Tässä asetuksessa säädetään valtion vuoden 2001 talousarvion momentin 30.14.49, 30.14.61 ja 30.14.62 myöntämisvaltuuden ja määrärahan sekä maatilatalouden kehittämisrahaston vuoden 2001 käyttösuunnitelmassa osoitettavien varojen käyttämisestä myönnettäessä ja maksettaessa tukea 2 momentin mukaisiin tarkoituksiin.

Tätä asetusta sovelletaan myönnettäessä tukea maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), jäljempänä rahoituslaki, 10 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan sekä 16, 17, 21, 22 ja 32 §:n nojalla maatilatalouden rakenteen kehittämiseen samoin kuin rahoituslain 10 §:n 1 momentin 1 ja 5 kohdan ja 3 momentin sekä 16, 21 ja 32 §:n nojalla muuhun yritystoiminnan tukemiseen. Tätä asetusta sovelletaan myös maksettaessa tukea, joka on myönnetty tämän asetuksen nojalla, riippumatta siitä, minkä vuoden määrärahasta tuki maksetaan.

Jollei jäljempänä tässä asetuksessa toisin säädetä, tätä asetusta sovelletaan sekä kansalliseen tukeen että osarahoitettavan tuen osarahoitusosuuteen ja kansalliseen osuuteen.

Osarahoitettavaan tukeen sovelletaan lisäksi, mitä EY:n maaseudun kehittämisasetuksessa ja komission soveltamisasetuksessa sekä niiden nojalla tai niitä täydentäen EY:n lainsäädännössä säädetään tai sen nojalla määrätään. Tukea myönnettäessä otetaan lisäksi huomioon, mitä tavoite 1 -ohjelmissa tai maaseudun kehittämisohjelmissa taikka muissa vastaavissa EY:n ohjelmissa tuen kohdentamisesta kyseisellä alueella on sovittu.

Mitä tässä luvussa säädetään maatilalla toteutettavasta investoinnista ja maatilaa koskevista edellytyksistä, sovelletaan myös rahoituslain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun yhden tai useamman maaseutuyrityksen yhteisiin investointeihin sekä maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (609/2000) 11 §:n 3 momentin 2―4 kohdassa tarkoitettuihin investointeihin.

Edellä 1 momentin 1, 2, 4―6, 11―17, 20, 21 ja 23 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää myös vuokramaalla olevan rakennuksen hankkimiseen, jos hankinta on taloudellisesti edullisempaa kuin vastaavan rakennuksen rakentaminen tai peruskorjaaminen ja hankittava rakennus on tarkoituksenmukaisella tavalla käytettävissä siihen tarkoitukseen, johon se hankitaan. Tuki myönnetään lainaan liittyvänä tukena samoin ehdoin kuin vastaavan rakennuksen rakentamiseen myönnettäisiin tukea. Jos vastaavaan rakentamiseen myönnettäisiin vain avustusta, rakennuksen hankintaan voidaan myöntää korkotukilainaa enintään 80 prosenttia vastaavin enimmäistukitasoin.

Tukea ei 2 momentissa säädetyin poikkeuksin myönnetä eläinten hankintaan.

Tukea voidaan myöntää jalostuslampaiden ja jalostusnautojen hankintaan siten, kuin 18, 19 ja 20 §:ssä säädetään. Lisäksi yritystoimintaa käynnistettäessä tai merkittävästi laajennettaessa tukea voidaan myöntää sellaisten hevosten hankintaan, joita käytetään 27 §:ssä tarkoitetussa toiminnassa.

Tukea voidaan myöntää 5 §:n 1 momentin 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun lypsykarjatalouden rakentamisinvestointiin, jos maatilalle, jota hakemus koskee, on tukea myönnettäessä vahvistettu Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain (355/1995) 4 §:ssä tarkoitetuksi maidon viitemääräksi vähintään määrä, joka vastaa maatilalla investoinnin toteuttamisen jälkeen olevien eläinpaikkojen perusteella laskettuna 5 600 litraa lypsylehmäpaikkaa kohden. Jos maatilalla on investoinnin jälkeen edellä säädettyä enemmän eläinpaikkoja, tukea voidaan myöntää vain sille osalle hyväksyttävistä rakentamiskustannuksista, joka vastaa viitemäärän mukaisen enimmäiseläinpaikkamäärän osuutta maatilan lypsylehmäpaikoista.

Tukea rakennuksen peruskorjaamiseen ei myönnetä, jos lypsylehmäpaikkojen määrä 1 momentissa tarkoitetulla maatilalla on pienempi kuin 12.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös, jos hakemus koskee yhtä useampaa maatilaa.

