1 § Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan niihin arvonimiasioihin, jotka valtioneuvoston ohjesäännön (1522/1995) mukaan kuuluvat valtioneuvoston kanslian toimialaan.

2 § Arvonimet

Valtioneuvoston kansliasta esiteltävät arvonimet on lueteltu liitteessä 1.

3 § Yleiset edellytykset ja rajoitukset arvonimen myöntämiselle

Arvonimen saajan tulee olla hyvämaineinen ja nuhteeton. Tämän selvittämiseksi pyydetään rikosrekisterilain (770/1993) 4 a §:n 2 kohdassa tarkoitetut henkilöä koskevat tiedot.

Henkilö ei voi itse esittää itselleen arvonimeä.

Arkkiatrin arvonimi voi olla samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä. Pitäjänneuvoksen arvonimi voi olla kunnassa samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä.

4 § Esitys arvonimen myöntämisestä

Arvonimeä koskeva hakemus on osoitettava tasavallan presidentille. Esityksen voivat tehdä yksityiset henkilöt tai yhteisöt.

Esitys on tehtävä kirjallisesti. Siihen on liitettävä:

arvonimen saajaksi esitettävän henkilön ansioluettelo tai nimikirjanote, josta käy ilmi selvitys virka-, työ- tai muusta palvelussuhteesta;

esityksen tekijän antama sitoumus arvonimestä perittävän leimaveron suorittamisesta;

yhdistyksen ja yhteisön osalta ote tai oikeaksi todistettu jäljennös esitykseen liittyvistä päätöspöytäkirjoista; sekä

esityksen tekijän ja arvonimen saajaksi esitettävän yhteystiedot.

5 § Arvonimiasioiden käsittely

Valtioneuvoston kanslia pyytää arvonimiesityksestä lausunnon asianomaiselta lääninhallitukselta ja poliisiviranomaiselta, verohallitukselta sekä muilta tarpeelliseksi katsomiltaan viranomaisilta.

Arvonimiasioiden käsittelyä varten valtioneuvoston kansliassa on arvonimilautakunta, joka antaa arvonimiasiasta lausuntonsa tasavallan presidentille.

Arvonimestä annetaan toimituskirjana tasavallan presidentin avoin kirje, josta peritään leimaveroa siten kuin leimaverolaissa (662/1943) säädetään.

6 § Arvonimilautakunta

Arvonimilautakunnan puheenjohtajana toimii pääministeri ja lautakuntaan kuuluu seitsemän jäsentä, jotka nimitetään kuudeksi vuodeksi kerrallaan.

Arvonimilautakunnan jäseneksi ei voida nimittää henkilöä, joka toimikauden alkaessa on täyttänyt 66 vuotta. Lautakunnan jäsenten tulee edustaa yhteiskunnallisten asioiden, kulttuurin ja elinkeinoelämän erityisen hyvää asiantuntemusta.

Jos arvonimilautakunnan jäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, nimitetään hänen tilalleen uusi jäsen edellisen jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Arvonimilautakunnan jäsenelle voidaan pyynnöstä myöntää ero.

Arvonimilautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

7 § Uudet arvonimet

Tämän asetuksen 2 §:n estämättä voi 4 §:ssä tarkoitettu esitys koskea myös uutta arvonimeä. Tällöin 4 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun maksusitoumuksen tulee kattaa arvonimestä perittäväksi tuleva leimavero.

8 § Arvonimen peruuttaminen

Arvonimen haltija voi menettää arvonimen, jos hänet tuomitaan yli yhden vuoden vankeusrangaistukseen.

9 § Presidentin poikkeamisoikeus

Tasavallan presidentti voi poiketa siitä, mitä 4 §:ssä ja 5 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään, lukuun ottamatta mitä 4 §:n 2 momentin 2 kohdassa leimaveron suorittamista koskevasta sitoumuksesta säädetään.

10 § Siirtymäsäännökset

Edellä 6 §:n 1 momentissa säädetystä poiketen ensimmäisellä kerralla nimitetyistä arvonimilautakunnan jäsenistä kolme tulee erovuoroon kolmen vuoden kuluttua nimityksestä ja heidän tilalleen nimitetään jäsenet täydeksi kuuden vuoden toimikaudeksi.

Tämän asetuksen voimaan tullessa vireillä olevien arvonimihakemusten osalta voidaan poiketa siitä, mitä 4 §:ssä ja 5 §:n 1 momentissa säädetään.

11 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2000.