2000

239/2000 Tasavallan presidentin asetus Suomen Punaisesta Rististä

Sisäasiainministerin esittelystä säädetään Suomen Punaisesta Rististä 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (238/2000) 3 §:n 3 momentin ja 5 §:n nojalla:

 1 luku Yleiset säännökset
1 § Nimi, asema ja tunnus

Järjestön Suomen Punainen Risti ― Finlands Röda Kors nimestä, asemasta ja tunnuksesta säädetään Suomen Punaisesta Rististä annetussa laissa (238/2000).
2 § Kotipaikka ja kielet

Järjestön kotipaikka on Helsinki. Järjestön kielet ovat suomi ja ruotsi. Saamelaisten kotiseutualueella järjestön toiminnassa turvataan saamelaisten kielelliset oikeudet noudattamalla soveltuvin osin saamen kielen käytöstä viranomaisissa annettua lakia (516/1991).
3 § Tarkoitus

Järjestön tarkoituksena on kansainvälisen liikkeen perusperiaatteiden mukaisesti:

 1)

kaikissa oloissa suojella elämää ja terveyttä sekä puolustaa ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia;

 2)

edistää kansojen välistä yhteistyötä ja rauhaa;

 3)

pelastaa ihmishenkiä kotimaassa ja ulkomailla;

 4)

auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia inhimillisten kärsimysten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi;

 5)

tukea ja avustaa maan viranomaisia niin rauhan kuin sodan ja aseellisten selkkausten aikana ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi;

 6)

edistää kansalaisten keskuudessa yhteisvastuuta ja auttamismieltä;

 7)

lisätä ymmärrystä Punaisen Ristin työtä ja yleisinhimillisiä pyrkimyksiä kohtaan;

 8)

vahvistaa järjestön valmiutta ja toimintaedellytyksiä.
4 § Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö:

 1)

ylläpitää auttamisvalmiutta ja harjoittaa humanitaarista avustustoimintaa;

 2)

ylläpitää auttamismieltä ja hankkii jäseniä;

 3)

yhteistyössä viranomaisten kanssa harjoittaa ja kehittää vapaaehtoista pelastustointa sekä huolehtii henkilötiedustelutoiminnasta;

 4)

harjoittaa tarvittavaa sosiaali- ja terveyspalvelutoimintaa;

 5)

harjoittaa veripalvelutoimintaa veripalvelutoiminnasta annetun lain (968/1994) mukaisesti;

 6)

harjoittaa nuorisotyötä ja -toimintaa;

 7)

tukee monikulttuurisuustyötä ja harjoittaa kansainvälisyyskasvatusta;

 8)

kouluttaa vapaaehtoista ja ammattihenkilöstöä sekä organisoi sen työtä;

 9)

järjestää avustuskeräyksiä ja kampanjoita;

 10)

harjoittaa toimintansa tukemiseksi järjestön tarkoitusta edistävää taloudellista toimintaa sekä muuta varainhankintaa;

 11)

toimii yhteistyössä kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen keskuselinten sekä muiden maiden kansallisten yhdistysten kanssa;

 12)

voi kussakin tapauksessa erikseen tehtävin sopimuksin ja ehdoin ryhtyä yhteistoimintaan toisten oikeuskelpoisten yhteisöjen, säätiöiden ja laitosten kanssa;

 13)

ryhtyy tarvittaessa muihin vastaaviin järjestön tarkoitusta edistäviin tai tukeviin toimiin.
5 § Toimielimet

Paikallista toimintaa harjoitetaan osastoissa. Osaston toimieliminä ovat osaston kokous ja osaston hallitus.

Alueellista toimintaa varten maa jaetaan piireihin. Piirin toimieliminä ovat piirin kokous ja piirin hallitus.

Järjestön valtakunnalliset toimielimet ovat yleiskokous, neuvosto, hallitus ja pääsihteeri.
6 § Oikeustoimikelpoisuus

Järjestön sekä sen piirien ja osastojen kelpoisuudesta saada nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä kantaa ja vastata on järjestön säännöt huomioonottaen voimassa, mitä yhdistysrekisteriin merkityistä yhdistyksistä säädetään.
2 luku Jäsenet ja luottamushenkilöt
7 § Henkilöjäsenet

Järjestön henkilöjäseneksi voi päästä jokainen, joka haluaa toimia Punaisen Ristin tarkoituksen toteuttamiseksi. Jäsenen hyväksyy osaston hallitus siihen osastoon, johon asianomainen haluaa liittyä.

