2001

1296/2001 Maa- ja metsätalousministeriön asetus sikojen merkitsemisestä ja rekisteröinnistä

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 18 päivänä tammikuuta 1980 annetun eläintautilain (55/1980) 5 ja 12 §:n sekä maaseutuelinkeinorekisteristä 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1515/1994) 5 §:n nojalla, sellaisina kuin niistä edelliset ovat osaksi laissa 424/1994 ja jälkimmäinen osaksi laissa 301/2001:

 1 LUKU Yleiset säännökset
1 § Tarkoitus

Tämän asetuksen tarkoituksena on ehkäistä eläintautien leviämistä parantamalla sikojen alkuperän selvitettävyyttä ja sikojen siirtojen jäljitettävyyttä sikojen elinkaaren jokaisessa vaiheessa.
2 § Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään:

 1)

tuottajaksi rekisteröitymisestä,

 2)

sikojen merkitsemisestä,

 3)

tuottajien, eläinvälittäjien ja teurastamoiden luettelonpidosta, sekä

 4)

sikojen siirto- ja eläinmäärätietojen ilmoittamisesta rekisteriin.

Asetusta ei sovelleta sellaiseen minisikaan, joka ei ole kosketuksissa tuotantoeläinten kanssa, ellei tällaista minisikaa käytetä porsaiden tuottamiseen tai sen omistaja halua, että minisika merkitään ja rekisteröidään tämän asetuksen mukaisesti.
3 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

 1)

sialla kesysikaa, minisika mukaan lukien, sekä villisikaa risteytyksineen, luonnonvaraista eläinkantaa lukuun ottamatta;

2)

emakolla kahdeksan kuukauden ikäistä tai vanhempaa naaraspuolista sikaa;

3)

karjulla kahdeksan kuukauden ikäistä tai vanhempaa urospuolista sikaa;

4)

nuorella siitossialla jälkeläisten tuotantoon tarkoitettua vähintään kolmen kuukauden, mutta enintään kahdeksan kuukauden ikäistä uros- tai naaraspuolista sikaa;

5)

lihasialla lihantuotantoon tarkoitettua vähintään kolmen kuukauden, mutta enintään kahdeksan kuukauden ikäistä sikaa;

6)

porsaalla alle kolmen kuukauden ikäistä sikaa;

7)

tuottajalla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka on pysyvästi vastuussa yhdestä tai useammasta siasta;

8)

eläinvälittäjällä luonnollista tai oikeushenkilöä, joka itse tai toisen välityksellä myy tai ostaa ammattimaisesti sikoja ja on vastuussa sioista tilapäisesti, enintään 30 vuorokauden ajan. Eläinvälittäjällä tarkoitetaan myös sellaista luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka ostaa sikoja vain teurastamista varten;

9)

eläinkuljettajalla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka tuloa tai muuta taloudellista hyötyä saadakseen ammattimaisesti kuljettaa eläimiä itse tai toisen palveluksessa tai joka vuokraa tai muutoin luovuttaa toisen käyttöön eläinten kuljetukseen tarkoitetun kuljetusvälineen;

10)

teurastamolla Elintarvikeviraston tai eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annetussa laissa (1195/1996) tarkoitetun kunnan valvontaviranomaisen hyväksymää laitosta, jossa teurastetaan sikoja;

11)

pitopaikalla yhden epidemiologisen yksikönmuodostamaa yhtä tai useampaa laitosta, rakennusta, tarhaa tai muuta paikkaa, jossa sikoja pidetään, kasvatetaan tai käsitellään;

12)

sikarekisterillä maaseutuelinkeinorekisteristä annetussa laissa (1515/1994) tarkoitetun maaseutuelinkeinorekisterin toiminnallista alarekisteriä;

13)

pitopaikkatunnuksella maatilarekisteriin merkittyä pitopaikan tunnistetta;

14)

tilatunnuksella maatilarekisteriin merkittyä maatilan tunnistetta;

15)

asiakastunnuksella maaseutuelinkeinorekisteriin rekisteröityneelle asiakkaalle annettua tunnusta, jota käyttävät ne tuottajat, joilla ei ole tilatunnusta;

16)

eläinvälittäjätunnuksella eläinvälittäjärekisteriin rekisteröityneelle eläinvälittäjälle annettua tunnusta;

17)

laitostunnuksella Elintarvikeviraston sikoja teurastavalle laitokselle antamaa hyväksytyn laitoksen numeroa tai tunnusta;

18)

merkintätunnuksella maaseutuelinkeinorekisterin pitäjän rekisteröityneelle tuottajalle antamaa sikojen merkitsemiseen käytettävää tunnusta; sekä

19)

yksilötunnuksella mitä tahansa muuta sikojen merkitsemiseen käytettävää yksilökohtaista tunnusta kuin merkintätunnusta.

