2000

169/2000 Ympäristönsuojeluasetus

Ympäristöministerin esittelystä säädetään 4 päivänä helmikuuta 2000 annetun ympäristönsuojelulain (86/2000) ja ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta samana päivänä annetun lain (113/2000) 5 ja 6 §:n nojalla:

 1 luku Ympäristöluvanvaraisuus
1 § Luvanvaraisuus

Seuraavilla ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla toiminnoilla on oltava ympäristölupa:

 1)

metsäteollisuus:

 a)

massa-, paperi- tai kartonkitehdas;

 b)

lastulevyä, kuitulevyä, vaneria tai muita puulevyjä taikka muita liimattuja tai laminoituja puutuotteita valmistava tehdas;

 c)

sahalaitos, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 m 3 vuodessa sahatavaraa, viilutehdas taikka kuorellisen puutavaran vesivarasto, jossa pidetään puutavaraa samanaikaisesti vähintään 20 000 m 3 ;

d)

puun kyllästämö tai muu puunsuojakemikaaleja käyttävä laitos;

 2)

metalliteollisuus:

 a)

malmien pasutuslaitos tai sintraamo taikka koksaamo;

 b)

rauta- tai terästehdas taikka rautalejeerinkejä valmistava tehdas;

 c)

muita kuin rautametalleja valmistava tehdas;

 d)

valimo tai muu sulatto, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa, kuumaupotuslaitos taikka akkutehdas;

 e)

rautametallin valssaamo tai takomo;

 f)

muiden kuin rautametallien valssaamo, takomo tai vetämö;

 g)

telakka;

 h)

metallien tai muovien elektrolyyttistä tai kemiallista pintakäsittelyä suorittava laitos, piirilevyvalmistamo, peittaamo, fosfatointilaitos tai alumiinin anodisointilaitos;

 3)

energian tuotanto:

 a)

ydinvoimalaitos;

 b)

öljyä, kivihiiltä, puuta, turvetta, kaasua tai muuta poltettavaa ainetta käyttävä voimalaitos, kattilalaitos tai muu laitos, jonka suurin polttoaineteho on yli 5 megawattia tai jossa käytettävän polttoaineen energiamäärä on vuodessa vähintään 54 terajoulea;

 4)

kemianteollisuus:

 a)

epäorgaanisia peruskemikaaleja, kuten happoja, emäksiä, suoloja, ammoniakkia, klooria, kloorivetyä, fluoria, fluorivetyä, hiilidioksidia, rikkiyhdisteitä, epämetalleja tai metallioksideja valmistava tehdas taikka ilmakaasutehdas;

 b)

orgaanisia peruskemikaaleja, kuten hiilivetyjä, alkoholeja, aldehydejä, ketoneita, karboksyylihappoja, estereitä, eettereitä, peroksideja sekä fosforia, rikkiä tai typpeä sisältäviä hiilivetyjä, halogenoituja hiilivetyjä, tai organometallisia yhdisteitä valmistava tehdas taikka entsyymejä valmistava tehdas;

 c)

öljyn- tai kaasunjalostamo taikka voiteluöljytehdas;

 d)

väriaineita tai pigmenttejä valmistava tehdas taikka maali-, painoväri- tai lakkatehdas;

 e)

muoviraaka-aineita, muovilaminaatteja, latekseja tai tekokuituja valmistava tehdas, kumitehdas tai liimatehdas;

 f)

lannoitteita, räjähdysaineita, torjunta-aineita, suojauskemikaaleja tai biosidivalmisteita tai niiden tehoaineita valmistava tehdas;

 g)

lääketehdas tai lääkeraaka-aineita valmistava tehdas;

 h)

pinta-aktiivisia aineita tai pesuaineita valmistava tehdas;

 5)

kemikaalien tai polttoaineiden varastointi, käyttö tai käsittely:

 a)

polttonesteiden jakeluasema, jonka polttonesteiden säiliötilavuus on vähintään 10 m 3 , taikka muu polttonesteiden tai vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan säilyttää tällaisia kemikaaleja vähintään 100 m 3 , ei kuitenkaan voimansiirron suurmuuntaja-asema;

b)

laitos, jossa terveydelle tai ympäristölle vaarallisten kemikaalien käsittely tai varastointi on kemikaalilain (744/1989) mukaan laajamittaista;

 c)

puun, turpeen tai hiilen kaasutus- tai nesteytyslaitos taikka muu kiinteän, nestemäisen tai kaasumaisen polttoaineen valmistuslaitos taikka sähköteknisen hiilen tai grafiitin valmistuslaitos;

 d)

kivihiilivarasto;