Osaston kokous voi osaston hallituksen esityksestä erottaa jäsenen, joka menettelyllään on vahingoittanut järjestöä tai on toiminnallaan järjestön jäsenenä loukannut Punaisen Ristin perusperiaatteita.

Henkilöjäsen, joka on jättänyt suorittamatta jäsenmaksunsa, katsotaan eronneeksi järjestöstä toimintavuoden päättyessä.
8 § Kannattavat jäsenet

Järjestö hallituksen päätöksellä, piirit piirin hallituksen päätöksellä ja osastot osaston hallituksen päätöksellä voivat ottaa itselleen kannattavia jäseniä, joita voivat olla niin luonnolliset henkilöt kuin yksityis- ja julkisoikeudelliset oikeushenkilöt.

Kannattavalla jäsenellä ei ole henkilöjäsenen oikeuksia eikä velvollisuuksia.
9 § Kunniajäsenyys

Järjestön yleiskokous voi hallituksen esityksestä kutsua järjestön kunniajäseniksi niitä, jotka ovat erityisesti ansioituneet järjestön toiminnassa.

Piirin kokous voi piirin hallituksen esityksestä kutsua piirin kunniajäseniksi niitä, jotka ovat ansioituneet järjestön alueellisessa tai paikallisessa toiminnassa.

Osaston kokous voi osaston hallituksen esityksestä kutsua osaston kunniajäseniksi niitä, jotka ovat ansioituneet järjestön paikallisessa toiminnassa.

Kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus sen järjestöyksikön kokouksessa, joka on kutsunut hänet kunniajäseneksi. Kunniajäsenellä ei ole muita henkilöjäsenen oikeuksia eikä velvollisuuksia.
10 § Jäsenluettelo

Järjestön hallitus pitää jäsenistä piiri- ja osastokohtaista jäsenluetteloa. Jäsenluetteloon merkitään kunkin jäsenen nimi, syntymäaika ja riittävät osoitetiedot.

Järjestön jäsenelle on pyydettäessä varattava tilaisuus tutustua 1 momentissa tarkoitettuihin jäsentietoihin. Jäsenluettelossa olevien tietojen luovuttamisesta muutoin säädetään henkilötietolaissa (523/1999). Hallitus tai pääsihteeri hallituksen valtuuttamana arvioi, ovatko luovuttamisen edellytykset olemassa.

11 § Jäsenmaksut ja kannatusmaksut

Henkilöjäsenet suorittavat järjestölle vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruuden neuvosto vahvistaa varsinaisessa kokouksessaan seuraavaksi kalenterivuodeksi. Alle 30-vuotiaille voidaan vahvistaa alennettu jäsenmaksu. Neuvosto voi vahvistaa henkilöjäsenille ainaisjäsenmaksun, jonka suuruus on vähintään kymmenen vuoden vuotuinen jäsenmaksu.

Kannattavat jäsenet suorittavat järjestölle vuotuisen kannatusmaksun, jonka vähimmäismäärän neuvosto vahvistaa varsinaisessa kokouksessaan seuraavaksi kalenterivuodeksi.

Hallitus järjestää jäsenmaksujen valtakunnallisen perinnän.
12 § Aloiteoikeus

Jokaisella henkilöjäsenellä ja järjestön oikeustoimikelpoisella yksiköllä on oikeus tehdä järjestön paikallista, alueellista tai valtakunnallista toimintaa koskevia aloitteita. Aloitteiden käsittelystä määrätään järjestön työjärjestyksessä.
13 § Luottamushenkilöiden kelpoisuus ja toimikausi

Järjestön luottamustoimeen voidaan valita vain järjestön henkilöjäsen. Luottamushenkilöitä ehdolle asetettaessa tulee ottaa mahdollisimman tarkoin huomioon toimielinten kokoonpanossa alueellinen ja kielellinen sekä kummankin sukupuolen ja eri ikäryhmien edustus.

Neuvoston ja järjestön hallituksen jäsenten on oltava 15 vuotta täyttäneitä. Konkurssissa oleva, liiketoimintakieltoon määrätty tai se, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu, ei voi olla neuvoston tai hallituksen jäsenenä.

Henkilöjäsentä ei saa valita samaksi toimikaudeksi sekä neuvostoon että hallitukseen.