2 LUKU Rekisteröityminen
4 § Tuottajan rekisteröityminen

Tuottajan on rekisteröidyttävä sikarekisteriin ennen sikojen pitämisen aloittamista. Rekisteröitymisilmoitus on toimitettava sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jossa rekisteröityvän tuottajan maatilan talouskeskus tai asuinpaikka sijaitsee.

Tuottajan on ilmoitettava rekisteröitymisilmoituksessa seuraavat tiedot:

 1)

maaseutuelinkeinorekisteristä annetun lain (1515/1994) 5 §:n 2 momentissa tarkoitetut henkilötiedot omistajatunnusta sekä koulutus- ja ammattitietoja lukuun ottamatta;

 2)

tuottajan omistamat tai hallitsemat sikojen pitopaikat;

 3)

sikojen tuotantomuoto; sekä

 4)

toiminnan aloituspäivä.

Edellä 2 momentissa mainittujen tietojen lisäksi maaseutuelinkeinorekisterin pitäjän on tallennettava sikarekisteriin tuottajan tilatunnus, asiakastunnus, merkintätunnus, sikojen siirtoja koskevat tiedot sekä liitteessä 1 luetellut tuottajan eläinmääriä koskevat tiedot.
5 § Ilmoitusvelvollisuus toiminnassa tapahtuneista muutoksista

Tuottajan on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 4 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tiedoissa tapahtuneista muutoksista.

Tuottajan on ilmoitettava myös toiminnan keskeyttämisestä vähintään kuuden kuukauden ajaksi, keskeytetyn toiminnan uudelleen aloittamisesta ja toiminnan lopettamisesta.
6 § Merkintätunnus

Maaseutuelinkeinorekisterin pitäjä antaa rekisteröitymisvahvistuksen yhteydessä tuottajalle tiedoksi merkintätunnuksen, jota tuottaja on velvollinen käyttämään sikojen merkitsemisessä ja luetteloinnissa sekä sikojen siirtoja koskevissa ilmoituksissa.
3 LUKU Sikojen merkitseminen
7 § Merkitsemisvelvoite

Tuottajan on huolehdittava, että kaikki tuottajan pitopaikassa syntyvät siat merkitään. Siat on merkittävä viimeistään ennen syntymäpitopaikasta luovuttamista tai siirtämistä. Tuottaja ei saa luovuttaa tai siirtää merkitsemättömiä sikoja eikä eläinvälittäjä, teurastamo tai eläinkuljettaja saa vastaanottaa tai ottaa kuljetettavaksi merkitsemättömiä sikoja.

8 § Merkintätapa

Siat on syntymäpitopaikassa merkittävä joko tatuoinnilla tai korvamerkillä. Jos merkitsemiseen käytetään tatuointia, tatuoidaan merkintätunnus joko tatuointipihdeillä vasempaan korvanlehteen tai tatuointivasaralla vasemman reiden ulkopintaan. Korvamerkki kiinnitetään vasempaan korvaan.

Tatuoinnilla tai korvamerkillä merkitsemisessä käytetään merkintätunnusta. Merkintätunnuksen lisäksi siat voidaan merkitä yksilötunnuksella, ellei yksilötunnuksen käyttö heikennä tai vaaranna merkintätunnuksen luettavuutta.

Edellä 1 ja 2 momenteissa säädetystä poiketen koe- tai seura- ja harrastuseläimenä pidettävät minisiat voidaan merkitä mikrosirulla.

Merkintätunnuksen on oltava selkeästi ja ilman kohtuutonta vaivaa luettavissa siasta koko sen elinajan. Merkintätunnuksen luettavuus on tarkistettava aina ennen sian luovuttamista tai siirtämistä pitopaikasta. Mikrosirun luettavuus on tarkistettava aina ennen sian luovuttamista.
9 § Sikojen merkitseminen teurastamoon siirrettäessä

Ennen teuraskuljetukseen luovuttamista tuottajan on tatuoitava merkintätunnus jokaisen sian keskiselän tai kyljen alueelle keskilinjan molemmille puolille. Jos tatuoinnin onnistuminen on epävarmaa sian nahan värillisyyden tai karvapeitteisyyden vuoksi, tulee merkitsemiseen tatuoinnin sijasta käyttää merkintätunnuksella varustettua korvamerkkiä, joka kiinnitetään sian oikeaan korvaan. Jos sika luovutetaan syntymäpitopaikastaan suoraan teurastamoon kuljetettavaksi, se voidaan luovuttaa kuljetettavaksi merkittyinä vain tässä momentissa tarkoitetulla tavalla.