 6)

haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävä toiminta:

 a)

laitos, joissa käytetään haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja jossa näiden aineiden kulutus on yli 150 kiloa tunnissa tai yli 200 tonnia vuodessa;

 b)

laitos, jossa käytetään haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutunut osuus, vähintään 10 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 20 kiloa tunnissa;

 7)

malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:

 a)

kaivostoiminta ja koneellinen kullankaivuu;

 b)

malmin tai mineraalin rikastamo;

 c)

kivenlouhimo tai muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää vuodessa;

 d)

turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria;

 e)

kiinteä tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, asfalttiasema tai kalkkikiven jauhatus, jonka toiminta-aika on vähintään 50 päivää vuodessa;

 8)

mineraalituotteiden valmistus:

 a)

sementti- tai kalkkitehdas;

 b)

kiinteä betoniasema tai betonituotetehdas;

 c)

mineraalivillatehdas;

 d)

lasia tai lasikuitua valmistava tehdas;

 e)

asbestia tai asbestipohjaisia tuotteita käsittelevä laitos;

 f)

kevytsoratehdas tai kevytbetonitehdas;

 g)

tiilitehdas, keramiikka- tai posliinitehdas;

 h)

kipsilevytehdas tai kuitusementtilevytehdas;

 9)

nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:

 a)

nahkatehdas tai turkismuokkaamo;

 b)

kuitukangastehdas, kuitujen tai tekstiilien esikäsittelyä tai värjäystä suorittava laitos;

 c)

tekstiilien vesipesula, jonka kapasiteetti on vähintään 500 kiloa vuorokaudessa, tai kemiallinen pesula;

 10)

elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:

 a)

teurastamo;

 b)

lihanjalostuslaitos taikka muu lihaa tai lihatuotteita käsittelevä laitos, johon sovelletaan eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annettua lakia (1195/1996);

 c)

kalastustuotteita käsittelevä laitos, johon sovelletaan eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annettua lakia;

 d)

meijeri, muu maidon keräily-, käsittelytai jalostuslaitos taikka jäätelötehdas;

 e)

sokeri- tai makeutusainetehdas;

 f)

perunan tai juuresten käsittely- tai jalostuslaitos, tärkkelystehdas tai tärkkelysjohdannaisia valmistava tehdas;

 g)

kasvi- tai eläinperäisiä rasvoja tai öljyjä valmistava tehdas taikka margariinitehdas;

 h)

eines- tai makeistehdas taikka leipomo, jossa jauhojen kulutus on yli 20 000 tonnia vuodessa;

 i)

vihannes-, juurikas-, hedelmä- tai marjavalmistetehdas;

 j)

virvoitusjuomatehdas tai virvoitusjuomien pullottamo;

 k)

panimo, mallastehdas, hiivatehdas, alkoholitehdas, alkoholijuomatehdas taikka mallas- tai alkoholijuomien pullottamo;

 l)

rehuja tai rehuvalkuaista valmistava tehdas, rehunsekoittamo tai luujauhotehdas;

 m)

kahvipaahtimo tai tupakkatehdas;

 11)

eläinsuojat tai kalankasvatus:

 a)

eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, 80 lihanaudalle, 60 täysikasvuiselle emakolle, 210 lihasialle, 60 hevoselle tai ponille, 160 uuhelle tai vuohelle, 2 700 munituskanalle tai 10 000 broilerille, taikka muu eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa 210 lihasialle tarkoitettua eläinsuojaa;

 b)

vähintään 250 siitosnaarasminkin tai -hillerin taikka vähintään 50 siitosnaarasketun tai -supin taikka vähintään 50 muun siitosnaaraseläimen turkistarha taikka muu turkistarha, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa 250 siitosnaarasminkille tarkoitettua turkistarhaa;

 c)

kalankasvatus- tai kalanviljelylaitos, jossa käytetään vähintään 2 000 kiloa vuodessa kuivarehua tai sitä ravintoarvoltaan vastaava määrä muuta rehua taikka jossa kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kiloa vuodessa, taikka kooltaan vähintään 20 hehtaarin luonnonravintolammikko tai lammikkoryhmä;