Yleiskokouksen valitsemien luottamushenkilöiden toimikausi alkaa heti yleiskokouksen päätyttyä ja jatkuu seuraavan yleiskokouksen päättymiseen.

Piirin ja osaston luottamushenkilöiden kelpoisuudesta sekä toimikauden alkamisesta ja päättymisestä määrätään piirien ja osastojen johtosäännössä. Tällöin noudatetaan soveltuvilta osin, mitä tässä pykälässä säädetään.
3 luku Osastot ja piirit
14 § Osastot ja piirit

Osastojen ja piirien on noudatettava Punaisen Ristin perusperiaatteita ja toimittava järjestön tarkoituksen toteuttamiseksi.

Osaston voi piirin hallituksen suostumuksella perustaa vähintään 20 järjestön henkilöjäsentä. Osasto, joka rikkoo järjestöön kuulumisesta johtuvia velvoitteita, voidaan hallituksen päätöksellä erottaa järjestöstä.

Tällöin osasto menettää oikeutensa käyttää Punaisen Ristin nimeä ja tunnusta. Osaston omaisuus siirtyy piirin hallituksen hoidettavaksi. Omaisuus on käytettävä järjestön tarkoitusta toteuttavaan toimintaan osaston alueella.

Neuvosto määrää piirien lukumäärän, rajat ja nimet. Jos piirin aluetta laajennetaan tai supistetaan taikka jos muodostetaan uusi piiri jakamalla tai yhdistämällä piirejä tai piirien osia taikka jos piiri lakkautetaan, järjestön hallitus määrää, miten piirien omaisuus ja sitoumukset jaetaan.

Osastoihin sovelletaan 3 momentin säännöksiä siten, että päätökset tekee piirin hallitus sen jälkeen, kun osastot ovat päättäneet asiasta kokouksissaan vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.

Jäsen siirretään ilmoittamansa osoitteen perusteella asuinpaikkaansa lähinnä olevaan osastoon, jollei hän ilmoita, mihin osastoon hän haluaa siirtyä.
15 § Äänioikeus ja äänivallan käyttäminen

Henkilöjäsenellä on äänioikeus osastonsa kokouksessa ja puhevalta sen piirin kokouksessa, johon hänen osastonsa kuuluu. Osaston kokous on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään kolme henkilöjäsentä.

Piirin kokouksessa osastolla on yksi äänivaltainen edustaja kutakin alkavaa 100 jäsentään kohden. Äänivaltaisten edustajien määrän perusteena on edellisen vuoden jäsenmaksunsa suorittaneiden osaston henkilöjäsenten määrä. Osaston edustajat piirin kokoukseen valitsee osaston hallitus. Piirin kokous on päätösvaltainen, kun vähintään yksi viidesosa piirin osastoista on edustettuna.
16 § Osaston hallitus

Osaston hallitukseen kuuluvat osaston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä vähintään neljä ja enintään kahdeksan muuta jäsentä sen mukaan kuin osaston kokous on päättänyt. Muista jäsenistä vähintään kaksi ja enintään neljä on vuosittain erovuorossa.

Osaston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut osaston hallituksen jäsenet valitsee osaston kokous kahden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali on saatettava piirin hallituksen hyväksyttäväksi.

Osaston hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet jäsenistä kokouksen puheenjohtaja mukaan luettuna.
17 § Piirin hallitus

Piirin hallitukseen kuuluvat piirin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä vähintään kymmenen ja enintään kuusitoista muuta jäsentä sen mukaan kuin piirin kokous on päättänyt. Muista jäsenistä vähintään viisi ja enintään kahdeksan on vuosittain erovuorossa.

Piirin puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut piirin hallituksen jäsenet valitsee piirin kokous kahden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali on saatettava hallituksen hyväksyttäväksi.

Piirin hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet jäsenistä kokouksen puheenjohtaja mukaan luettuna.

Piirin hallitus ottaa toiminnanjohtajan, jonka tehtävänä on valmistella piirin hallituksessa käsiteltävät asiat ja panna täytäntöön piirin hallituksen päätökset.
4 luku Yleiskokous
18 § Varsinainen ja ylimääräinen yleiskokous

Järjestön varsinainen yleiskokous pidetään joka kolmas vuosi elo-syyskuun aikana.