Edellä 5 §:n 1 momentin 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua tukea sikatalouden rakentamisinvestointiin voidaan myöntää sellaista maatilaa varten, jolla investoinnin jälkeen on enintään 3 000 lihasikapaikkaa tai 400 emakkopaikkaa. Jos investointiin sisältyy sekä lihasikapaikkoja että emakkopaikkoja, yhden emakkopaikan katsotaan vastaavan 6,5 lihasikapaikkaa. Jos maatilalla investoinnin jälkeen on edellä säädettyä enemmän eläinpaikkoja, tukea voidaan myöntää vain sille osalle hyväksyttävistä rakentamiskustannuksista, joka vastaa edellä säädettyjen enimmäiseläinpaikkamäärien mukaisten eläinpaikkojen osuutta koko rakentamisinvestoinnista.

Myönnettäessä tukea 5 §:n 1 momentin 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin sikatalouden rakentamisinvestointeihin pidetään emakkosikalana sikalaa, jonka perusteella maatilalla on tai sille muodostuu vähintään 60 emakkopaikkaa ja jonka sikapaikoista yli puolet on emakkopaikkoja. Emakkosikalana pidetään myös sellaista emakkorenkaan porsitussikalaa, jonka vuotuinen laskennallinen porsituskertojen määrä on vähintään 150.

Muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja sikaloita pidetään lihasikaloina.

Tuen määrää harkittaessa investoinnin katsotaan kohdistuvan emakkosikalaan, jos 1 momentissa tarkoitettua sikalaa rakennettaessa, laajennettaessa tai peruskorjattaessa rakennusinvestointiin sisältyvistä sikapaikoista vähintään puolet on emakkopaikkoja.

Myönnettäessä tukea 5 §:n 1 momentin 1 kohdan c alakohdan tarkoitettuihin sikatalouden rakentamisinvestointeihin emakkorenkaissa eläinpaikkojen määrä osakastilaa kohden ei saa olla suurempi kuin 8 §:n mukaisten eläinpaikkojen enimmäismäärä. Tällöin on osakastilan oman eläinpaikkamäärän lisäksi otettava huomioon osakastilan osuus emakkorenkaan keskusyksikön eläinpaikkojen määrästä. Emakkorenkaan keskusyksikössä saa olla enintään 1 000 emakkopaikkaa. Sanottua enimmäismäärää sovelletaan 8 §:ssä säädetyn estämättä myös sellaiseen emakkorenkaan keskusyksikköön, joka kuuluu yhdelle emakkorenkaan osakastilalle ja jossa pidetään emakkoja muulloin kuin porsimis- tai imetysaikana.

Edellä 1 momentissa emakkorenkaalla tarkoitetaan sellaista tuotannon järjestelyä, jossa emakot siirretään keskusyksiköstä osakastiloille porsitus- ja imetysajaksi tai jossa emakot porsitetaan emakkorenkaan keskusyksikössä ja pääosa porsaista siirretään osakastiloille kasvatettaviksi.

Edellä 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin broilerintuotannon investointeihin voidaan myöntää tukea, jos maatilan broilerintuotantoon liittyvä tuotantokapasiteetti ei lisäänny tuettavan investoinnin vuoksi.

Edellä 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin kanatalouden investointeihin voidaan myöntää tukea, jos maatilan kananmunantuotantoon liittyvä tuotantokapasiteetti ei lisäänny tuettavan investoinnin vuoksi.

Myönnettäessä 1 momentissa tarkoitettua tukea uuden lattiakanalan rakentamiseen on otettava huomioon, mitä eläinsuojeluasetuksen (396/1996) 20 §:ssä säädetään.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen kohteena olevalla maatilalla on vähintään 2 000 kanapaikkaa.

Tuen myöntämisen edellytyksenä 5 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun investointiin on, että konevarasto on eristämätön ja sen julkisivu on pääosin puuta. Tuen myöntämistä ei estä, jos varastoon sisältyy lämpöeristetty omien koneiden korjaamiseen tarkoitettu maatilakorjaamo, joka on tilan koneiden ja laitteiden määrä ja laatu huomioon ottaen kooltaan kohtuullinen.

Edellä 5 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun siirrettävän viljankuivurin hankintaan tukitasoa tai tukimuotoa lukuunottamatta sovelletaan, mitä muutoin koneen hankinnasta säädetään.

Tukea voidaan myöntää 5 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettujen koneiden ja laitteiden hankintaan vain, jos kone tai laite hankitaan yhteiskäyttöön siten, että konetta käytetään kahdella tai useammalla maatilalla maatilataloutta harjoitettaessa. Tukea voidaan kuitenkin myöntää yhdellä maatilalla käytettävän perunan- ja sokerijuurikkaannostokoneen hankintaan sekä sadon käsittelyssä ja kauppakunnostuksessa tarvittavien koneiden ja laitteiden hankintaan. Tukea voidaan myöntää myös yhdellä maatilalla käytettävän nautakarjatalouden rehunjakovaunun hankintaan. Lisäksi tukea voidaan myöntää yhdellä maatilalla käytettävien koneiden ja laitteiden hankintaan siten kuin 14 ja 17 §:ssä, 21§:n 3 momentissa, 22, 23, 25―29, 31 ja 32 §:ssä säädetään.