 12)

liikenne:

 a)

pääosin kauppamerenkulun käyttöön tarkoitettu ja yli 1 350 tonnin vetoisille aluksille soveltuva satama tai lastaus- taikka purkulaituri;

 b)

lentopaikka;

 c)

yli 50 linja-auton tai kuorma-auton varikko tai vastaavan kokoinen työkonevarikko;

 d)

ulkona sijaitseva moottoriurheilurata;

 e)

kemikaaliratapiha tai terminaali, joilla siirretään terveydelle tai ympäristölle vaarallisia kemikaaleja kuljetusvälineestä toiseen tai varastoon taikka varastosta kuljetusvälineeseen;

 13)

jäte- ja vesihuolto:

 a)

puhdistamo, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, tai vähintään 100 henkilön asumisjätevesien johtaminen muualle kuin yleiseen viemäriin;

 b)

pintavettä käyttävä raakaveden puhdistuslaitos;

 14)

muu toiminta;

 a)

ulkona sijaitseva ampumarata;

 b)

laitosmainen, pääosin ulkona tapahtuva hiekkapuhallus;

 c)

eläintarha tai huvipuisto;

 d)

krematorio.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun, mutta sitä vähäisempään toimintaan, on haettava ympäristölupaa, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan ympäristölupaa on haettava kaatopaikalle tai muulle jäteasetuksen (1390/1993) liitteissä 5 tai 6 määriteltyyn jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn, joka on ammattimaista tai laitosmaista.
2 § Toimintakokonaisuus

Edellä 1 §:n mukaisella toiminnalla tarkoitetaan ympäristölupaa käsiteltäessä toimintakokonaisuutta, joka muodostuu pääasiallisesta toiminnasta ja samalle toiminta-alueelle sijoitetuista, sitä palvelevista toiminnoista, jos ne muodostavat teknisesti ja tuotannollisesti kokonaisuuden, jonka ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä.
3 § Ainepäästöjen luvanvaraisuus

Ympäristönsuojelulain 29 §:n nojalla ympäristölupaa on haettava, jos:

 1)

toiminnasta päästetään vesiin tai yleiseen viemäriin tämän asetuksen liitteen 1 luettelossa I mainittuja aineita;

 2)

toiminnasta päästetään vesiin tämän asetuksen liitteen 1 luettelossa II mainittuja aineita, jollei ole ilmeistä, ettei niiden päästämisestä voi aiheutua vesien pilaantumista.
4 § Luvanvaraisuuden rajaus

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettua ympäristöluvanvaraista toimintaa ei ole:

 1)

maa- ja metsätaloudessa syntyvän ja siinä hyödynnettävän tai käsiteltävän luonnonmukaisen vaarattoman kasviperäisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely;

 2)

maa- ja kiviainesten ottamisessa taikka rakennus- tai maa- ja vesirakentamistoiminnassa syntyvän pilaantumattoman maa- ja kiviainesjätteen hyödyntäminen tai käsittely ottamis- tai rakennuspaikalla taikka muulla rakentamispaikalla, jossa jäte hyödynnetään tai käsitellään jätelain (1072/1993) vastaavat vaatimukset täyttävän hyväksytyn suunnitelman tai luvan mukaisesti;

 3)

vaarattomaksi käsitellyn jätevesi- ja sakokaivolietteen taikka lannan tai vaarattoman tuhkan tai kuonan hyödyntäminen maanparannusaineena taikka lannoitteena.

