, hallintojohtajan sijainen.

Poliittisen johdon asiantuntijapalvelut:

 7)

hallitusohjelman toteutumisen seurantaa ja hallituksen hankesalkkua,

 8)

pitkän aikavälin tulevaisuutta koskevia selontekoja ja niiden valmisteluun liittyvää yhteydenpitoa,

 9)

valtioneuvoston ja pääministerin toimintaa palvelevan yhteiskunnallisen tiedon hankkimista, analysointia ja hyödyntämistä, sekä

 10)

määräaikaisia suunnittelu- ja selvitystehtäviä, jotka eivät kuulu minkään ministeriön toimialaan.

Vastuualueen esimiehenä toimii neuvotteleva virkamies.

Tietohallinto:

 11)

kanslian tietotekniikkaa ja tietohallintoa,

 12)

valtioneuvoston tietoverkon ylläpitoa ja kehittämistä, sekä

 13)

valtioneuvoston tietoliikenneverkon ja televerkon yhteensovittamista yhteistyössä turvallisuusyksikön kanssa.

Vastuualueen esimiehenä toimii tietohallintopäällikkö.

Toimintayksikön esimiehen välittömässä alaisuudessa olevat tehtävät:

 14)

arvonimiasiat,

 15)

sisäinen tiedotus,

 16)

talousneuvoston sihteeristö, sekä

 17)

valtioneuvoston edustustilojen toiminta.

Lisäksi yksikkö käsittelee kaikki ne asiat, jotka eivät kuulu muille toimintayksiköille.

Hallinto- ja kehittämisyksikön toimintaa johtaa hallintojohtaja.
15 §

Valtioneuvoston tiedotusyksikön tehtävänä on:

1)

huolehtia pääministerin johdolla valtioneuvoston tiedottamisesta,

 2)

vastata eri ministeriöissä ja oikeuskanslerinvirastossa tapahtuvan ulkoisen tiedotustoiminnan avustamisesta, kehittämisestä sekä yhteensovittamisesta,

 3)

huolehtia valtionhallinnon ulkoisen tiedotuksen yleisestä kehittämisestä,

 4)

hoitaa tasavallan presidentille tapahtuviin esittelyihin ja valtioneuvoston istuntoihin ja ministerivaliokuntiin liittyvää säännöllistä tiedottamista,

 5)

vastata valtioneuvoston tarvitsemista tiedotuksellisista palveluista,

 6)

vastata valtioneuvoston EU-tiedotuksesta sekä yhteensovittaa valtionhallinnon EU-tiedottamista,

 7)

vastata erityistilanteisiin liittyvän tiedottamisen edellyttämistä suunnittelu-, johto- ja muista tehtävistä,

 8)

toimittaa Valtioneuvoston viikko -julkaisua ja ylläpitää päätöstietokantoja, sekä

 9)

huolehtia kanslian omasta ulkoisesta tiedotustoiminnasta.

Tiedotusyksikön toimintaa johtaa valtioneuvoston tiedotuspäällikkö.
16 §

Valtioneuvoston EU-sihteeristön tehtävänä on

1)

EU-asioiden yhteensovittaminen;

 2)

toimia EU-ministerivaliokunnan ja EU-asioiden komitean sihteeristönä,

 3)

varmistaa tiedonkulku EU-edustuston ja kansallisten viranomaisten välillä sekä välittää toimintaohjeet EU-edustustolle,

 4)

vastata EU:n yleiseen kehittämiseen ja institutionaalisiin kysymyksiin liittyvien asioiden käsittelystä,

 5)

käsitellä EU:n perussopimusten muuttamista koskevat asiat yhdessä ulkoasiainministeriön kanssa ja vastata niiden yhteensovittamisesta,

 6)

vastata Eurooppa-neuvostoon liittyvien asioiden valmistelusta, sekä

 7)

vastata niiden EU-asioiden käsittelystä, jotka eivät kuulu muulle ministeriölle.

