Tässä laissa säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon ja muun sosiaaliturvan saumattoman palveluketjun järjestämisen alueellisesta kokeilusta sekä siihen liittyvistä omaneuvojapalveluista, palveluketjusuunnitelmasta, sähköisestä asiakaskortista ja viitetietokannasta.

Tämän lain tavoitteena on saada kokemuksia saumattoman palveluketjun järjestämisestä sekä siitä, miten tietoteknologian hyödyntämistä voidaan parantaa vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja muun sosiaaliturvan asiakkaiden tarpeita sekä miten tietoteknologiaan käytettäviä varoja voidaan tässä toiminnassa kohdentaa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Tätä lakia sovelletaan kunnan, kuntayhtymän, muun viranomaisen, yhteisön, palvelujen tuottajan, itsenäisen ammatinharjoittajan ja Kansaneläkelaitoksen järjestäessä tai toteuttaessa sosiaali- ja terveydenhuoltoa tai muuta sosiaaliturvaa Kankaanpään, Lapin, Merikarvian, Noormarkun, Pomarkun, Porin ja Siikaisten kunnan asukkaille. Edellä tarkoitettu viranomainen, yhteisö ja ammatinharjoittaja päättää tarkemmin, missä laajuudessa se toteuttaa ja osallistuu tässä laissa tarkoitettuun kokeiluun. Tieto päätöksestä ja sen sisällöstä on saatettava sosiaali- ja terveysministeriön tietoon.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään voi muukin kunta tai kuntayhtymä taikka ne yhdessä hakea kokeilun piiriin pääsemistä sosiaali- ja terveysministeriölle osoitettavalla hakemuksella. Sosiaali- ja terveysministeriö voi päättää lain soveltamisesta hakijakunnassa tai kuntayhtymässä tai molemmissa, jos hakemuksen ja sen liitteenä olevan kokeilusuunnitelman perusteella arvioidaan kokeilun vaatimien teknisten, taloudellisten, hallinnollisten ja muiden edellytysten olevan olemassa.

Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, noudatetaan, mitä muutoin säädetään sosiaali- ja terveydenhuollosta ja muusta sosiaaliturvasta.

Kokeilussa mukana oleva kunta tai kuntayhtymä voi järjestää omaneuvojapalveluita sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kunnan ja kuntayhtymän on tiedotettava tällaisten palvelujen sisällöstä ja järjestämisestä sekä huolehdittava siitä, että asiakkailla on mahdollisuus saada riittävät tiedot omaneuvojapalveluiden käyttöönotosta.

Omaneuvojana voi toimia kunnan tai kuntayhtymän taikka kunnan tai kuntayhtymän kanssa ostopalvelusopimuksen tehneen sosiaali- tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan palveluksessa oleva sosiaali- tai terveydenhuollon tehtäviä suorittava työntekijä tai viranhaltija, jolla on riittäväksi katsottava kokemus ja koulutus. Omaneuvojana voi myös toimia kunnan tai kuntayhtymän kanssa ostopalvelusopimuksen tehnyt itsenäinen ammatinharjoittaja, jolla on riittäväksi katsottava kokemus ja koulutus.

Omaneuvojalla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada tehtävänsä suorittamiseksi tarpeellisia asiakasta koskevia tietoja tämän antamalla kirjallisella 3 §:n 9 kohdassa tarkoitetulla suostumuksella.

Asiakas päättää omaneuvojan palveluiden käytöstä ja valitsee omaneuvojansa 5 §:ssä asetetut edellytykset täyttävistä hänen sosiaali- tai terveydenhuoltonsa toteuttamiseen osallistuvista henkilöistä, joiden tehtäviin kuuluu omaneuvojana toimiminen. Ennen omaneuvojan valitsemista asiakasta on informoitava omaneuvojan valitsemisesta, tehtävistä ja tiedonsaannista, sopimuksen kestosta sekä mahdollisuudesta luopua omaneuvojapalveluista.

Kun asiakas on valinnut omaneuvojan, laaditaan omaneuvojapalvelujen tarkemmasta toteuttamisesta kirjallinen sopimus, jonka asiakas ja omaneuvoja allekirjoittavat.

Jos asiakkaalle on laadittu tai laaditaan muun lain tai noudatetun käytännön perusteella palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma tai tämän lain mukainen palveluketjusuunnitelma, voidaan tieto omaneuvojasopimuksen olemassaolosta liittää kyseisen suunnitelman yhteyteen.