Ylimääräinen yleiskokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi taikka kun neuvosto tai vähintään yksi kymmenesosa osastoista sitä vaatii. Ylimääräisessä yleiskokouksessa käsitellään asiat, joita varten se on kutsuttu koolle ja jotka hallitus on kokoukselle esittänyt.
19 § Äänivallan käyttäminen ja läsnäolo-oikeus

Järjestön yleiskokouksessa osastolla on yksi äänivaltainen edustaja kutakin alkavaa 200 jäsentään kohden. Äänivaltaisten edustajien määrän perusteena on edellisen vuoden jäsenmaksunsa suorittaneiden osaston henkilöjäsenten määrä. Osaston edustajat yleiskokoukseen valitsee osaston hallitus.

Yleiskokouksessa jokaisella piirillä on yksi piirin hallituksen valitsema äänivaltainen edustaja.

Yleiskokouksessa on läsnäolo-oikeus järjestön jäsenillä sekä niillä, joilla on puheoikeus. Äänivaltaisten edustajien lisäksi puheoikeus yleiskokouksessa on neuvoston jäsenillä, hallituksen jäsenillä, pääsihteerillä sekä niillä, joille yleiskokous on päätöksellään myöntänyt puheoikeuden.
20 § Yleiskokouksen koollekutsuminen sekä laillisuus ja päätösvaltaisuus

Hallituksen on ilmoitettava varsinaisen yleiskokouksen ajankohta ja paikka viimeistään neljä kuukautta ennen kokousta.

Kokouskutsu, jonka hallitus antaa, on lähetettävä osastoille ja piireille kirjeitse viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Yleiskokous on laillinen, jos se on kutsuttu koolle tämän pykälän mukaisesti, ja päätösvaltainen, jos kokouksessa on edustettuna vähintään yksi viidesosa osastoista.
21 § Varsinaisen yleiskokouksen asiat

Järjestön varsinaisessa yleiskokouksessa:

 1)

kokouksen avaa järjestön puheenjohtaja tai joku kolmesta varapuheenjohtajasta taikka heidän estyneinä ollessaan iältään vanhin läsnä oleva hallituksen jäsen;

 2)

valitaan kokouksen puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa sekä tarvittava määrä sihteereitä;

 3)

kokouksen pöytäkirjaa tarkastamaan valitaan äänivaltaisista jäsenistä vähintään kaksi pöytäkirjantarkastajaa;

 4)

valitaan yleiskokoukselle ääntenlaskijoiden vanhin ja vähintään kuusi ääntenlaskijaa;

 5)

todetaan yleiskokouksen osanottajat ja vahvistetaan heidän valtuutensa;

 6)

todetaan vaalitoimikunnan kokoonpano ja valitaan sen kokoonkutsuja;

 7)

todetaan yleiskokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;

 8)

päätetään yleiskokouksen työjärjestyksestä;

 9)

vahvistetaan järjestön toimintaa ja taloutta koskevat suuntaviivat ja suositukset;

 10)

valitaan järjestön puheenjohtaja sekä kolme varapuheenjohtajaa seuraavaksi kolmeksi vuodeksi;

 11)

valitaan hallituksen kuusi muuta jäsentä seuraavaksi kolmeksi vuodeksi;

 12)

valitaan neuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 23 jäsentä ja varajäsentä seuraavaksi kolmeksi vuodeksi;

 13)

valitaan kolme tilintarkastajaa, joista vähintään yhden tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja, sekä kolme varatilintarkastajaa, joista vähintään yhden on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja, tarkastamaan järjestön tilejä kolmelta seuraavalta tilikaudelta;

 14)

käsitellään muut hallituksen esittämät asiat ja ne asiat, jotka yleiskokous yksimielisesti ottaa käsiteltävikseen;

 15)

käsitellään yleiskokoukselle tehdyt aloitteet, jotka on toimitettava hallitukselle vähintään kaksi kuukautta ennen kokousta; sekä

 16)

päätetään yleiskokous.
22 § Yleiskokouksen vaalitoimikunta

Yleiskokouksessa suoritettavia vaaleja valmistelee vaalitoimikunta, jonka jäseninä toimivat 19 §:n 2 momentin mukaisesti valitut piirien äänivaltaiset edustajat.

Vaalitoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä tarvittaessa ottaa itselleen sihteerin.