Ympäristölupaa ei tarvita puolustusvoimien tilapäisiin lentopaikkoihin, satamiin, varastoihin, polttoaineen jakelupaikkoihin, ampumaratoihin eikä vastaaviin toimintoihin.
2 luku Lupaviranomaisen toimivalta
5 § Ympäristölupavirastossa käsiteltävät lupa-asiat

Ympäristölupavirasto ratkaisee seuraavien ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentissa sekä tämän asetuksen 1 §:ssä tarkoitettujen toimintojen ympäristölupa-asiat:

 1)

metsäteollisuus:

 a)

massa-, paperi- tai kartonkitehdas;

 b)

kuitulevytehdas;

 2)

metalliteollisuus:

 a)

malmien pasutuslaitos tai sintraamo taikka koksaamo;

 b)

rauta- tai terästehdas taikka rautalejeerinkejä valmistava tehdas;

 c)

muita kuin rautametalleja valmistava tehdas;

 3)

energian tuotanto:

 a)

ydinvoimalaitos;

 b)

öljyä, kivihiiltä, puuta, turvetta, kaasua tai muuta poltettavaa ainetta käyttävä laitos, kattilalaitos tai muu laitos, jonka suurin polttoaineteho on yli 300 megawattia;

 4)

kemianteollisuus:

 a)

öljyn tai kaasun jalostamo;

 b)

titaanidioksidin valmistus;

 c)

seoslannoiteitta tai niiden välituotteita valmistava tehdas;

 5)

malmien tai mineraalien kaivaminen, maaperän ainesten otto tai mineraalituotteiden valmistus:

 a)

kaivostoiminta tai koneellinen kullankaivuu;

 b)

malmin tai mineraalin rikastamo;

 c)

turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria;

 d)

asbestia tai asbestipohjaisia tuotteita käsittelevä laitos;

 6)

kalankasvatus:

kalankasvatus- tai kalanviljelylaitos, jossa käytetään vähintään 2 000 kiloa vuodessa kuivarehua tai sitä ravintoarvoltaan vastaava määrä muuta rehua taikka jossa kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kiloa vuodessa, taikka kooltaan vähintään 20 hehtaarin luonnonravintolammikko tai lammikkoryhmä;

 7)

liikenne:

 a)

pääosin kauppamerenkulun käyttöön tarkoitettu ja yli 1 350 tonnin vetoisille aluksille soveltuva satama tai lastaus- taikka purkulaituri;

 b)

lentoasema;

 8)

jäte- ja vesihuolto:

yhdyskuntajäteveden puhdistamo, johon viemäröidyn jäteveden määrä on asukasvastineluvultaan yli 4 000;

 9)

muu toiminta:

öljyn tai kaasun etsintä ja poraus.

Ympäristölupavirasto ratkaisee lisäksi sellaisen 1 §:ssä tarkoitetun toiminnan ympäristöluvan, jonka vesistön pilaantumista aiheuttavasta toiminnasta määrätään Suomen ja Ruotsin välisessä rajajokisopimuksessa (SopS 54/1971).
6 § Alueellisessa ympäristökeskuksessa käsiteltävät lupa-asiat

Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee seuraavien ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentissa sekä tämän asetuksen 1 §:ssä tarkoitettujen toimintojen ympäristölupa-asiat, jollei ympäristönsuojelulain 31 §:n 1 momentista tai edellä 5 §:stä muuta johdu:

 1)

metsäteollisuus:

 a)

lastulevyä tai vaneria tai muita puulevyjä taikka muita liimattuja tai laminoituja puutuotteita valmistava tehdas;

 b)

kuorellisen puutavaran vesivarasto, jossa voidaan pitää puutavaraa samanaikaisesti vähintään 20 000 m 3 ;

c)

puun kyllästämö;

 2)

metalliteollisuus:

 a)

valimo tai muu sulatto, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa, kuumaupotuslaitos taikka akkutehdas;

 b)

rautametallin valssaamo tai takomo;

 c)

muiden kuin rautametallien valssaamo, takomo tai vetämö;

 d)

telakka;

 e)

metallien tai muovien elektrolyyttistä tai kemiallista pintakäsittelyä suorittava laitos, piirilevyvalmistamo, peittaamo, fosfatointilaitos tai alumiinin anodisointilaitos, joiden tuotantolinjojen prosessikylpyjen tilavuus on vähintään 30 m 3 ;

3)

energian tuotanto:

öljyä, kivihiiltä, puuta, turvetta, kaasua tai muuta poltettavaa ainetta käyttävä voimalaitos, kattilalaitos tai muu laitos, jonka polttoaineteho on vähintään 50 megawattia;

