Suomi voi osallistua sellaiseen Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) tai Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) päätökseen perustuvaan sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamiseen (rauhanturvaamistoiminta), joka tähtää kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen tai humanitaarisen avustustoiminnan ja siviiliväestön suojaamiseen.

Tämä laki koskee soveltuvin osin myös suomalaisen rauhanturvaamisorganisaation osallistumista humanitaariseen avustustoimintaan tai sen suojaamiseen YK:n erityisjärjestön tai viraston pyynnöstä.

Tätä lakia ei sovelleta YK:n peruskirjan 42 tai 51 artiklan nojalla toteutettaviin sotilaallisiin pakotetoimiin osallistumiseen.

Suomalaiseen rauhanturvaamisorganisaatioon voi kuulua rauhanturvajoukkoja, erillisiä yksiköitä, sotilastarkkailijoita ja yksittäisiä henkilöitä. Toiminnallisesti organisaatio on operaation toimeenpanijan ja muutoin puolustusministeriön alainen. Rauhanturvaamistoiminnan käytännön toimeenpanossa organisaatio kuuluu puolustusvoimiin ja on pääesikunnan alainen siten kuin tässä laissa säädetään tai, jollei puolustusvoimien ylipäällikön toimivallasta muuta johdu, ministeriö tarkemmin määrää.

Puolustusministeriö vahvistaa organisaation suuruuden ja joukkotyypin sekä sen osien hallinnollisen aseman ja toimivallan.

Organisaation sisäinen järjestys on sotilaallinen.

Rauhanturvajoukon komentajan ja rauhanturvaamisorganisaatiossa kenraalin sotilas- tai palvelusarvossa palvelevan määrää tehtävään tasavallan presidentti valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta. Palvelussuhde alkaa nimetystä päivästä ja on voimassa toistaiseksi. Muun henkilöstön enintään vuodeksi kerrallaan määrää puolustusministeriö tai puolustusvoimien tehtävään määräävä viranomainen ministeriön määräämien tehtävien osalta. Palvelussuhde alkaa palvelukseen määrätyn ilmoittautuessa palvelukseen pääesikunnan määräämällä tavalla.

Jollei pääesikunta toisin määrää, rauhanturvajoukon komentaja voi ennen joukossa palvelevan palvelussuhteen päättymistä tekemällään päätöksellä jatkaa tämän palvelussuhdetta yhteensä enintään kuudella kuukaudella.

Rauhanturvajoukon komentajan ja rauhanturvaorganisaatiossa kenraalin sotilasarvossa palvelevan palvelussuhteen määrää päättymään tasavallan presidentti valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta. Rauhanturvajoukon komentajan palvelussuhde päättyy myös, kun rauhanturvajoukko lakkautetaan.

Pääesikunta voi määrätä 11 §:n 2 momentissa tarkoitetun palvelussuhteen päättymään, jos rauhanturvaamistoimintaan osallistumista supistetaan.

Edellä 10 §:n 1 momentissa tarkoitettu tehtävään määräävä viranomainen voi lisäksi määrätä 11 §:n 2 momentissa tarkoitetun palvelussuhteen päättymään, jos henkilöstöön kuuluva erityisestä syystä sitä pyytää taikka jos hän ei täytä velvollisuuksiaan tai toimii vastoin niitä, jos hänet muutoin havaitaan sopimattomaksi palvelukseen taikka jos hänen palveluskykynsä on sairauden, vamman tai muun syyn johdosta olennaisesti heikentynyt. Rauhanturvajoukon komentajalla on samoin edellytyksin oikeus määrätä joukossa palvelevan palvelussuhde päättymään.

Palvelussuhde jatkuu kuitenkin 11 ja 12 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa, kunnes henkilöstöön kuuluva on pääesikunnan määräämällä tavalla kotiutettu Suomessa. Pääesikunta voi henkilöstöön kuuluvan pyynnöstä tai muusta erityisestä syystä määrätä palvelussuhteen päättymään jo ennen sanottua kotiuttamista Suomessa sekä oikeuttaa rauhanturvajoukon komentajan antamaan tällaisen määräyksen joukossa palvelevalle.

Rauhanturvaamishenkilöstöön kuuluvalla on oikeus saada valtion varoista korvaus vahingosta, joka hänen omaisuudelleen on aiheutunut Suomen ulkopuolella palvelustehtävässä tai siihen liittyvissä olosuhteissa, edellyttäen että vahingoittuneen omaisuuden hallussapito rauhanturvaamisorganisaation toimialueella on ollut rauhanturvaamistehtävän kannalta tarpeellista.

Jos vahinkoa kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta alentaa tai oikeus korvaukseen evätä. Suoritettavasta korvauksesta voidaan lisäksi vähentää, mitä vahinkoa kärsinyt on vahingon johdosta oikeutettu saamaan muun lain tai vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.

Vahinkona voidaan korvata omaisuuden korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hävinneen omaisuuden arvo. Tämän pykälän nojalla korvaukseen oikeutetulle samasta vahinkotapahtumasta suoritettava korvaus ei, 2 momentin nojalla tehtävät vähennykset mukaan luettuina, saa olla 30 000 markkaa suurempi. Korvausta voidaan kuitenkin suorittaa enemmän, jos vahingoittunutta omaisuutta on sen vahingoittuessa käytetty rauhanturvaamisorganisaation toimintaa merkittävästi edistäneeseen tarkoitukseen tai ihmishengen pelastamiseen.

Korvauksen myöntää ja suorittaa pääesikunta. Korvausta on haettava pääesikunnalta kirjallisesti vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta. Korvaushakemukseen on liitettävä asiakirjat rauhanturvajoukon tai sotilaspoliisiviranomaisen taikka asianomaisen valtion poliisiviranomaisen toimittamasta vahinkotapauksen tutkinnasta.

Vahinkoa kärsineen oikeus vahingonkorvaukseen vahingosta vastuussa olevalta siirtyy valtiolle sinä päivänä, jolloin pääesikunta on päättänyt maksaa korvausta ja enintään siltä osin kuin korvausta on päätetty maksaa.

Joka on tyytymätön 6 §:n 3 momentissa, 10 §:n 1 tai 2 momentissa, 12 tai 13 §:ssä taikka 16 §:n 4 momentissa tarkoitettuun päätökseen tai 25 §:n 1 momentissa tarkoitetun oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen, saa hakea siihen muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Puolustusministeriön tai pääesikunnan alaisessa rauhanturvaamisorganisaatiossa tehdystä päätöksestä valitetaan kuitenkin Helsingin hallinto-oikeuteen.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa puolustusministeriön asetuksella.