2000

404/2000 Valtioneuvoston asetus sisäasiainministeriöstä

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, säädetään valtioneuvostosta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/1922) 9 §:n 2 momentin ja 12 §:n nojalla, sellaisina kuin ne ovat laissa 145/2000:
1 § Ministeriön tehtävät

Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (1522/1995) tai muutoin säädetään, sisäasiainministeriön yksiköiden tehtävistä säädetään ministeriön työjärjestyksessä.
2 § Ministeriön organisaatio

Ministeriössä on osastoja ja muita yksiköitä siten kuin ministeriön työjärjestyksessä tarkemmin säädetään.

Rajavartio-osastona on rajavartiolaitoksen esikunta. Ministeriön poliisiosastosta ja rajavartiolaitoksen esikunnasta on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.
3 § Ratkaisuvallan käyttö

Ministeriössä päätettävät asiat ratkaisee ministeri. Ministeriön virkamiehet ratkaisevat kuitenkin ministeriössä päätettäviä muita kuin periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä säädetään.

Ministeri voi pidättää päätösvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa kansliapäälliköllä, osastopäälliköllä ja tulosyksikön päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle.
4 § Ministeriön työjärjestys

Ministeriön työjärjestyksessä säädetään 1―3 §:ssä säädetyn lisäksi ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista sekä asioiden valmistelusta ministeriössä. Ministeriön työjärjestyksen antaa sisäasiainministeri. Kun ministeriöön on määrätty useampi kuin yksi ministeri, kukin ministeri hyväksyy työjärjestyksen toimialansa osalta.

Osaston ja muun erillisen yksikön sisäisestä organisaatiosta määrätään tarvittaessa ministeriön sisäisessä määräyksessä, jonka osaston tai yksikön päällikkö vahvistaa.
5 § Ministeriön virkamiehet

Ministeriössä on kansliapäällikkö. Osaston päällikkönä on osastopäällikkö. Poliisiosaston päällikkönä on kuitenkin poliisiylijohtaja ja pelastusosaston päällikkönä pelastusylijohtaja.

Osastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi ja teknisellä johtajalla yli-insinöörin arvonimi.
6 § Virkojen kelpoisuusvaatimukset

Kelpoisuusvaatimuksena on:

 1)

kansliapäälliköllä, pelastusylijohtajalla osastopäällikkönä ja osastopäälliköllä sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 29 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetään, perehtyneisyys hallintotehtäviin;

 2)

poliisiylijohtajalla osastopäällikkönä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisikoulutuksesta annetun asetuksen (1272/1997) 23 §:ssä tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys poliisitoimeen ja hallintotehtäviin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

 3)

poliisijohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisikoulutuksesta annetun asetuksen 23 §:ssä tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;

 4)

lainsäädäntöjohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;

 5)

hallitusneuvoksella, hallintojohtajalla, talousjohtajalla, kehittämisjohtajalla, tietohallintojohtajalla, aluekehitysjohtajalla, teknisellä johtajalla, koulutusjohtajalla, valmiusjohtajalla, tietoliikennejohtajalla ja näitä virka-asemaltaan vastaavalla neuvottelevalla virkamiehellä valtioneuvoston ohjesäännön 29 §::n 1 momentin 2 kohdassa säädetty kelpoisuus;

 6)

tarkastusneuvoksella, aluekehitysneuvoksella ja muulla kuin 5 kohdassa tarkoitetulla neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;

 7)

lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys lainvalmisteluun;

 8)

hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 29 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetty kelpoisuus; sekä

 9)

poliisiylitarkastajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisikoulutuksesta annetun asetuksen 23 §:ssä tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys toimialaan kuuluviin tehtäviin.
7 § Virkojen täyttäminen

Kansliapäällikön nimittämisestä säädetään perustuslaissa.

Poliisiylijohtajan osastopäällikkönä, pelastusylijohtajan osastopäällikkönä, osastopäällikön, hallitusneuvoksen, lainsäädäntöjohtajan, lainsäädäntöneuvoksen, hallitussihteerin ja neuvottelevan virkamiehen nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.

Poliisijohtajan, hallintojohtajan, talousjohtajan, kehittämisjohtajan, aluekehitysjohtajan, teknisen johtajan, koulutusjohtajan, valmiusjohtajan, tietohallintojohtajan, tietoliikennejohtajan ja tarkastusneuvoksen nimittää valtioneuvosto.

Muut virkamiehet nimittää sekä työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa ministeriö.
8 § Valmistelusta määrääminen

Kansliapäällikkö voi määrätä ministeriön virkamiehen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi tai ottaa itselleen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi asian, joka muuten olisi muun virkamiehen käsiteltävä. Sama oikeus on yksittäistapauksessa osaston päälliköllä ja tulosyksikön päälliköllä asiassa, joka muuten olisi hänen alaisensa virkamiehen käsiteltävä.
9 § Viittaussäännös

Jollei toisin säädetä, ministeriöstä on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään.

10 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tou- kokuuta 2000.

Tällä asetuksella kumotaan sisäasiainministeriöstä 22 päivänä joulukuuta 1995 annettu asetus (1706/1995) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2000

Sisäasiainministeri Kari Häkämies Kansliapäällikkö Juhani Perttunen