 4)

kemianteollisuus:

 a)

epäorgaanisia peruskemikaaleja, kuten happoja, emäksiä, suoloja, ammoniakkia, klooria, kloorivetyä, fluoria, fluorivetyä, hiilidioksidia, rikkiyhdisteitä, epämetalleja tai metallioksideja valmistava tehdas taikka ilmakaasutehdas;

 b)

orgaanisia peruskemikaaleja, kuten hiilivetyjä, alkoholeja, aldehydejä, ketoneita, karboksyylihappoja, estereitä, eettereitä, peroksideja sekä fosforia, rikkiä tai typpeä sisältäviä hiilivetyjä, halogenoituja hiilivetyjä, tai organometallisia yhdisteitä valmistava tehdas taikka entsyymejä valmistava tehdas;

c)

väriaineita tai pigmenttejä valmistava tehdas taikka maali-, painoväri- tai lakkatehdas;

 d)

muoviraaka-aineita, muovilaminaatteja, latekseja tai tekokuituja valmistava tehdas, kumitehdas tai liimatehdas;

 e)

räjähdysaineita, muita kuin edellä 5 §:n 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja lannoiteita, torjunta-aineita, suojauskemikaaleja tai biosidivalmisteita tai niiden tehoaineita valmistava tehdas;

 f)

lääketehdas tai lääkeraaka-aineita valmistava tehdas;

 5)

kemikaalien tai polttoaineiden varastointi, käyttö tai käsittely:

 a)

polttonesteiden tai ympäristölle tai terveydelle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan säilyttää tällaisia kemikaaleja vähintään 1 000 m 3 ;

b)

laitos, jossa terveydelle tai ympäristölle vaarallisten kemikaalien käsittely tai varastointi on kemikaalilain mukaan laajamittaista;

 c)

puun, turpeen tai hiilen kaasutus- tai nesteytyslaitos taikka muu kiinteän, nestemäisen tai kaasumaisen polttoaineen valmistuslaitos taikka sähköteknisen hiilen tai grafiitin valmistuslaitos;

 6)

haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävä toiminta:

 a)

laitos, jossa käytetään haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja jossa näiden aineiden kulutus on yli 150 kiloa tunnissa tai yli 200 tonnia vuodessa;

 b)

laitos, jossa käytetään haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutunut osuus, vähintään 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 100 kiloa tunnissa;

 7)

mineraalituotteiden valmistus:

 a)

sementti- tai kalkkitehdas;

 b)

mineraalivillatehdas;

 c)

lasia tai lasikuitua valmistava tehdas;

 d)

tiilitehdas;

 e)

kipsilevytehdas;

 8)

nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:

 a)

nahkatehdas tai turkismuokkaamo;

 b)

kuitukangastehdas, kuitujen tai tekstiilien esikäsittelyä tai värjäystä suorittava laitos;

 9)

elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:

 a)

meijeri taikka muu maidon keräily-, käsittely- tai jalostuslaitos, jossa maidon vastaanottokapasiteetti on vähintään 60 000 tonnia vuodessa;

 b)

sokeri- tai makeutusainetehdas;

 c)

tärkkelystehdas tai tärkkelysjohdannaisia valmistava tehdas;

 d)

kasvi- tai eläinperäisiä rasvoja tai öljyjä valmistava tehdas taikka margariinitehdas;

 e)

vihannes-, juurikas-, hedelmä- tai marjavalmistetehdas taikka einestehdas, joiden tuotantokapasiteetti on vähintään 20 000 tonnia vuodessa;

 f)

teurastamo, jonka tuotantokapasiteetti on yli 50 tonnia ruhoja päivässä;

 g)

panimo, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään miljoona litraa vuodessa, hiivatehdas, alkoholitehdas tai alkoholijuomatehdas;

 h)

luujauhotehdas, rehuja tai rehuvalkuaista valmistava tehdas;

 10)

eläinsuojat tai kalankasvatus:

 a)

eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle, 200 lihanaudalle, 250 täysikasvuiselle emakolle, 1 000 lihasialle, 30 000 munituskanalle tai 50 000 broilerille taikka muu eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa 1 000 lihasian eläinsuojaa;

 b)

vähintään 2 000 siitosnaarasminkin tai -hillerin taikka vähintään 600 siitosnaarasketun tai -supin taikka vähintään 800 muun siitosnaaraseläimen turkistarha taikka muu turkistarha, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa 2 000 siitosnaarasminkin turkistarhaa;