Tuen myöntämisen edellytyksenä 1 momentin mukaiseen tarkoitukseen on, että tukea haetaan vähintään 9 000 euron investointiin, joka voi sisältää yhden tai useamman koneen tai laitteen hankinnan.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua tukea ei myönnetä maatalous- eikä metsätraktoreiden hankintaan. Tukea ei myöskään myönnetä puunkorjuun monitoimikoneiden hankintaan.

Hankittaessa kone tai laite muussa kuin 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa koneurakoinnissa käytettäväksi sovelletaan, mitä 27 §:ssä säädetään.

Edellä 5 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitettuna lammastaloudessa tarvittavana elottomana erityisirtaimistona pidetään lammasaitoja, käsittelyaitauksia, vaakoja, keritsinlaitteita, ruokintavaunuja ja -häkkejä sekä muuta vastaavaa erityisesti lammastaloudessa tarvittavaa irtaimistoa.

Myönnettäessä tukea 5 §:n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitettuun jalostuslampaiden hankintaan pässejä hankittaessa tulee hakijalla olla vähintään 30 jalostukseen käytettävää uuhta tai sellaista uuhikaritsaa, joka on vuoden ikäinen viimeistään hakemuksen vireille tuloa seuraavan vuoden huhtikuun 30 päivään mennessä. Uuhia hankittaessa katraaseen tulee hankinnan jälkeen kuulua vähintään 50 jalostukseen käytettävää uuhta tai edellä tarkoitettua uuhikaritsaa.

Tukea voidaan myöntää sellaisten jalostuslampaiden hankintaan, joiden avulla parannetaan erityisesti eläinkannan lihaksikkuutta.

Tukea ei myönnetä sellaisen uuhen hankintaan, joka on karitsoinut enemmän kuin kolme kertaa.

Jalostuslampaan hankintaa voidaan tukea vain kerran sen elinaikana. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että pässiä pidetään maatilalla vähintään puoli vuotta ja uuhta tai uuhikaritsaa vähintään yksi karitsoimiskerta sekä syntyvän karitsan imetyskausi.

Tukea uuhen tai uuhikaritsan hankintaan ei myönnetä, jos hakija on hakemuksen vireilletuloa edeltäneen puolen vuoden aikana vastiketta vastaan luovuttanut yhden tai useamman uuhen tai uuhikaritsan pitoon. Tuen myöntämisen ehtona on lisäksi, että naaraspuolisen lampaan hankintaan tukea saava ei hakemuksen vireilletuloa seuraavan puolen vuoden aikana myy sellaista uuhta tai uuhikaritsaa pitoon, jonka hankintaan ei ole myönnetty tukea. Ennen ensimmäistä päivää tammikuuta 2001 tapahtunut luovutus ei kuitenkaan estä tuen myöntämistä.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen luvalla tuen kohteena olevan eläimen saa luovuttaa siten kuin rahoituslain 46 §:n 3 momentin 3 kohdassa säädetään.

Hankittavan uuhen tai pässin polveutuminen on osoitettava vähintään kaksi sukupolvea taaksepäin ja eläinten tulee olla rekisteröitynä Suomessa hyväksytyn jalostusjärjestön virallisessa rekisterissä. Tuen myöntäminen Suomeen tuotavien eläinten hankintaan edellyttää, että eläimet rekisteröidään edellä tarkoitettuun rekisteriin.

Myönnettäessä tukea jalostuslampaiden hankintaan liharotuisella jalostuslampaalla tarkoitetaan seuraaviin rotuihin kuuluvia lampaita: Dala, Dorset, Oxford down, Rygja, Shropshire ja Texel.

Sen lisäksi, mitä 18 §:ssä säädetään, tuen myöntämisen edellytyksenä jalostuslampaiden hankintaan on, että myyjän Suomessa sijaitseva maatila täyttää sovellettaviksi tulevien terveysvalvontaohjelmien mukaiset vaatimukset. Terveysvalvontaohjelmilla tarkoitetaan tässä asetuksessa scrapie-valvontaohjelmaa ja maedi-visna -vastustamisohjelmaa. Jos uuhia tai kuttuja on vähemmän kuin 40, Scrapie-valvontaohjelmaan kuulumista ei kuitenkaan edellytetä. Sen sijaan Maedi-visna -vastustamisohjelmassa tilalla on oltava status M3.

Tukea 5 §:n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitettuun emolehmätalouteen perustuvassa naudanlihantuotannossa tarvittavien jalostusnautojen hankintaan voidaan myöntää, jos:

Tuontieläimen osalta hakijan on osoitettava, että eläin täyttää 1 momentissa säädetyt vaatimukset. Tuontisonnin on täytettävä säädettyä jalostustasoa vastaava taso, minkä osoittamiseksi on tarvittaessa hankittava nautajalostuksen asiantuntijan lausunto.