Edellä momentissa 1 annetuista säännöksistä poiketen villisiat ja niiden risteytykset voidaan kuljettaa teurastamoon ilman tatuointia tai korvamerkkiä. Edellytyksenä tällaiselle menettelylle on, että samassa kuljetuksessa ei kuljeteta muiden tuottajien sikoja ja että teurastamossakaan ei ole vaaraa siitä, että siat sekoittuisivat muiden tuottajien sikojen kanssa. Sikojen mukana on oltava asiakirja, josta käy ilmi siat luovuttavan tuottajan nimi, tila- tai asiakastunnus, merkintätunnus, sikojen lukumäärä ja vastaanottava teurastamo. Asiakirja on luovutettava sikojen mukana teurastamoon.
10 § Uudelleen merkitseminen

Jos sian tatuoitu tai korvamerkissä oleva merkintätunnus tai minisian mikrosiru on vaurioitunut, kadonnut tai muulla tavoin muuttunut lukukelvottomaksi, sika on merkittävä uudelleen 8 §:n mukaisesti ennen sen luovuttamista tai siirtämistä pitopaikasta. Merkintätunnuksena tuottaja saa käyttää vain omaa merkintätunnustaan.
4 LUKU Sikojen siirtojen rekisteröinti
11 § Tuottajan luettelonpitovelvollisuus

Tuottajan on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa pitämistään sioista. Luetteloon on merkittävä pitopaikkakohtaisesti päivämäärineen seuraavat tapahtumat:

 1)

sikojen syntymät;

 2)

sikojen kuolemat;

 3)

emakoiden, karjujen, nuorten siitossikojen, lihasikojen, porsaiden tai minisikojen vastaanottaminen, vastaanotettujen sikojen lukumäärä merkintätunnuskohtaisesti sekä sikojen luovuttajan tila-, asiakas- tai eläinvälittäjätunnus;

 4)

emakoiden, karjujen, nuorten siitossikojen, lihasikojen, porsaiden tai minisikojen luovuttaminen tai siirtäminen, luovutettujen tai siirrettyjen sikojen lukumäärä merkintätunnuskohtaisesti, sikojen vastaanottajan tila-, asiakas- tai eläinvälittäjätunnus; sekä

 5)

kadonneen, vahingoittuneen tai muuten lukukelvottomaksi muuttuneen merkinnän korvaaminen ja korvattu merkintätunnus.

Seura- ja harrastuseläimenä pidettävien minisikojen osalta luetteloa ei tarvitse pitää 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuista siirtämistä koskevista tapahtumista.
12 § Eläinvälittäjän luettelonpitovelvollisuus

Eläinvälittäjän on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa välittämistään sioista. Luetteloon on merkittävä päivämäärineen seuraavat tapahtumat:

 1)

emakoiden, karjujen, nuorten siitossikojen, lihasikojen sekä porsaiden vastaanottaminen, vastaanottavan kuljetusajoneuvon rekisterinumero, vastaanotettujen sikojen lukumäärä merkintätunnuskohtaisesti sekä sikojen luovuttajan tila-, asiakas- tai eläinvälittäjätunnus; sekä

 2)

emakoiden, karjujen, nuorten siitossikojen, lihasikojen sekä porsaiden luovuttaminen, luovuttavan kuljetusajoneuvon rekisterinumero, luovutettujen sikojen lukumäärä merkintätunnuskohtaisesti sekä sikojen vastaanottajan tila-, asiakas-, tai eläinvälittäjätunnus.

Jos eläinvälittäjällä on pitopaikka, on eläinvälittäjän pidettävä ajan tasalla olevaa pitopaikkakohtaista luetteloa sioista. Luetteloon on merkittävä päivämäärineen seuraavat tapahtumat:

 1)

emakoiden, karjujen, nuorten siitossikojen, lihasikojen sekä porsaiden purkaminen kuljetusajoneuvosta, kuljetusajoneuvon rekisterinumero ja kuljetusajoneuvosta purettujen sikojen lukumäärä merkintätunnuskohtaisesti; sekä

 2)

emakoiden, karjujen, nuorten siitossikojen, lihasikojen sekä porsaiden uudelleen lastaaminen kuljetusajoneuvoon, kuljetusajoneuvon rekisterinumero ja uudelleen kuljetusajoneuvoon lastattujen sikojen lukumäärä merkintätunnuskohtaisesti.