Yleiskokouksen aikana vaalitoimikunnan tehtävänä on todeta ne luottamushenkilöt, joiden vaali tulee toimitettavaksi yleiskokouksessa, ja esittää perusteltu ehdotuksensa yleiskokoukselle.
5 luku Neuvosto, hallitus ja pääsihteeri
23 § Neuvoston kokoonpano ja tehtävät

Neuvostossa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 23 muuta yleiskokouksen valitsemaa jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Neuvoston jäsenen ollessa estynyt varajäsen tulee hänen tilalleen neuvostoon. Muutoin varajäsentä koskee, mitä tässä asetuksessa säädetään neuvoston jäsenistä. Jokaisen piirin tulee olla edustettuna neuvostossa.

Yleiskokouksen valitsemien jäsenten lisäksi neuvostossa on viisi valtiovallan nimeämää jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen. Valtiovallan nimeämistä jäsenistä yksi edustaa ulkoasiainministeriötä, yksi sisäasiainministeriötä, yksi puolustusministeriötä, yksi opetusministeriötä ja yksi sosiaali- ja terveysministeriötä.

Neuvoston tehtävänä on valvoa järjestön toiminnan toteutumista, taloutta ja hallintoa koko valtakunnan alueella. Neuvosto hyväksyy järjestön työjärjestyksen, taloussäännön sekä johtosäännöt piireille ja osastoille.
24 § Neuvoston kokoontuminen

Kutsu neuvoston kokoukseen on lähetettävä neuvoston jäsenille ja tarvittaessa varajäsenille kirjeitse viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Neuvosto kokoontuu varsinaiseen kokoukseen kerran vuodessa toukokuun loppuun mennessä.

Neuvoston ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään kuusi neuvoston jäsentä sitä vaatii. Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään asiat, joita varten se on kutsuttu koolle ja jotka hallitus on kokoukselle esittänyt.

Neuvosto on päätösvaltainen, kun läsnä on kokouksen puheenjohtaja sekä vähintään 15 muuta jäsentä.

Neuvoston kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen jäsenillä, pääsihteerillä, tilintarkastajilla sekä niillä, joille neuvosto on myöntänyt läsnäolo- ja puheoikeuden.
25 § Neuvoston varsinainen kokous

Neuvoston varsinaisessa kokouksessa:

 1)

käsitellään hallituksen kertomus ja tilinpäätös edelliseltä toimikaudelta;

 2)

esitetään yhteenveto piirien tilinpäätöksistä;

 3)

esitetään tilintarkastuskertomus;

 4)

vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä keskushallinnon tilivelvollisille;

 5)

vahvistetaan hallituksen esityksestä järjestön seuraavan vuoden jäsenmaksun suuruus ja kannatusmaksun vähimmäismäärä sekä niiden käyttö;

 6)

käsitellään muut hallituksen esittämät asiat; sekä

 7)

käsitellään ne neuvoston toimivaltaan kuuluvat muut asiat, jotka se yksimielisesti päättää ottaa käsiteltävikseen.
26 § Hallitus

Hallitukseen kuuluvat järjestön puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa sekä kuusi yleiskokouksen valitsemaa muuta jäsentä.

Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet hallituksen jäsenistä kokouksen puheenjohtaja mukaan luettuna.
27 § Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on:

 1)

hyväksyä vuosittain järjestön toimintasuunnitelma ja siihen liittyen keskushallinnon ja piirien yhteinen taloussuunnitelma sekä keskushallinnon talousarvio;

 2)

valmistella yleiskokouksessa ja neuvostossa esille tulevat asiat sekä valvoa yleiskokouksen, neuvoston ja hallituksen päätösten täytäntöönpanoa;

 3)

kehittää järjestön toimintaa sekä päättää toiminta- ja talouspoliittisista periaatekysymyksistä;

 4)

päättää keskushallinnon kiinteän omaisuuden hankinnasta ja myymisestä sekä muista huomattavista investoinneista sekä ohjata ja valvoa järjestön taloudenhoitoa;

 5)

vahvistaa järjestön henkilöstöpoliittinen yleislinja sekä periaatteet henkilöstön edustuksessa eri toimiyksiköiden hallinnossa;

 6)

ottaa ja erottaa järjestön työjärjestyksen mukaisesti järjestön pääsihteeri ja keskushallinnon johtavassa asemassa olevat toimihenkilöt;

 7)

asettaa keskuudestaan tai muista järjestön henkilöjäsenistä määräämäänsä tehtävää varten valio- tai toimikuntia taikka työryhmiä, joissa jäsenyys on määräaikainen;

 8)

asettaa tarvittaessa alaisiinsa laitoksiin johtokunnat ja määrätä tällöin niiden toiminnasta johtosäännöin;

 9)

valvoa osaltaan, että Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun nimeä ja tunnusta ei käytetä säädösten vastaisesti;

 10)

käsitellä muut pääsihteerin esittelemät asiat; sekä

 11)

käsitellä muita vastaavanlaisia asioita.