Valtioneuvoston EU-sihteeristön toimintaa johtaa EU-sihteeristön päällikkö.
17 §

Valtioneuvoston istuntoyksikkö käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)

eduskunnan ja hallituksen työn yhteensovittamista yhteistyössä pääministerin avustajien kanssa sekä muita valtiopäivistä johtuvia muodollisia toimenpiteitä,

 2)

kertomusta, jonka hallitus antaa toimenpiteistään eduskunnalle,

 3)

eduskuntakysymyksiä, kyselytunteja sekä tiedonantoja, selontekoja ja muita valtioneuvostosta eduskunnalle lähetettäviä kirjelmiä sekä hallituksen esitysten lähettämistä eduskuntaan,

 4)

valtioneuvoston päätöksentekoa, valtioneuvoston istuntoja ja esittelymenettelyä sekä niiden kehittämistä ja niihin liittyvää lainsäädännön valmistelua yhdessä alivaltiosihteerin kanssa,

 5)

valtioneuvoston päätöksentekojärjestelmän (PTJ) toiminnallista ylläpitoa ja sisällöllistä kehittämistä, sekä

 6)

pöytäkirjan pitämistä valtioneuvoston istunnossa ja tasavallan presidentin esittelyssä.

Valtioneuvoston istuntoyksikön toimintaa johtaa hallitusneuvos.
18 §

Valtioneuvoston käännöstoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)

hallituksen esitysten sekä asetusten ja muiden näihin rinnastettavien säädöskokoelmassa julkaistavien säädösten kääntämistä kotimaisille kielille,

 2)

valtioneuvoston eduskunnalle annettavien kertomusten sekä eduskunnalle osoitettujen kirjelmien kääntämistä kotimaisille kielille,

 3)

tasavallan presidentin, valtioneuvoston jäsenten ja ministeriöiden virkamiesten virantoimituksessa tarvittavien suullisten ja kirjallisten esitysten kääntämistä kummallekin kotimaiselle kielelle,

 4)

kielilain täytäntöönpanosta annetussa asetuksessa (311/1922) edellytettyjä käännöksiä, sekä

 5)

valtioneuvostossa tarvittavien virallisten asiakirjojen kääntämistä ulkomaisille kielille sekä niistä kotimaisille kielille, sikäli, kuin käännöstoimistolla on tähän mahdollisuuksia.

Käännöstoimiston kielipalvelu kokoaa, taltioi ja yhtenäistää Suomen hallinnon termistöä ja nimikkeitä sekä niiden vieraskielisiä vastineita ja antaa niistä tietoa sekä julkishallinnolle että yleisölle.

Käännöstoimiston päällikkö johtaa toimiston toimintaa sekä tarkastaa henkilökohtaisesti ensisijaisesti kaikki säädöskokoelmassa julkaistavat tekstit.

Apulaispäällikkö huolehtii käännöstoimistossa käännettyjen muiden kuin yllä mainittujen tekstien tarkastamisesta ja juridisesti vaikeiden tekstien kääntämisestä sekä toimii tarpeen vaatiessa käännöstoimiston päällikön sijaisena.
19 §

Tietopalvelu käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)

valtioneuvoston arkiston toimintaa siten, kuin valtioneuvoston arkiston johtosäännössä tarkemmin määrätään,

 2)

valtioneuvostolle osoitettujen asiakirjojen kirjaamista ja toimittamista asianomaisille ministeriöille, toimituskirjojen luovuttamista ja lähettämistä sekä valtioneuvoston virallista ilmoitustaulua,

 3)

kanslian arkistotointa,

 4)

Senaattori- järjestelmän toiminnallista ja sisällöllistä ylläpitoa ja kehittämistä,

 5)

kanslian sisäistä tietopalvelua,

 6)

kanslian julkaisusarjoja,

 7)

EU-asiakirjojen jakelua, rekisteröintiä, arkistointia ja muita asiakirjahallinnon tehtäviä yhteistyössä valtioneuvoston EU-sihteeristön kanssa, sekä

 8)

EU-asiakirjahallintoa palvelevien tietojärjestelmien toiminnallista ja sisällöllistä ylläpitoa ja kehittämistä yhteistyössä valtioneuvoston EU-sihteeristön kanssa.