 11)

liikenne:

 a)

kemikaaliratapiha tai terminaali, joilla siirretään terveydelle tai ympäristölle vaarallisia kemikaaleja kuljetusvälineestä toiseen tai varastoon taikka varastosta kuljetusvälineeseen;

 12)

jäte- ja vesihuolto:

 a)

kaatopaikka, ei kuitenkaan louhostoiminnassa syntyneen pysyvän jätteen kaatopaikka;

 b)

laitos, jossa poltetaan jätettä, ei kuitenkaan maa- ja metsätalouden kasviperäistä jätettä eikä käsittelemätöntä puujätettä polttava laitos;

 c)

laitos tai paikka, jossa hyödynnetään tai käsitellään muualla kuin siinä syntyneitä ongelmajätteitä, ei kuitenkaan kotitaloudessa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyneen ongelmajätteen vastaanottopaikka;

 d)

kompostointilaitos taikka muu kuin tämän kohdan alakohdissa a―c tarkoitettu jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitos tai -paikka, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 5 000 tonnia vuodessa;

 e)

puhdistamo, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, tai vähintään 100 henkilön asumisjätevesien johtaminen muualle kuin yleiseen viemäriin;

 f)

pintavettä käyttävä raakaveden puhdistuslaitos.

Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee toiminnan ympäristöluvan, jos kyse on sotilaskäyttöön tarkoitetusta toiminnasta, kunnan harjoittamasta energiantuotannosta sekä 3 §:ssä tarkoitetusta toiminnasta, jollei kyse ole pelkästään sanotun pykälän 2 kohdassa tarkoitetun aineen johtamisesta muualle kuin vesistöön. Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee lisäksi sellaisen 2 §:ssä tarkoitetun toimintakokonaisuuden ympäristöluvan, jos toiminnan jokin osa kuuluu alueellisen ympäristökeskuksen toimivaltaan, ellei toiminta kuulu 5 §:n mukaan ympäristölupaviraston toimivaltaan.
7 § Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa käsiteltävät lupa-asiat

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 2―4 kohdassa sekä seuraavien 1 §:ssä säädettyjen toimintojen ympäristölupa-asiat, jollei ympäristönsuojelulain 31 §:n 1 tai 2 momentista tai edellä 5 ja 6 §:stä muuta johdu:

 1)

metsäteollisuus:

 a)

sahalaitos, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 10 000 m 3 vuodessa sahatavaraa, tai viilutehdas;

b)

puunsuojakemikaaleja käyttävä laitos;

 2)

metalliteollisuus:

metallien tai muovien elektrolyyttistä tai kemiallista pintakäsittelyä suorittava laitos, piirilevyvalmistamo, peittaamo, fosfatointilaitos tai alumiinin anodisointilaitos, joiden tuotantolinjojen prosessikylpyjen allastilavuus on alle 30 m 3 ;

3)

energian tuotanto:

öljyä, kivihiiltä, puuta, turvetta, kaasua tai muuta poltettavaa ainetta käyttävä voimalaitos, kattilalaitos tai muu laitos, jonka suurin polttoaineteho on yli 5 ja alle 50 megawattia tai jossa käytettävän polttoaineen energiamäärä on vuodessa vähintään 54 terajoulea;

 4)

kemianteollisuus:

 a)

voiteluöljytehdas;

 b)

pinta-aktiivisia aineita tai pesuaineita valmistava tehdas;

 5)

kemikaalien tai polttoaineiden varastointi, käyttö tai käsittely:

 a)

polttonesteiden jakeluasema, jonka polttonesteiden säiliötilavuus on vähintään 10 m 3 tai muu vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan säilyttää tällaista kemikaalia vähintään 100 ja alle 1 000 m 3 ;

b)

kivihiilivarasto;

 6)

haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävä toiminta:

laitos, jossa käytetään haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva osuus, vähintään 10 ja alle 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 20 ja alle 100 kiloa tunnissa;