Asiakas voi milloin tahansa kirjallisesti ilmoittaa luopuvansa omaneuvojapalveluiden käyttämisestä, jolloin sopimuksen voimassaolo päättyy. Erityisestä syystä asiakkaan kanssa neuvoteltuaan omaneuvojapalveluita järjestävä kunta tai kuntayhtymä voi todeta omaneuvojasopimuksen päättyneeksi. Tieto omaneuvojasopimuksen päättymisestä merkitään välittömästi asiaa koskeviin asiakirjoihin sekä viitetietokantaan.

Kokeiluun osallistuva työterveyshuoltolain (743/1978) 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu työnantaja voi järjestää omaneuvojapalveluita osana työnantajan itse järjestämää työterveyshuoltoa noudattamalla soveltuvin osin, mitä 4―8 §:ssä säädetään omaneuvojasta.

Yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa laaditaan hänen palvelujensa ja etuuksiensa saumattoman toteutumisen varmistamiseksi palveluketjusuunnitelma, jos kokeilun piiriin kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijä tai viranhaltija arvioi hänen palvelutarpeensa sekä tosiasiallisen hoidon ja huollon toteuttamisen sitä edellyttävän. Suunnitelmaa on tarvittaessa muutettava yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa.

Palveluketjusuunnitelman laatimiseen ja muuttamiseen osallistuvat myös muut asiakkaan etuuksien ja palveluiden toteuttamisesta vastuussa olevat sosiaali- tai terveydenhuollon sekä muun sosiaaliturvan työntekijät ja viranhaltijat siten kuin asiakkaan kanssa sovitaan. Jos asiakas on tehnyt omaneuvojasopimuksen, osallistuu myös omaneuvoja palveluketjusuunnitelman laadintaan ja muuttamiseen.

Jos asiakkaalle on laadittu palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma muun lain tai noudatetun käytännön perusteella, voidaan palveluketjusuunnitelmaa laadittaessa ottaa huomioon kyseinen suunnitelma saumattoman palveluketjun toteuttamisen edellyttämällä tavalla.

Palveluketjusuunnitelmaa ja siihen tehtyjä muutoksia koskevat tiedot talletetaan niiden sosiaali- tai terveydenhuollon rekisterinpitäjien asiakasrekistereihin, joiden edustaja on osallistunut suunnitelman laatimiseen tai muuttamiseen.

Palveluketjusuunnitelman laatimisessa ja muuttamisessa tarvittava tietojenvaihto edellyttää asiakkaan antamaa kirjallista 3 §:n 9 kohdassa tarkoitettua suostumusta.

Kansaneläkelaitos myöntää hakemuksesta sosiaaliturvakortin 16 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (1573/1993) perusteella voidaan katsoa Suomessa asuvaksi.

Kansaneläkelaitos hankkii sosiaaliturvakortin tekniseen osaan varmenteen. Varmentajan ja varmenteen tulee täyttää sähköisestä asioinnista hallinnossa annetun lain (1318/1999) 4―7 §:ssä säädetyt vaatimukset ottaen huomioon myös mitä mainitun lain 34 §:ssä säädetään.

Sosiaaliturvakorttia koskeva hakemus on jätettävä henkilökohtaisesti Kansaneläkelaitokselle. Sosiaaliturvakortti on myös noudettava henkilökohtaisesti. Kansaneläkelaitoksen tulee todeta luotettavasti hakijan henkilöllisyys sekä hakemusta jätettäessä että sosiaaliturvakorttia noudettaessa.

Kansaneläkelaitoksen on selvitettävä hakijalle kortin käyttömahdollisuudet ja mahdollisen peruuttamisen vaikutukset.

Kun Kansaneläkelaitos luovuttaa myöntämänsä uuden sosiaaliturvakortin, aikaisempi sosiaaliturvakortin antamispäätös raukeaa ja sosiaaliturvakortin voimassaolo päättyy. Hakijan on tällöin luovutettava Kansaneläkelaitokselle aikaisempi sosiaaliturvakortti, jos se on hänen hallussaan.

Sosiaaliturvakortilla henkilö voidaan todentaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja muun sosiaaliturvan tosiasialliseen toteuttamiseen liittyvissä sähköisissä sovelluksissa. Sosiaaliturvakortilla henkilö voidaan todentaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon ja muun sosiaaliturvan varmennetussa sähköisessä asioinnissa. Henkilö voi sosiaaliturvakortin avulla tarvittaessa sähköisesti allekirjoittaa ja salata lähettämänsä asiakirjat ja viestit. Sosiaaliturvakorttia voidaan käyttää lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja muun sosiaaliturvan palveluksessa olevan henkilön tehtävien hoitamisen edellyttämään todentamiseen.