Tietopalvelun toimintaa johtaa tietopalvelupäällikkö.
20 §

Valtioneuvoston turvallisuusyksikkö käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)

valtioneuvoston ja sen jäsenten sekä valtioneuvoston kanslian turvallisuuspalvelua,

 2)

ministeriöiden ja oikeuskanslerinviraston turvallisuustoiminnan ohjausta ja yhteensovittamista sekä keskitetysti hoidettavien turvallisuushankkeiden toteuttamista,

 3)

valtioneuvoston turvallisuusvalvomon toimintaa,

 4)

Valtioneuvoston linnan opastuspisteen toimintaa sekä kanslian vieraiden vastaanottoa ja opastamista

 5)

kanslian hallinnassa olevien suojatilojen sekä valmiussairaalan toimintaa,

 6)

valtioneuvoston teleliikenneverkon palvelujen kehittämistä ja yhteensovittamista,

 7)

kanslian teleliikennepalveluja,

 8)

huonetilojen hankkimista, vuokraamista ja ylläpitoa,

 9)

kanslian kalusto-, laite- ja toimistotarvikehankintoja sekä -huoltoa ja materiaalihallintoa pois lukien tietojenkäsittelylaitteet,

 10)

vahtimestaripalvelujen järjestämistä valtioneuvostolle ja valtioneuvoston kanslialle,

 11)

valtioneuvoston vahtimestarien virkapukuja ja virkamerkkejä koskevien keskitettyjen ohjeiden ja niiden hankintojen valmistelemista,

 12)

valtioneuvoston jakelukeskuksen toimintaa ja kanslian sisäistä jakelupalvelua,

 13)

valtioneuvoston kanslian kopiointi- ja painatuspalveluja,

 14)

keskitettyjen turvallisuus- ja vahtimestaripalvelujen järjestämistä kanslian toimitiloissa ja erityistilaisuuksissa, sekä

 15)

valtioneuvoston ja valtioneuvoston kanslian kuljetuspalveluja sekä autojen hankintaa, käyttöä ja huoltoa.

Valtioneuvoston turvallisuusyksikön toimintaa johtaa valtioneuvoston turvallisuuspäällikkö.
Edustustilat
21 §

Valtioneuvoston edustustiloja ovat valtioneuvoston juhlahuoneisto, Säätytalo, pääministerin virka-asunto Kesäranta, Königstedtin kartano ja valtion vierastalo.
Sisäinen hallinto
22 §

Kanslian henkilöstökoulutuksen suunnittelua varten on kanslian koulutusryhmä, johon alivaltiosihteeri nimeää kanslian eri toimintayksiköiden edustajat sekä koulutusryhmän puheenjohtajan.

Koulutusryhmän tehtävistä määrätään kanslian yhteistoimintasopimuksessa.
23 §

Kanslian henkilökunnan vuosilomajärjestyksen ja vuosilomien vahvistamista varten toimintayksiköiden tulee toimittaa ehdotuksensa hallinto- ja kehittämisyksikköön vuosittain huhtikuun 15 päivään mennessä.

Vuosilomista ja muista poissaoloista pitää luetteloa hallinto- ja kehittämisyksikön hallinnon ja talouden vastuualue, jolle jokaisen on toimitettava toimintayksikön esimiehen hyväksymät loma- ja poissaoloilmoitukset.
Virkamatkat
24 §

Pääministeri antaa matkamääräykset valtiosihteerille. Pääministeri tai valtiosihteeri antaa matkamääräykset alivaltiosihteerille ja pääministerin erityisavustajille. Pääministeri tai ministeri antaa matkamääräykset ministerien erityisavustajille.

EU-sihteeristön päällikkö antaa matkamääräykset EU-sihteeristön virkamiehille EU:n toimielinten kokouksiin ja muihin niihin rinnastettaviin EU-kokouksiin tehtäville virkamatkoille. EU-sihteeristön päällikkö antaa matkamääräykset myös Eurooppa-neuvoston delegaatioiden virkamiesjäsenille.

Kuljetuspäällikkö antaa kuljetustehtäviin liittyvät matkamääräykset ministerien autonkuljettajille.

Toimintayksikön tai vastuualueen esimies antaa alaiselleen virkamiehelle matkamääräykset valtioneuvoston kanslian toimitilojen välisille matkoille.