Jalostusnaudan hankintaa voidaan tukea vain kerran sen elinaikana. Tuki myönnetään enintään yhden sonnin hankintaan kutakin alkavaa 15 emolehmää tai viimeistään toukokuun 31 päivänä vuoden täyttävää hiehoa kohti. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että sonnia pidetään maatilalla vähintään yksi laidunkausi ja naaraspuolista eläintä vähintään yksi poikimiskerta sekä syntyvän vasikan imetyskausi.

Tukea emolehmän tai hiehon hankintaan ei myönnetä, jos hakija on hakemuksen vireilletuloa edeltäneen vuoden aikana vastiketta vastaan luovuttanut yhden tai useamman emolehmän tai hiehon pitoon. Tuen myöntämisen ehtona on lisäksi, että naaraspuolisen naudan hankintaan tukea saava ei hakemuksen vireilletuloa seuraavan puolen vuoden aikana myy sellaista emolehmää tai hiehoa pitoon, jonka hankintaan ei ole myönnetty tukea. Ennen ensimmäistä päivää tammikuuta 2001 tapahtunut luovutus ei kuitenkaan estä tuen myöntämistä.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen luvalla tuen kohteena olevan eläimen saa luovuttaa siten kuin rahoituslain 46 §:n 3 momentin 3 kohdassa säädetään.

Myönnettäessä tukea jalostusnautojen hankintaan liharotuisella jalostusnaudalla tarkoitetaan seuraaviin rotuihin kuuluvia nautoja: Aberdeen Angus, Blonde d'Aquitaine, Charolais, Hereford, Highland Cattle, Limousin, Piemontese ja Simmental.

Kasvihuonetta ei pidetä rakennuksena, jos se on kevytrakenteinen ja katettu muovilla.

Tukea voidaan myöntää myös puutarhataloutta palvelevien koneiden ja laitteiden sekä vastaavan muun irtaimiston hankintaan.

Edellä 5 §:n 1 momentin 12 kohdassa tarkoitetaan hevostalouden investoinneilla hevosten kasvatuksessa tarpeellisia investointeja sekä investointeja, joiden pääasiallinen tarkoitus on edistää hevosten kasvatusta. Käytettäessä hevosta muuhun tuotanto- tai palvelutoimintaan investointitukeen sovelletaan, mitä 27 §:ssä säädetään.

Edellä 5 §:n 1 momentin 14 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää mehiläistaloudessa tarpeellisen pesäkaluston hankkimiseen, käsittelytilojen ja varastojen rakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen sekä hunajalinkojen ja muiden koneiden ja laitteiden hankintaan.

Tukea 5 §:n 1 momentin 15 kohdassa tarkoitettuihin investointeihin voidaan myöntää, jos kysymys on muussa maataloudessa kuin tavanomaisessa kotieläintuotannossa tai peltoviljelyssä välttämättömistä investoinneista.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuna muuna maataloutena pidetään hanhien, ankkojen ja vastaavan siipikarjan tuotantoa, sienten kasvatusta, riistatarhausta, luonnonmarjojen ja -sienten keräämistä, maataloustuotteiden ensiasteen jalostusta sekä muuta edellä tarkoitettuun tuotantoon ja toimintaan rinnastettavaa maataloudeksi luettavaa toimintaa.

Tukea ei kuitenkaan saa myöntää investointiin, joka edistää biisonin tai strutsin lihan tuotantoa taikka biisonin ja strutsin tarhausta.

Tukea ei kuitenkaan myönnetä puunkorjuun monitoimikoneiden hankintaan.

Myönnettäessä tukea 5 §:n 1 momentin 17 kohdassa tarkoitettuihin investointeihin on otettava huomioon, mitä eläinsuojelulaissa ja eläinsuojeluasetuksessa säädetään sekä eläinsuojelulain nojalla säädetään tai määrätään.

Kananmunantuotannossa tukea voidaan myöntää investointiin, jossa kanojen häkit korvataan eläinsuojelulaissa ja eläinsuojeluasetuksessa sekä eläinsuojelulain nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä asetetut edellytykset täyttävillä virikehäkeillä.

Turkistarhauksessa tukea voidaan myöntää investointiin, jossa minkkien ja kettujen häkit korvataan eläinsuojelulaissa ja eläinsuojeluasetuksessa sekä eläinsuojelulain nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä asetetut edellytykset täyttävillä suuremmilla häkeillä. Lisäksi tukea voidaan myöntää myös investointiin, jossa kettujen häkit varustetaan lepotasoilla.

Tukea ei saa myöntää plasmasytoosin torjuntaan liittyviin investointeihin eikä sellaisiin eläinten hyvinvointia ja hygieniaa koskeviin investointeihin, jotka lisäävät tilan tuotantokapasiteettia.

Edellä 5 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää investointeihin, jotka edistävät taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti ympäristönsuojelua.