Jos eläinvälittäjä siirtää sikoja omasta tai tuottajan pitopaikasta suoraan teurastamoon, on luetteloon 1 ja 2 momenteista poiketen merkittävä ainoastaan seuraavat tapahtumat päivämäärineen:

 1)

emakoiden, karjujen, nuorten siitossikojen, lihasikojen sekä porsaiden vastaanottaminen, vastaanotettujen sikojen lukumäärä merkintätunnuskohtaisesti, luovuttajan tila-, asiakas- tai eläinvälittäjätunnus; sekä

 2)

emakoiden, karjujen, nuorten siitossikojen, lihasikojen sekä porsaiden luovuttaminen, luovutettujen sikojen lukumäärä merkintätunnuskohtaisesti sekä vastaanottavan teurastamon laitostunnus.
13 § Teurastamon luettelonpitovelvollisuus

Teurastamon on pidettävä laitoskohtaisesti ajan tasalla olevaa luetteloa vastaanottamistaan sioista. Luetteloon on merkittävä päivämäärineen emakoiden, karjujen, nuorten siitossikojen, lihasikojen sekä porsaiden vastaanottaminen, vastaanotettujen sikojen lukumäärä merkintätunnuskohtaisesti, sikojen luovuttajan tila-, asiakas- tai eläinvälittäjätunnus sekä vastaanotettujen sikojen teurastaminen.
14 § Luetteloiden säilyttäminen

Edellä 11―13 §:ssä tarkoitettujen luetteloiden tietoja on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan merkintöjen tekemisestä. Luettelot on pyynnöstä esitettävä valvontaviranomaiselle. Luettelon tietojen on oltava sellaisessa muodossa, että valvontaviranomainen voi tarkastaa ne ilman kohtuutonta vaivaa.
15 § Siirtoilmoitukset sikarekisteriin

Tuottajan ja eläinvälittäjän on tehtävä sikarekisteriin siirtoilmoitus sikojen vastaanottamisesta, luovuttamisesta tai siirtämisestä viimeistään seitsemäntenä päivänä kyseisestä tapahtumasta. Tuottajan on ilmoitettava siirtoilmoituksessa 11 §:ssä mainitut tiedot 1 momentin 1, 2 ja 5 kohtaa lukuun ottamatta. Eläinvälittäjän on ilmoitettava siirtoilmoituksessa 12 §:ssä mainitut tiedot.
16 § Tuottajan eläinmääräilmoitukset sika- rekisteriin

Tuottajan on tehtävä sikarekisteriin liitteen 1 tarkoittamat eläinmääräilmoitukset samassa liitteessä mainittuina ajankohtina.
5 LUKU Erinäiset säännökset
17 § Valvontaviranomaiset

Tämän asetuksen noudattamisen valvontaa johtaa ja ohjaa maa- ja metsätalousministeriö. Tämän asetuksen noudattamista valvovat läänineläinlääkäri läänin alueella, kunnaneläinlääkäri virka-alueellaan, tarkastuseläinlääkäri teurastamossa sekä työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosaston valvoja toimialueellaan.
18 § Seuraamukset

Tämän asetuksen rikkomisesta tai noudattamatta jättämisestä aiheutuvista seuraamuksista säädetään eläintautilain (55/1980) 23 §:ssä sekä maaseutuelinkeinorekisterilain 13 §:ssä.
19 § Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002. Sen 15 §:ää sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä helmikuuta 2002.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tällä asetuksella kumotaan sikatilarekisteristä 27 päivänä kesäkuuta 1997 annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös (641/1997) sekä sikojen merkitsemisestä ja luetteloinnista 30 päivän joulukuuta 1997 annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös (1411/1997).

Tuottajan, joka on rekisteröitynyt voimassa olevan päätöksen (641/1997) mukaisesti sikatilarekisteriin, ei tarvitse rekisteröityä uudelleen. Maaseutuelinkeinorekisterin pitäjän pyynnöstä rekisteröityneen tuottajan on kuitenkin annettava 4 §:ssä luetellut tiedot viimeistään 15 päivänä helmikuuta 2002.

Neuvoston direktiivi 92/102/ETY (31992L0102); EYVL N:o L 355, 5.12.1992, s. 32

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/15/EY (32001L0015); EYVL N:o L 105, 3.5.2000, s. 34

Komission päätös 2000/678/EY (32000D0678); EYVL N:o L 281, 7.11.2000, s. 16

Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2001

Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Ylitarkastaja Ulla Joutsenlahti

Liite 1