Sosiaaliturvakorttiin merkitään henkilön sukunimi ja etunimet, henkilötunnus, tieto siitä, onko henkilöllä oikeus sairausvakuutuslain (364/1963) 9 §:ssä tarkoitettuihin erityiskorvattaviin lääkkeisiin tai merkittävien ja kalliiden lääkkeiden peruskorvaukseen, sekä kuuluuko hän työpaikkakassaan samoin kuin sosiaaliturvakortin voimassaoloaika ja sairausvakuutuksen voimassaoloaika määräaikaisesti vakuutetulle. Sosiaaliturvakortissa tulee olla myös henkilön nimikirjoitus ja valokuva. Henkilön suostumuksella voidaan korttiin merkitä muitakin Kansaneläkelaitoksen hyväksymiä tietoja.

Sosiaaliturvakortin teknisessä osassa tulee olla sähköisestä asioinnista hallinnossa annetun lain 5 §:ssä tarkoitetut varmenteen sisältämät tiedot, sosiaaliturvakortin käytön edellyttämät kortinhaltijan tunnistautumistiedot, tieto kortinhaltijan käyttämästä kielestä sekä välttämättömät tekniset tiedot. Sosiaaliturvakorttiin merkitään myös tieto varmenteen myöntäjästä. Sosiaaliturvakorttiin voidaan kortinhaltijan pyynnöstä tallettaa lisäksi sosiaali- tai terveydenhuoltoon taikka muuhun sosiaaliturvaan liittyviä tietoja ja teknisiä sovelluksia.

Sosiaaliturvakortti peruutetaan, jos henkilö, jolle kortti on annettu, sitä pyytää.

Päätöksen sosiaaliturvakortin peruuttamisesta tekee Kansaneläkelaitos. Kansaneläkelaitoksen on selvitettävä kortinhaltijalle peruuttamisen vaikutukset. Peruuttamispäätöksen tehtyään Kansaneläkelaitos ilmoittaa siitä varmentajalle varmenteen peruuttamista varten ja jos mahdollista, ottaa pois peruutetun sosiaaliturvakortin. Kansaneläkelaitoksen on hävitettävä hallussaan olevat peruutetut sosiaaliturvakortit.

Tässä laissa tai muussa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muun sosiaaliturvan lainsäädännössä edellytettyyn kirjalliseen, allekirjoitettuun asiakirjaan rinnastetaan sosiaaliturvakortin avulla sähköisesti allekirjoitettu asiakirja.

Kansaneläkelaitos pitää rekisteriä sosiaaliturvakorteista.

Rekisteriin merkitään 15 §:ssä tarkoitetut tiedot sosiaaliturvakortin hakijasta, tieto myönnetystä varmenteesta sekä tieto kortin myöntämisen ja luovuttamisen ajankohdasta. Rekisteriin merkitään kortin voimassaoloaika sekä 16 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa tiedot sosiaaliturvakortin peruuttamisesta ja poisottamisesta.

Sosiaaliturvakortti on voimassa kolme vuotta.

Viitetietokannan käyttötarkoituksena on asiakkaan saumattoman palveluketjun edistäminen nopeuttamalla asiakastietojen hakua ja luovuttamista sekä helpottamalla asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamista sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä muuta sosiaaliturvaa järjestettäessä ja toteutettaessa.

Viitetiedot luo ja tallettaa viitetietokantaan sekä luovuttaa ja muuten käsittelee kukin kokeilun piirin kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon rekisterinpitäjä omalta osaltaan. Näitä tehtäviä voidaan suorittaa myös kokeilun piiriin kuuluvan sosiaali- tai terveydenhuollon rekisterinpitäjän lukuun kirjallisen toimeksiantosopimuksen perusteella.

Viitetietokantaan talletettavista tiedoista ja niiden käyttötarkoituksesta sekä tietojen luovuttamisen edellytyksistä ja muusta käsittelystä tulee informoida asiakasta.

Viitetietona talletetaan viitetietokantaan asiakkaan nimi, henkilötunnus, palveluketjutunnukset, tiedon sijaintipaikka, yleisluonteinen kuvaus viitetiedon osoittamasta tiedosta, viitetiedon tallettamisaika sekä viitetietokannan toiminnan edellyttämät tekniset tiedot.

Viitetietokantaan talletetaan myös asiakkaan suostumukset viitetietojen luovuttamiseen sekä viitetietojen käyttö- ja luovutustiedot (lokitiedot).

Viitetietokantaan talletetut viitetiedot ovat salassa pidettäviä siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja muussa laissa säädetään. Viitetietoja voidaan luovuttaa vain tässä laissa säädetyillä perusteilla.

Tieto viitetietojen luovuttamisesta 2 momentin 3 kohdan perusteella tulee kirjata viitetietokantaan samoin kuin tietojen luovuttamisen peruste. Asiakasta tulee informoida luovutuksesta heti kun se on mahdollista.