Tukea voidaan lisäksi myöntää lieteturvesekoittimien ja niiden siirtolaitteiden, lietelannan ilmastus-, multaus- ja letkulevityslaitteiden sekä muiden näihin laitteisiin verrattavien koneiden ja laitteiden hankintaan.

Edellä 5 §:n 1 momentin 21 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää sellaisen lämpökeskuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen, joka hyödyntää jätelämpöä, vesistön, ilman tai maaperän lämpöä, puuta tai muuta vastaavaa uusiutuvaa polttoainetta taikka tuulta tai aurinkoa.

Osarahoitettuna voidaan tukea vain sellaisia lämpökeskuksia, jotka hyödyntävät puuta.

Edellä 5 §:n 1 momentin 22 kohdassa tarkoitetun sähköaggregaatin hankintaan voidaan myöntää tukea, jos aggregaatti hankitaan varasähköjärjestelmäksi kotieläintalouden jatkuvuuden turvaamiseksi.

Edellä 5 §:n 1 momentin 23 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää investointeihin, joiden tarkoituksena on rehunjakelun tai työergonomian parantaminen taikka muu merkittävä työympäristön parantaminen.

Tavoite 1 -alueella tuki 5 §:n 1 momentin 1 kohdan a―d alakohdassa tarkoitettuihin investointeihin myönnetään osarahoitettavana.

Tukea 30 §:ssä tarkoitettuihin maatilojen lämpökeskuksiin sekä 26 ja 27 §:ssä tarkoitettuihin investointeihin voidaan myöntää tavoite 1 -alueella osarahoitettavana, jos tuen kohteena oleva maatila sijaitsee sellaisen maakunnan alueella, jota koskeva maakunnan yhteistyöasiakirja mahdollistaa tuen myöntämisen, ja tarkoitukseen on EY:n varoja käytettävissä. Maaseutuohjelma-alueella voidaan myöntää tukea vastaaviin tarkoituksiin, jos maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaosto päättäessään varojen suuntaamisesta ja hankkeiden valintaperusteista on päättänyt käyttää varoja kyseiseen toimintaan.

Tukea 26 ja 27 §:ssä tarkoitettuihin investointeihin myönnetään vain osarahoitettavana tukena. Jos kysymys on kiinteistön hankinnasta 26 ja 27 §:n mukaisiin tarkoituksiin, tuki myönnetään kuitenkin kansallisista varoista 38 §:n 1 momentin 3 kohdassa sekä 2 ja 3 momentissa tarkoitetuin tavoin.

Kansallisista varoista voidaan tukea myöntää 5 §:n 1 momentin 21 kohdassa tarkoitettuihin maatilojen lämpökeskuksiin vain, jos maatilojen lämpökeskusten tukemista ei ole sisällytetty maakunnan yhteistyöasiakirjaan tai maaseutujaoston päätökseen hankkeiden valintaperusteista taikka hankkeisiin ei ole käytettävissä EY:n varoja.

Tukea myönnettäessä voidaan 29 ja 32 §:ssä säädetyistä edellytyksistä poiketa, jos poikkeama on vähäinen, investointi poikkeamasta huolimatta edistää niitä tavoitteita, joihin kyseisillä tukimuodoilla pyritään, ja poikkeamalle on perusteltu syy.

Jos investointi toteutetaan siten, että samaan rakennukseen tai hankekokonaisuuteen sisällytetään useita toimintoja, tukimuoto ja tukitaso ratkaistaan sen toiminnan perusteella, jota investointi pääosin koskee. Osarahoitettavaa tukea ei saa kuitenkaan myöntää sellaiseen investoinnin osaan, joka ei täytä osarahoitettavan tuen edellytyksiä tai jota ei ole sisällytetty asianomaiseen ohjelmaan.

Mitä 34 §:n 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös 1 momentissa tarkoitettuihin investointeihin.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua tukea myönnettäessä on otettava huomioon, ettei tuen avulla edistetä sellaisia hankkeita tai toimenpiteitä, joiden tukeminen 2 luvun mukaan on kiellettyä tai rajoitettua.

Jos kysymys on kiinteistön hankinnasta 1 momentissa tarkoitettua toimintaa varten, tukea myönnettäessä sovelletaan, mitä 38 §:n 1 momentin 3 kohdassa sekä 2 ja 3 momentissa säädetään. Myönnettäessä tukea vuokramaalla olevan rakennuksen hankintaan noudatetaan soveltuvin osin, mitä 5 §:n 2 momentissa säädetään.

Tukea maataloustuotteiden ensiasteen jalostuksessa ja markkinoinnissa tarvittavaan investointiin ei myönnetä.

Tukea ei myönnetä maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 a §:ssä tarkoitettuihin kehittämistoimenpiteisiin.

Edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuun tukeen sovelletaan, mitä maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 §:n 5 momentissa säädetään.