Alivaltiosihteeri antaa muut virkamatkamääräykset kanslian määrärahoista maksettaville matkoille. Alivaltiosihteeri antaa matkamääräykset myös pääministerin työvierailujen delegaatioiden jäsenille. Alivaltiosihteeri myöntää luvan oman auton käyttöön virkamatkoilla.
Asioiden valmistelu
25 §

Asioista, jotka koskevat myös toisen toimintayksikön toimialaa, on niitä valmisteltaessa hyvissä ajoin neuvoteltava kysymyksessä olevan toimintayksikön asianomaisen virkamiehen kanssa.
26 §

Ennen kuin asia esitellään pääministerin tai valtiosihteerin ratkaistavaksi taikka asiaa koskeva esittelylista jaetaan, esittelijän on toimitettava asiakirjat tai selostettava suullisesti asia alivaltiosihteerille ja asianomaiselle esimiehelle. Viimeksi mainitulle ne on toimitettava tai selostettava myös alivaltiosihteerin ratkaistaessa asian.

Tasavallan presidentin istunnon, valtioneuvoston yleisistunnon tai raha-asiainvaliokunnan esittelylistaa ei saa muutoin kuin pakottavista syistä jakaa ennen kuin asia on selostettu pääministerille ja hän on hyväksynyt sen ottamisen esittelyyn.
27 §

Valtiosihteerille, alivaltiosihteerille ja asianomaisille esimiehille on hyvissä ajoin etukäteen annettava tieto kaikista heidän tehtäviensä kannalta tärkeistä valmisteltavina olevista asioista sekä henkilökunnan työtehtäviin kohdistuvista suunnitteilla olevista muutoksista.
28 §

Kunkin esimiehen on pidettävä alivaltiosihteeri tietoisena tärkeimmistä toimintayksikössään käsiteltävinä olevista asioista.
29 §

Pääministerin, valtiosihteerin tai alivaltiosihteerin päätöksellä voidaan asettaa hankkeita ja työryhmiä erityisiä valmistelutehtäviä varten.

Kanslian edustajien nimeämisestä ulkopuolisten tahojen toimielimiin päättää asiasta riippuen pääministeri, valtiosihteeri tai alivaltiosihteeri.
Ulkoinen tiedotus
30 §

Julkisuuteen annettavasta kanslian tiedotuksesta tai tiedotustilaisuuden järjestämisestä on etukäteen neuvoteltava tarpeen mukaan pääministerin, valtiosihteerin tai alivaltiosihteerin kanssa. Tämä ei kuitenkaan koske kanslian alaisten komiteoiden tai muiden sivuelinten tiedotuksia.

Tiedottamisen käytännön järjestelyistä sovitaan valtioneuvoston tiedotuspäällikön kanssa.

Julkisuudessa kanslian edustajana esiintyvän virkamiehen on tarpeen mukaan ilmoitettava esiintymisestä etukäteen esimiehilleen.
Ratkaisuvalta
31 §

Sen lisäksi mitä muualla on säädetty, pääministeri ratkaisee asiat, jotka koskevat:

 1)

vähintään A 24 palkkausluokkaan kuuluvan virkamiehen nimittämistä,

 2)

hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksymistä,

 3)

hallinnonalan talousarvioehdotuksen ja siinä esitettävien tulostavoitteiden hyväksymistä,

 4)

tulossuunnitelman vahvistamista, ja

 5)

tilinpäätöksen allekirjoittamista.
32 §

Valtioneuvoston käännöstoimiston päällikkö nimittää enintään A 22 palkkausluokkaan kuuluvan kielenkääntäjänä toimivan virkamiehen.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun enintään A 23 palkkausluokkaan kuuluvan virkamiehen nimittää alivaltiosihteeri.
33 §

Sen lisäksi mitä muualla tässä työjärjestyksessä on säädetty, alivaltiosihteeri ratkaisee asiat, jotka koskevat:

 1)

lausunnon antamista valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvissa asioissa, jollei asialla ole laajempaa yhteiskunnallista merkitystä,

 2)

valtioneuvoston kanslian sisäistä järjestystä,

 3)

hallintopäätöksiä, jotka eivät valtioneuvoston kansliasta annetun asetuksen (617/2000) 3 §:n mukaan kuulu pääministerin tai ministerin ratkaistavaksi, ja joiden ratkaisuvaltaa ei ole työjärjestyksessä annettu kanslian muulle virkamiehelle,