Johtokunnat vastaavat laitostensa toiminnasta hallituksen hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaisesti niiden johtosäännöissä ja järjestön työjärjestyksessä määrätyllä tavalla.

Hallitus voi siirtää toimivaltaansa kuuluvien asioiden ratkaisemisen valio-, toimi- tai johtokunnalle, pääsihteerille tai toimihenkilölle siten kuin järjestön työjärjestyksessä määrätään.
28 § Pääsihteeri

Pääsihteerin tehtävänä on:

 1)

johtaa ja kehittää järjestön työtä;

 2)

vastata hallituksessa käsiteltäviksi tulevien asioiden valmistelusta ja esittelystä;

 3)

vastata yleiskokouksen, neuvoston ja hallituksen päätösten täytäntöönpanosta;

 4)

ohjata ja valvoa järjestön henkilöstön toimintaa; sekä

 5)

seurata hallituksen puolesta, että järjestön omaisuutta ja varoja hoidetaan ja käytetään tarkoituksenmukaisesti.

Pääsihteeri voi siirtää toimivaltaansa kuuluvien yksittäisten asioiden käsittelyn ja ratkaisemisen toimihenkilöille siten kuin järjestön työjärjestyksessä määrätään.

Pääsihteeri voi ottaa ratkaistavakseen tai esiteltäväkseen keskushallinnon toimihenkilölle kuuluvan asian tai siirtää jonkin asian hallituksen ratkaistavaksi.
6 luku Suojelija ja huomionosoitukset
29 § Suojelija

Tasavallan presidentistä järjestön suojelijana säädetään Suomen Punaisesta Rististä annetussa laissa. Järjestön hallitus kutsuu presidentin järjestön suojelijaksi.
30 § Ansiomerkit

Järjestön ansiomerkkejä ovat ansioristi sekä hopeinen ja pronssinen ansiomitali.

Ansiomerkki voidaan antaa sekä Suomen kansalaiselle että ulkomaalaiselle ansiokkaasta ja epäitsekkäästä työstä järjestön ja sen tarkoituksen hyväksi.
31 § Ansiomerkkien kuvaus

Ansioristi on punainen emaloitu risti, jonka keskellä on vihreän tammenoksaseppeleen reunustama ympyrä ja sen sisäpuolella valkoisella pohjalla Punaista Ristiä kuvaava tunnus. Sekä itse ristissä että ympyrän sisällä olevassa Punaista Ristiä kuvaavassa tunnuksessa on kullanvärinen reunus. Ansioristin takasivulla on lyhennyksenä järjestön nimestä kirjaimet SPR ja niiden alla kirjaimet FRK.

Ansiomitalin etusivulla on tammenoksaseppeleen kehystämä Punaista Ristiä kuvaava tunnus ja sanat Inter arma caritas sekä takasivulla järjestön nimi.

Ansiomitaliin kuuluu punainen valkoraitainen nauha, jonka leveys on 30 millimetriä.
32 § Ansiomerkkien myöntäminen

Tasavallan presidentti päättää järjestön ansiomerkkien myöntämisestä siten kuin Suomen Punaisesta Rististä annetussa laissa säädetään. Järjestön hallitus tekee esityksen ansiomerkkien myöntämisestä sisäasiainministeriölle.

Ansiomerkkiä seuraa järjestön virallisesti allekirjoittama kunniakirja. Ansiomerkki ja kunniakirja annetaan maksutta.
33 § Muut huomionosoitukset

Järjestön hallitus voi päättää muidenkin huomionosoitusten kuin ansiomerkkien käyttöönotosta sekä antaa niistä tarkempia ohjeita.
7 luku Erinäiset säännökset
34 § Päätöksenteosta ja vaaleista

Yleiskokouksessa sekä neuvoston ja hallituksen kokouksessa tulee sekä asia- että menettelytapakysymyksissä päätökseksi 21 §:n 14 kohdassa, 25 §:n 7 kohdassa ja 40 §:ssä säädetyin poikkeuksin se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Jos äänet menevät tasan, päätökseksi tulee se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Jos valittavia on vain yksi, valituksi tulemiseen tarvitaan kuitenkin yli puolet annetuista äänistä. Jos äänet menevät tasan, vaaleissa ratkaisee arpa.