Tuki 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin voidaan myöntää vain osarahoitettavana noudattaen soveltuvin osin, mitä 33 §:n 2 momentissa säädetään. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin tuki myönnetään avustuksena kansallisista varoista niin, että 26 §:ssä tarkoitettua tuotantoa koskeviin toimenpiteisiin tuki myönnetään osarahoitettavana.

Tukea maaseutuyritysten rahoituslain 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun yritystoiminnan sekä rahoituslain 3 §:n 2 momentissa ja 10 §:n 3 momentissa tarkoitettujen yritysten käynnistämiseen ja laajentamiseen voidaan myöntää siten, kuin maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 49 §:ssä säädetään.

Tuki voidaan myöntää vain osarahoitettavana avustuksena maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 49 §:n 1 momentin mukaisiin kustannuksiin noudattaen soveltuvin osin, mitä 33 §:n 2 momentissa säädetään. Sanotun asetuksen 49 §:n 3 momentin mukaisiin kustannuksiin tuki myönnetään kuitenkin kansallisista varoista avustuksena.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua maanostolainaan liittyvää tukea ei saa myöntää vuokramaalla sijaitsevan tuotantorakennuksen hankintaan. Kyseiseen tarkoitukseen myönnettävään lainaan liittyvästä tuesta säädetään 5 §:n 2 momentissa.

Tukea lisämaan hankintaan voidaan myöntää vain, jos tukikelpoinen kauppahinta on vähintään 8 400 euroa.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut lainat ja myyntihintasaamiset on viimeistään tässä luvussa tarkoitettua lainaa nostettaessa maksettava ja maksusta esitettävä tositteet siten, kuin eräistä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä lainoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (808/2000) erikseen säädetään.

Tukea ei myönnetä sellaiseen maanhankintaan, jossa pellon tai metsämaan hinta maatilataloudellisiin tarkoituksiin käytettynä ylittää paikkakunnan käyvän hinnan. Jos paikkakunnalla kuitenkin on tehty vähän luovutuksia luovutusta edeltäneen kahden vuoden aikana tai luovutukset muusta syystä eivät anna luotettavaa kuvaa maatilataloudellisiin tarkoituksiin hankitun maan hintatasosta, hyväksyttävä hinta arvioidaan hankitun tilan tai alueen tuotannollisen arvon perusteella.

Jos alue tai kiinteistö hankitaan muuhun kuin maatilataloudelliseen tarkoitukseen, alueen käypä hinta on arvioitava siinä käyttötarkoituksessa, johon alue tai kiinteistö hankitaan.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hankitun tilan, alueen tai kiinteistön 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta käyvästä arvosta esitetään puolueettoman arvioijan todistus.

Tukea ei myönnetä maanhankintaan, jossa vastike ylittää 1 ja 2 momentissa tarkoitetun hyväksyttävän hinnan.

Nuorten viljelijöiden aloitustuen avustusosuutena voidaan myöntää enintään 22 000 euroa. Valtionlainaan liittyvänä korkoetuutena aloitustukea voidaan lisäksi myöntää enintään 22 000 euroa.

Irtaimiston hankintaan voidaan myöntää valtionlainaa enintään 80 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Mitä 40 §:ssä säädetään maanhankinnan hyväksyttävistä kustannuksista, koskee myös aloitustuen lainan korkoon liittyvänä tukena myönnettävää osuutta siltä osin, kuin laina myönnetään maanhankintaan.

Perinneympäristöjen säilyttämiseksi voidaan myöntää tukea muun muassa tuuli- ja koskimyllyjen, kesänavettojen, aittojen, luhtien ja muiden perinteisten varastorakennusten, maisemallisesti arvokkaiden latojen, riuku- ja vitsasaitojen sekä venevajojen korjaamiseen ja parantamiseen. Tukea voidaan myöntää myös perinnemaiseman hoidossa tarvittaviin investointeihin ensimmäisenä vuonna perinneympäristön hoidon alkamisen jälkeen. Näihin investointeihin voivat sisältyä muun muassa aitaamiskustannukset sekä perinneympäristössä laiduntavan enintään kolmen lampaan hankinta. Tukea ei myönnetä, jos toimenpiteeseen on saatu muuta tukea tai jos sen suorittaminen on muun tuen, kuten maatalouden ympäristötuen, saamisen edellytys.

Jos kysymys on yhden tai enintään kolmen maaseutuyrityksen yhteisestä hankkeesta, tuki myönnetään noudattaen soveltuvin osin, mitä maatilainvestoinneista säädetään. Jos investointi ei koske tuotantoon edelleen käytettävää omaisuutta, jos investointi parantaa kyläyhteisön tai alueen viihtyisyyttä ja jos investoinnin toteuttamiseen osallistuu maaseutuyritysten lisäksi muita, investointiin sovelletaan, mitä rahoituslain 7 §:n nojalla annettavassa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa maaseudun kehittämishankkeiden hyväksyttävistä kustannuksista erikseen säädetään.