Sen lisäksi mitä henkilötietolaissa (523/ 1999) säädetään rekisteröidyn tarkastusoikeudesta, asiakkaalla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada tietää, kuka on käyttänyt tai kenelle on luovutettu häntä koskevia viitetietoja sekä mikä on ollut käytön tai luovutuksen peruste. Rekisterinpitäjä saa periä tietojen antamisesta korvauksen vain henkilötietolain 26 §:n 3 momentissa säädetyin edellytyksin.

Edellä 1 momentissa säädetyn käyttö- ja luovutustietojen tarkastusoikeuden toteuttamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä henkilötietolaissa säädetään rekisteröidyn tarkastusoikeudesta.

Jos asiakkaalla ei ole edellytyksiä arvioida suostumuksensa merkitystä, saa hänen saumattoman hoito- ja palveluketjunsa toteuttamiseksi tarpeellisia tietoja antaa hänen laillinen edustajansa, omaisensa tai läheisensä kirjallisen suostumuksensa perusteella ellei tietojen antaminen ole selvästi vastoin asiakkaan tahtoa tai etua.

Jos asiakas ei itse kykene osallistumaan palveluketjusuunnitelman laatimiseen tai muuttamiseen, suunnitelma on laadittava tai muutettava, jos mahdollista, yhteisymmärryksessä asiakkaan laillisen edustajan, hänen omaisensa tai muun läheisensä kanssa.

Jos asiakas ei itse kykene osallistumaan omaneuvojasopimuksen solmimiseen, asiakkaan puhevaltaa omaneuvojasopimukseen liittyvissä asioissa voi käyttää hänen laillinen edustajansa, omaisensa tai muu läheisensä.

Edellä 1, 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa asiakkaan puhevaltaa käyttävällä on oikeus salassapitovelvollisuuden estämättä saada suostumuksen antamista, palveluketjusuunnitelman laatimista tai muuttamista taikka omaneuvojasopimukseen liittyvää puhevallan käyttämistä varten välttämättömät asiakasta koskevat tiedot.

Viitetietokannan ja toiminnallisen yksikön asiakasrekisterin tietoja voidaan luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla, jos tietojen luovuttamiselle laissa säädetyt edellytykset täyttyvät ja jos tietojen luovutuksensaaja esittää selvityksen siitä, että tietojen käytöstä ja suojaamisesta voidaan huolehtia henkilötietolaissa edellytetyllä tavalla.

Tämän lain 2 luvussa tarkoitetut omaneuvojapalvelut ovat asiakkaalle maksuttomia.

Sosiaaliturvakortti on maksullinen. Kansaneläkelaitos määrää valtion maksuperustelain (150/1992) 10 §:n mukaisesti sosiaaliturvakortista perittävistä maksuista. Sosiaaliturvakortti on kuitenkin sitä ensi kertaa haettaessa maksuton 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuille kunnan asukkaille.

Rangaistus 23 §:ssä tarkoitetun salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Tämän lain 4 luvussa tarkoitettuun Kansaneläkelaitoksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta tarkastuslautakunnalta ja tarkastuslautakunnan päätökseen tyytymätön vakuutusoikeudelta.

Valituskirjelmä on toimitettava Kansaneläkelaitokselle 30 päivän kuluessa siitä, kun valittaja on saanut päätöksestä tiedon.

Kansaneläkelaitoksen päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2000.

Tämä laki on voimassa 31 päivään joulukuuta 2003 saakka. Sosiaali- ja terveysministeriö voi viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2000 saapuneen hakemuksen perusteella päättää 2 §:n 2 momentissa säädetystä kokeilun laajentamisesta.

Tämän lain voimassaolon päättymisen jälkeen tiedot omaneuvojasopimuksista, palveluketjusuunnitelmista ja suostumuksista talletetaan asianomaisen rekisterinpitäjän asiakasrekisteriin. Omaneuvojasopimukset säilytetään 10 vuotta ja palveluketjusuunnitelmat ja suostumukset yhtä kauan kuin muut vastaavat asiakasrekisteriin talletetut tiedot. Viitetiedot hävitetään 10 vuoden kuluttua tämän lain voimassaolon päättymisestä.

Jos sosiaaliturvakortin voimassaoloaika päättyy tämän lain voimassaolon päättymisen jälkeen, voidaan sosiaaliturvakorttia käyttää sairausvakuutusasetuksen (473/1963) 13 §:ssä tarkoitettuna sairausvakuutuskorttina korttiin merkityn ajan. Tämän lain voimassaolon päättymisen jälkeen sosiaaliturvakorttirekisterissä olevat tiedot liitetään Kansaneläkelaitoksen mainituista sairausvakuutuskorteista pitämään rekisteriin.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.