Tämä laki koskee maanmittaustoimituksissa valtiolle uittoa varten perustettuja rasitteita sekä kiinteistöjä varten perustettuja karjanajoa ja pellavain liotuspaikkaa koskevia rasitteita.

Valtiolle eri aikoina perustetut uittoa palvelevat rasitteen luonteiset käyttöoikeudet, joita ei ole perustettu vesilain (264/1961) tai sitä ennen voimassa olleen vesioikeuslainsäädännön mukaisesti uittajalle uittosäännöllä, lakkaavat korvauksetta siitä lukien, kun asianomaista vesistöaluetta koskeva uittosääntö kumotaan tai, jollei vesistöalueella ole tämän lain voimaan tullessa voimassa uittosääntöä, tämän lain voimaantulosta lukien. Samasta ajankohdasta lukien rasitteesta vapautuva alue siirtyy korvauksetta sen omistajan vapaasti hallittavaksi.

Maanmittaustoimituksissa kiinteistöjä varten perustetut karjanajoa ja pellavain liotuspaikkaa koskevat rasitteet lakkaavat kahden vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta.

Kiinteistöllä, jonka omistaja tämän lain voimaan tullessa käyttää karjanajorasitteessa tarkoitettua aluetta sen alkuperäiseen tai muuhun kulkemistarkoitukseen, on oikeus saada yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) mukainen tieoikeus, jos sanotun lain 84 §:n mukaiset tien lakkauttamisen edellytykset eivät ole olemassa. Tieoikeutta koskevasta vaatimuksesta on ilmoitettava kirjallisesti maanmittaustoimistolle viiden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta lukien.

Edellä 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun rasitteen lakkaamisesta aiheutuvasta vahingosta ja haitasta voi rasitteeseen oikeutetun kiinteistön omistaja saada rasitteesta vapau-tuvan kiinteistön omistajalta korvauksen, jos hän ilmoittaa korvausvaatimuksestaan kirjallisesti maanmittaustoimistoon viiden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.

Maanmittaustoimiston on määrättävä edellä 1 momentissa ja 3 §:n 2 momentissa tarkoitettujen vaatimusten johdosta suoritettavaksi tarpeelliset toimitukset. Karjanajorasitteen lakkaamisen johdosta suoritettavaa kor-vausta tai annettavaa tieoikeutta koskeva vaatimus on tutkittava ja ratkaistava noudattaen soveltuvin osin mitä yksityisistä teistä annetussa laissa säädetään.

Jos 2 momentissa tarkoitetussa toimituksessa annetaan tieoikeus karjanajoa koskevan rasitteen lakkaamisen johdosta sen kiinteistön alueelle, jota koskeva rasite lakkaa, tieoikeus annetaan korvauksetta eikä tällöin rasitteen lakkaamisesta ole määrättävä maksettavaksi muuta korvausta, jollei erityistä syytä ole.

Tässä laissa säädetystä kiinteistötoimituksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä kiinteistönmuodostamislaissa (554/1995) ja sen nojalla annetussa asetuksessa säädetään rasitetoimituksesta. Toimituksessa ei kuitenkaan ole laadittava karttaa, jollei toimituksen suorittaminen sitä välttämättä edellytä.

Edellä 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun kiinteistö- tai tietoimituksen kustannukset maksetaan valtion varoista.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2000.