Tätä lakia sovelletaan liikenneturvallisuuden lisäämiseksi suoritettavaan tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkintaan.

Tätä lakia ei sovelleta tutkintaan, jos onnettomuustutkintakeskus on päättänyt onnettomuuksien tutkinnasta annetun lain (373/1985) mukaisen tutkinnan aloittamisesta. Tämän lain mukaisesti käynnistetty tutkinta on tällöin keskeytettävä. Jos tässä laissa tarkoitettu liikenneonnettomuus tutkitaan onnettomuuksien tutkinnasta annetun lain mukaisesti, tutkinnan tiedot ovat myös tämän lain mukaisen tutkintajärjestelmän käytettävissä.

Tutkinnassa selvitetään liikenneonnettomuuden kulku, riskitekijät, seuraukset ja olosuhteet liikenneonnettomuuden syiden selvittämiseksi ja niistä johtuvien onnettomuuksien ehkäisemiseksi vastaisuudessa.

Tutkinnan perusteella tehdään tarvittavat esitykset liikenneturvallisuustoimenpiteiksi.

Tässä laissa tarkoitettua tutkintaa varten on liikenne- ja viestintäministeriön asettama liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta sekä tarvittava määrä tutkijalautakuntia.

Liikennevakuutuskeskus huolehtii liikenneonnettomuuksien tutkinnan ylläpitämisestä, yleisestä järjestämisestä, suunnittelusta ja koulutuksesta siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.

Neuvottelukunta ja tutkijalautakunnat toimivat Liikennevakuutuskeskuksen yhteydessä.

Neuvottelukunnan muista tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Neuvottelukunnassa ovat edustettuina liikenne- ja viestintäministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö, opetusministeriö, Tiehallinto, Ajoneuvohallintokeskus ja Liikennevakuutuskeskus. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin muista neuvottelukunnassa edustettuina olevista tahoista. Neuvottelukunta voi kutsua asiantuntijoita.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja määrää sen jäsenet ja näille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen toimintaan osallistuvien tahojen ehdotuksesta. Jäsenistä määrätään yksi puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi.

Puheenjohtaja kutsuu neuvottelukunnan koolle. Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.

Tässä laissa tarkoitetun onnettomuustutkinnan suorittavat tutkijalautakunnat. Tutkijalautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja riittävä määrä jäseniä, joiden tulee edustaa liikenneonnettomuuksien tutkinnan kannalta riittävää asiantuntemusta. Tutkijalautakunnat ovat tutkintaa suorittaessaan itsenäisiä tutkinnan riippumattomuuden ja puolueettomuuden turvaamiseksi.

Neuvottelukunta asettaa tutkijalautakunnat viideksi vuodeksi kerrallaan ja määrää niiden toimialueet. Samalla neuvottelukunta nimittää lautakunnan jäsenet ja määrää yhden heistä puheenjohtajaksi.

Tutkijalautakunnan tilapäisestä täydentämisestä sekä asiantuntijan käytöstä tutkinnassa samoin kuin tutkijalautakunnan kokoonpanosta ja tutkinnan suorittamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Lähisukulaisella tarkoitetaan tätä lakia sovellettaessa hallintomenettelylain (598/1982) 10 §:n 2 momentissa mainittuja henkilöitä. Esteellisyyden vaikutuksista on soveltuvin osin voimassa, mitä hallintomenettelylain 11 §:ssä säädetään.

Neuvottelukunnan jäsenen ja asiantuntijan esteellisyyteen sovelletaan hallintomenettelylakia.

Tutkinta suoritetaan yhteistoiminnassa samassa asiassa esitutkintaa tai kuolemansyyn tutkintaa suorittavan poliisin kanssa siinä laajuudessa kuin se on liikenneonnettomuuden tutkinnan kannalta tarkoituksenmukaista.

Tutkijalautakunnan jäsenillä ja muilla 5 §:ssä tarkoitetuilla tutkintaan osallistuvilla on oikeus päästä onnettomuuspaikalle ja toimittaa siellä tutkimuksia.

Tutkijalautakunnalla on oikeus saada poliisilta virka-apua onnettomuuspaikan eristämiseksi.

Tutkijalautakunnalla on oikeus tarkastaa esineitä sekä perehtyä sellaisiin viranomaisen asiakirjoihin sekä tiehen ja ajoneuvoihin liittyviin muihin asiakirjoihin, joilla on todennäköisesti merkitystä tutkinnassa.

Tutkijalautakunta saa tehdä tarkastettaville esineille kokeita ja irrottaa esineistä osia sekä ottaa näytteitä, milloin se on tutkimusten vuoksi tarpeellista.

Tutkijalautakunnalla on oikeus saada 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut tiedot myös yksityiseltä terveyden- ja sairaanhoitoa harjoittavalta yhteisöltä tai toimintayksiköltä tai terveydenhuollon ammattihenkilöltä.

Tutkinnasta laaditaan tutkintaselostus. Tutkintaselostus sisältää selostuksen onnettomuuden kulusta, onnettomuuteen johtaneista tekijöistä ja onnettomuuden seurauksista sekä tutkijalautakunnan suositukset turvallisuustoimenpiteiksi.

Tutkijalautakunnat voivat tehdä viranomaisille aloitteita suositusten mukaisiksi turvallisuustoimenpiteiksi. Myös neuvottelukunta voi päättää asiaa koskevien esitysten tekemisestä.

Liikennevakuutuskeskus arkistoi tutkintaselostukset ja niihin liittyvät asiakirjat.

Liikenneturvallisuustutkimusta ja muita liikenneturvallisuutta edistäviä tehtäviä varten Liikennevakuutuskeskus pitää onnettomuustietorekisteriä.

Onnettomuustietorekisteristä saadaan sen estämättä, mitä tietojen salassapidosta erikseen säädetään, luovuttaa tietoja käytettäväksi tieteellisessä ja tilastollisessa tutkimuksessa sekä viranomaisille käytettäväksi liikenneturvallisuustyössä.

Henkilön rekisteritiedot poistetaan rekisteristä kymmenen vuoden kuluttua sen vuoden päättymisestä, jonka aikana tutkintaselostus on annettu.

Tutkijalautakunnan ja neuvottelukunnan jäseneen ja asiantuntijaan sekä Liikennevakuutuskeskuksen toimihenkilöön heidän hoitaessaan tämän lain mukaisia tehtäviä sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä.

Tutkinnassa ilmi tulleisiin tietoihin sovelletaan mitä tietojen salassapidosta erikseen säädetään.

Rangaistus salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 38 luvun 1 tai 2 §:n nojalla, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Liikenneonnettomuuksien tutkinnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen voidaan käyttää liikennevakuutuslain (279/1959) 18 a §:n 1 momentin mukaisella liikenneturvallisuuden edistämiseen tarkoitetulla maksulla kerättyjä varoja.

Toiminnan rahoitukseen voidaan käyttää myös muita tähän tarkoitukseen osoitettuja varoja.

Liikenne- ja viestintäministeriö valvoo liikenneonnettomuuksien tutkintatoimintaa ja vahvistaa liikenneonnettomuustutkintaa koskevan toimintasuunnitelman.

Edellä 9 §:n 2 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuneesta vahingosta suoritetaan 16 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista varoista täysi korvaus.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tutkijalautakunnan työstä maksettavien palkkioiden ja korvausten yleisistä perusteista.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston asetuksella.