 4)

vuosilomajärjestystä,

 5)

palkkioiden sekä hyväksyttyjen perusteiden mukaisten palkkausten vahvistamista,

 6)

valtion vierastalon käyttöä,

 7)

kanslian tilijaottelun ja tilipuitteiden vahvistamista,

 8)

toimintayksiköiden tulossuunnitelmien hyväksymistä,

 9)

kanslian sisäisen budjetin hyväksymistä, ja

 10)

sisäisen valvonnan järjestämistä.
34 §

Hallintojohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat:

 1)

virkamiehelle virkamiehen irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä annettavan todistuksen antamista,

 2)

irtaimen omaisuuden tarkastamista ja tarkastuksen suorittajia,

 3)

poistosuunnitelman muutosten hyväksymistä,

 4)

tarkempien ohjeiden antamista taloussäännön soveltamisesta,

 5)

omaisuuden poistamista ja tileistä poistoa, ja

 6)

lomakkeiden ja asiakirjojen kaavojen samoin kuin sinettien ja leimojen vahvistamista.
35 §

Hallinto- ja kehittämisyksikön hallitusneuvos ratkaisee asiat, jotka koskevat:

 1)

ministeriölle tilivirastona kuuluvia tehtäviä, jos ne eivät muiden säädösten mukaan kuulu muulle virkamiehelle,

 2)

maksuliikettä ja maksuvälineitä koskevia sopimuksia ja määräyksiä,

 3)

matkalaskujen hyväksymistä ja myöhästyneenä esitettyjen matkalaskujen maksamista,

 4)

virkavapautta, johon virkamiehellä on oikeus lain, asetuksen tai virkaehtosopimuksen nojalla,

 5)

ikälisiä ja lomakorvauksia, ja

 6)

palkkojen hyväksymistä maksatukseen.
36 §

Työsopimussuhteisen henkilöstön ottamiseen sovelletaan mitä 31 ja 32 §:ssä säädetään virkamiehen nimittämisestä.
37 §

Toimintayksikön esimies ratkaisee yksikkönsä toimintaa koskevat asiat.

Sellaisen asian, jossa on tehtävä kirjallinen hallintopäätös, toimintayksikön esimies ratkaisee kuitenkin vain siinä tapauksessa, että oikeus on hänelle tässä työjärjestyksessä nimenomaisesti annettu.

Toimintayksikölle tai vastuualueelle alivaltiosihteerin päätöksellä osoitettujen määrärahojen käytön ratkaisee toimintayksikön esimies, vastuualueen esimies tai muu vastuuhenkilö. Tähän kuuluu myös tilausten ja hankintasopimusten tekeminen. Toimintayksikön esimies hyväksyy yksikön menot ja tulot. Hallinto- ja kehittämisyksikön hallitusneuvos hyväksyy kuitenkin vastuualueensa menot ja tulot.

Tietoja viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain tarkoittamista viranomaisen julkisista asiakirjoista antaa asian käsittelijä. Salaista tai muuta viranomaisen asiakirjaa koskevan päätöksen tekee toimintayksikön esimies esittelystä.
38 §

Talouspäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

 1)

matkaennakkojen hyväksymistä,

 2)

maksumääräyksen antamista, ja

 3)

kassantarkastusta.
39 §

Muun kuin 35 §:ssä kohdassa tarkoitetun virkavapauden myöntää valtioneuvoston kanslian tekemien nimitysten osalta virkaan nimittäjä.

Valtioneuvoston kanslian virat julistaa haettavaksi se, jolla on oikeus päättää nimittämisestä.
Erinäisiä määräyksiä
40 §

Tarkemmat määräykset ja ohjeet työn ja tehtävien jaosta toimintayksiköissä antaa tarvittaessa asianomaisen toimintayksikön esimies tai alivaltiosihteeri.
41 §

Mitä tässä työjärjestyksessä on määrätty pääministeristä, koskee soveltuvin osin valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrättyä ministeriä hänen toimialansa asioissa.
Voimaantulo
42 §

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2001 ja sillä kumotaan 1 päivänä heinäkuuta 2000 annettu valtioneuvoston kanslian työjärjestys (618/2000).

Ennen työjärjestyksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2001

Pääministeri Paavo Lipponen Valtiosihteeri Rauno Saari