Tukea voidaan myöntää rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten peruskorjaamiseen.

Tukea voidaan myöntää maatilojen asuinympäristön parantamista varten toimenpiteisiin, joilla parannetaan rakennusten ja alueen ympäristöllistä laatua korjauksin ja muutostöin. Muutoksiin voi sisältyä vähäisiä rakennusten ja rakennelmien laajentamis- tai purkutöitä, jos työt ovat rakennusryhmän ja alueen kokonaisilmeen kannalta tarpeellisia. Tukea voidaan myöntää myös rakennusosien, rakennelmien ja muiden piha-alueen osien palauttamiseen alkuperäiseen tai muuhun alueen historian kannalta sopivaan asuun, jos se kulttuurihistoriallisista syistä on perusteltua.

Tuettavien toimenpiteiden kohteena voivat olla rakennusten ulkoverhoukset ja muut julkisivun ulkoasuun vaikuttavat rakenneosat, katot, ovet ja ikkunat sekä niiden ulkomaalaukset, aidat, portit, katokset sekä muut rakennelmat. Tuettavien toimenpiteiden kohteena voivat olla myös piha-alueen ajoväylät ja kulkutiet mahdollisine ojineen sekä viherrakennelmien kuntoon saattaminen. Tukea ei kuitenkaan myönnetä hyötykasvimaata eikä siihen kuuluvia hedelmäpuita tai marjapensaita varten.

Sellaiseen asuinympäristön parantamiseen, joka ei liity muuhun asuntorakentamishankkeeseen tai maatilainvestointiin, voidaan myöntää tukea vain, jos investoinnin määrä on vähintään 5 000 euroa.

Rahoituslain 22 §:n 1 momentissa tarkoitettua tukea voidaan myöntää maatilojen asunto-olojen parantamiseen.

Asuntotilan hankintaan voidaan myöntää tukea vain, jos hankitun kiinteistön koko kauppahinta Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella on enintään 76 000 euroa ja muualla maassa enintään 59 000 euroa.

Tukea asuntotilan määräosan hankintaan voidaan myöntää vain, jos kauppahinta ei ylitä koko asuntotilan enimmäiskauppahinnasta laskettua määräosaa vastaavaa määrää.

Mitä 40 §:ssä säädetään hyväksyttävästä hankintahinnasta, koskee myös asuntotilojen hankintaa.

Jos tuen hakija ennestään jo omistaa asunnon, hyväksyttävänä hankintahintana pidetään kuitenkin enintään kyseisestä asunnosta saadun luovutushinnan tai, jos asuntoa ei vielä ole luovutettu, sen arvon ja hankittavan asuntotilan hankintahinnan välistä erotusta niin, että asunnon luovutushinnasta tai arvosta vähennetään asuntoon kohdistavat luotot.

Lainaa asuntotilan hankintaan voidaan myöntää enintään 17 000 euroa. Enimmäismäärä on asuntotilakohtainen. Lainan enimmäismäärään ei vaikuta se, hankitaanko asuntotila useampana kuin yhtenä osuutena.

Edellä 4―26, 28―32, 34 ja 38―42 §:ssä tarkoitettua kansallista tukea myönnettäessä noudatetaan, mitä maatalousalan valtiontuesta annetuissa yhteisön suuntaviivoissa (2000/C 28/02) tuen myöntämisen edellytyksistä määrätään. Kansallista tukea ja EMOTR:sta rahoitettavaa 35 §:ssä tarkoitettua tukea koskee vastaavasti, mitä pienten ja keskisuurten yritysten valtion tukia koskevissa yhteisön suuntaviivoissa (96/C 213/04) tuen myöntämisen edellytyksistä määrätään.

Jos kysymys on muuhun tuotantoon kuin maatalouteen liittyvästä toiminnasta ja tuki myönnetään vähämerkityksisen tuen ehdoin, tuen määrä voi tuen myöntämistä edeltäneen kolmen vuoden aikana vähämerkityksisen tuen ehdoin myönnetty tuki mukaan lukien olla enintään 100 000 euroa. Tukea myönnettäessä noudatetaan, mitä vähämerkityksisestä tuesta annetussa komission tiedonannossa (96/C 68/03) (de minimis-tuki) määrätään tai sen korvaavassa komission asetuksessa säädetään.

Hankittaessa kone tai laite siten, että osa kauppahintaa kuitataan antamalla vastineeksi käytetty kone tai laite, tukikelpoiseksi kustannukseksi katsotaan vain hankitun koneen tai laitteen hankintahinnan ja luovutetun koneen tai laitteen hinnan erotus.

Maksettaessa ja valvottaessa osarahoitettavana myönnettyä investointitukea oman työn arvona pidetään 8,50 euroa tunnilta tavanomaisessa työssä ja 13,50 euroa tunnilta, jos tuen saajalla on koulutus tai pitkäaikainen työkokemus kyseistä työtä koskevalta alalta. Oman työn osuus otetaan huomioon, jos siitä on hyväksyttävä tuntikirjanpito.