Vaalit toimitetaan suljettuna lippuäänestyksenä, jos yksikin äänestystilanteessa läsnä oleva äänivaltainen henkilö sitä vaatii.
35 § Esteellisyydestä

Kukaan ei saa osallistua sellaisen asian käsittelyyn, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa järjestön edun kanssa yhdistyslain (503/1989) 26 tai 37 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
36 § Vahingonkorvausvelvollisuus

Järjestön hallituksen jäsenen, pääsihteerin, piirin tai osaston hallituksen jäsenen tai järjestön palveluksessa olevan toimihenkilön vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään yhdistyslaissa. Työntekijän asemassa olevan vahingonkorvausvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

Järjestön jäsenten henkilökohtaisesta vastuusta järjestön sekä sen piirin ja osaston velvoitteista säädetään yhdistyslaissa.
37 § Nimenkirjoittajat

Järjestön nimen kirjoittavat järjestön puheenjohtaja tai varapuheenjohtajat, kukin erikseen yhdessä pääsihteerin tai yhden hallituksen keskuudestaan valtuuttaman jäsenen kanssa.

Piirin nimen kirjoittavat piirin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai kumpikin erikseen yhdessä piirin toiminnanjohtajan kanssa.

Osaston nimen kirjoittavat osaston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai kumpikin erikseen yhdessä osaston sihteerin kanssa.

Vajaavaltainen, konkurssissa oleva, liiketoimintakieltoon määrätty tai se, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu, ei voi toimia järjestön, piirin tai osaston nimenkirjoittajana eikä voi edustaa järjestöä, piiriä tai osastoa.

Haaste tai muu tiedoksianto on katsottava annetuksi järjestölle taikka sen piirille tai osastolle, kun joku yksikön nimen kirjoittamiseen oikeutetuista on saanut siitä tiedon.

Järjestön hallitus pitää nimen kirjoittamiseen oikeutetuista henkilöistä luetteloa, joka on esillä järjestön keskustoimistossa ja josta annetaan tietoja ja otteita niitä haluaville.
38 § Toiminta- ja tilikausi

Järjestön toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.
39 § Taloudenhoito, kirjanpito ja tilintarkastus

Järjestön taloudenhoidossa ja kirjanpidossa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia (1336/1997) ja kirjanpitoasetusta (1339/1997) sekä tilintarkastuksessa tilintarkastuslakia (936/1994).

Tarkempia määräyksiä järjestön keskushallinnon, piirien ja osastojen taloudenhoidosta, kirjanpidosta ja tilintarkastuksesta annetaan neuvoston hyväksymässä taloussäännössä.
40 § Sääntöjen muuttaminen sekä varojen käyttö järjestön lakatessa

Muutoksista tähän asetukseen sisältyviin sääntöihin säädetään asetuksella sen jälkeen, kun asiasta on päätetty vähintään kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä annetuista äänistä järjestön yleiskokouksessa.

Yleiskokouksen päätös järjestön toiminnan lopettamisesta tehdään 1 momentissa säädetyssä järjestyksessä.

Järjestön lakatessa sen varat on käytettävä 3 §:ssä mainitun tarkoituksen toteuttamiseen ottaen lisäksi huomioon lahjakirjoihin ja testamentteihin sisältyvät erityismääräykset.
8 luku Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
41 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.

Tällä asetuksella kumotaan:

 1)

Suomen Punaisen Ristin ansiomerkeistä 20 päivänä helmikuuta 1931 annettu asetus (79/1931);

 2)

Suomen Punaisesta Rististä 28 päivänä marraskuuta 1997 annettu asetus (1065/1997).
42 § Siirtymäsäännökset

Edellä 41 §:n 2 momentin 2 kohdassa mainitun asetuksen nojalla annetut järjestön työjärjestys ja taloussääntö sekä piirien ja osastojen johtosäännöt jäävät edelleen voimaan.

Edellä 41 §:n 2 momentin 2 kohdassa mainitun asetuksen nojalla asetetut neuvosto ja hallitus sekä piirien ja osastojen toimielimet jatkavat toimikautensa loppuun.

Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Sisäasiainministeri Kari Häkämies