Omaa puutavaraa käytettäessä puutavaran raakapuuarvona otetaan huomioon kyseisellä alueella yleisesti sovelletut puun kantohinnat. Puutavaran arvo voidaan osarahoitettuna myönnettyä tukea maksettaessa ja valvottaessa ottaa huomioon vain, jos ulkopuolinen, riittävän ammattitaitoinen henkilö on antanut todistuksen sen määrästä. Jos tuen saaja itse on työstänyt omasta metsästä peräisin olevaa raakapuuta sahaamalla tai höyläämällä, puun arvona pidetään vastaavan puutavaran hankintahintaa, jolla puutavara tavanomaisin ehdoin alueella on yleisesti saatavissa. Sahatun tai höylätyn puutavaran määrästä on oltava vastaava todistus kuin raakapuun määrästä.

Tukikelpoisissa kustannuksissa ei oteta huomioon muiden omien tuotantopanosten käyttöä.

Edellä 2, 7 ja 8 luvussa tarkoitettuihin tarkoituksiin tuki myönnetään avustuksena, valtionlainan korkoetuutena tai korkotukilainan korkotukena taikka niiden yhdistelmänä ottaen kuitenkin huomioon, mitä 57―60 §:ssä säädetään. Tuki maanhankintaan myönnetään aina lainaan liittyvänä tukena.

Osarahoitettava tuki myönnetään 5 §:n 1 momentin 1 kohdan a―d alakohdassa tarkoitettuja rakentamisinvestointeja ja 6 luvussa tarkoitettua nuorten viljelijöiden tuen lainaosuuteen myönnettävää tukea lukuun ottamatta avustuksena.

Tukea ei myönnetä valtiontakaukseen liittyvänä tukena eikä valtionlainan vakuudettomuuteen liittyvänä tukena.

Nuorille viljelijöille voidaan 2 luvussa tarkoitettuihin maatilainvestointeihin myöntää korkeampaa tukea kuin muille viljelijöille siten kuin 57 §:ssä säädetään.

Nuoreksi viljelijäksi katsotaan alle 40-vuotias viljelijä, jonka tilanpidon aloittamisesta ei ole kulunut viittä vuotta. Tilanpidon aloittamisen ajankohdasta säädetään maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 36 §:ssä.

Tukea 2, 5, 7 ja 8 luvussa tarkoitettuihin investointeihin ja maanhankintaan, 26 ja 27 §:ssä tarkoitettua tukea lukuun ottamatta, voidaan myöntää ottaen huomioon liitteen 1 mukaiset tuen enimmäismäärät ja tukimuodot.

INTERREG-yhteisöaloiteohjelmasta rahoitettavaan maatilainvestointiin voidaan myöntää vain avustusta. Tuki myönnetään osarahoitettuna. Tukea voidaan myöntää vain sellaisiin maatilainvestointeihin, joihin liitteen 1 mukaan muuten myönnetään ainoastaan lainamuotoista tukea. Avustuksen enimmäismäärä ei voi ylittää vastaavaa lainaan sisältyvän tuen enimmäismäärää.

Jos 2 tai 7 luvussa tarkoitetun investoinnin hyväksyttävä kokonaiskustannus on alle 5 000 euroa, tuki voidaan myöntää vain avustuksena. Avustuksen määrää koskee, mitä 57 §:ssä tuen enimmäismäärästä säädetään.

Avustusta ei saa myöntää, jos se olisi vähemmän kuin 840 euroa. Investointeihin, joista säädetään 26―29 sekä 31 §:ssä ja 36 §:n 1 momentin 2 kohdassa sekä 3 luvussa, voidaan kuitenkin myöntää edellä sanottua pienempiäkin avustuksia, ei kuitenkaan alle 500 euron avustuksia. Jos kysymys on lammastalouden elollisen tai elottoman irtaimiston tai jalostusnaudan hankinnasta, edellä mainittuja avustuksen vähimmäismääriä ei sovelleta.

Sen estämättä, mitä 55 ja 58 §:ssä säädetään, myönnettäessä tukea 5 §:n 1 momentin 23 kohdassa tarkoitettuihin työympäristön parantamista koskeviin investointeihin, 38 tai 48 §:ssä tarkoitettuun maanhankintaan, 44 tai 45 §:ssä tarkoitettuun asuinympäristön parantamiseen, 47 §:ssä tarkoitettuun asuntorakentamiseen taikka 48 §:ssä tarkoitettuun asuntotilojen hankintaan tukimuotona voidaan käyttää ainoastaan korkotukilainaan liittyvää korkotukea.

Tässä asetuksessa tarkoitettua tukea myönnettäessä tukitaso ratkaistaan sen liitteen 2 mukaisen aluejaon perusteella, joka oli kuntien osalta voimassa 31 päivänä joulukuuta 2000.