 7)

malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:

 a)

kivenlouhimo tai muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää vuodessa;

 b)

kiinteä tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, asfalttiasema tai kalkkikiven jauhatus, jonka toiminta-aika on vähintään 50 päivää vuodessa;

 8)

mineraalituotteiden valmistus:

 a)

kiinteä betoniasema tai betonituotetehdas;

 b)

kevytsoratehdas tai kevytbetonitehdas;

 c)

keramiikka- tai posliinitehdas;

 d)

kuitusementtilevytehdas;

 9)

nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely:

tekstiilien vesipesula, jonka kapasiteetti on vähintään 500 kiloa vuorokaudessa, tai kemiallinen pesula;

 10)

elintarvikkeiden tai rehujen valmistus:

 a)

teurastamo, jonka tuotantokapasiteetti on enintään 50 tonnia ruhoja päivässä;

 b)

lihanjalostuslaitos taikka muu lihaa tai lihatuotteita käsittelevä laitos, johon sovelletaan eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annettua lakia;

 c)

kalastustuotteita käsittelevä laitos, johon sovelletaan eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annettua lakia;

 d)

maidon keräily-, käsittely- tai jalostuslaitos, jossa maidon vastaanottokapasiteetti on alle 60 000 tonnia vuodessa sekä jäätelötehdas;

 e)

perunan tai juuresten käsittely- tai jalostuslaitos;

 f)

vihannes-, juurikas-, hedelmä- tai marjavalmistetehdas taikka einestehdas, jonka tuotantokapasiteetti on alle 20 000 tonnia vuodessa;

 g)

makeistehdas taikka leipomo, jossa jauhojen kulutus on yli 20 000 tonnia vuodessa;

 h)

virvoitusjuomatehdas tai virvoitusjuomien pullottamo;

 i)

panimo, jonka tuotantokapasiteetti on enintään miljoona litraa vuodessa, mallastehdas taikka mallas- tai alkoholijuomien pullottamo;

 j)

rehusekoittamo;

 k)

kahvipaahtimo tai tupakkatehdas;

 11)

eläinsuojat ja kalankasvatus:

 a)

eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 ja alle 75 lypsylehmälle, vähintään 80 ja alle 200 lihanaudalle, vähintään 60 ja alle 250 täysikasvuiselle emakolle, vähintään 60 hevoselle tai ponille, vähintään 210 ja alle 1 000 lihasialle, vähintään 160 uuhelle tai vuohelle, vähintään 2 700 ja alle 30 000 munituskanalle tai vähintään 10 000 ja alle 50 000 broilerille, taikka muu eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa vähintään 210 ja alle 1000 lihasialle tarkoitettua eläinsuojaa;

 b)

vähintään 250 ja alle 2 000 siitosnaarasminkin tai -hillerin taikka vähintään 50 ja alle 600 siitosnaarasketun tai -supin taikka vähintään 50 ja alle 800 muun siitosnaaraseläimen turkistarha taikka muu turkistarha, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa vähintään 250 ja alle 2000 siitosnaarasminkin turkistarhaa;

 12)

liikenne:

 a)

muu lentopaikka kuin lentoasema;

 b)

yli 50 linja-auton tai kuorma-auton varikko tai vastaavan kokoinen työkonevarikko;

 c)

ulkona sijaitseva moottoriurheilurata;

 13)

jäte- ja vesihuolto:

muu kuin 6 §:n 12 kohdan a―d alakohdassa tarkoitettu ja jäteasetuksen liitteissä 5 ja 6 määritelty jätteen ammattimainen tai laitosmainen hyödyntäminen tai käsittely;

 14)

muu toiminta;

 a)

ulkona sijaitseva ampumarata;

 b)

laitosmainen, pääosin ulkona tapahtuva hiekkapuhallus;

 c)

eläintarha tai huvipuisto;

 d)

krematorio.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee lisäksi 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun toiminnan ympäristölupa-asian.
3 luku Lupahakemus
8 § Lupahakemuksen tekeminen

Hakemus liitteineen on tehtävä kolmin kappalein. Lupaviranomainen voi pyytää tarvittaessa lisäkappaleita hakemuksesta ja sen liitteistä, jos se on tarpeen asian kuuluttamisen ja lausuntojen pyytämisen vuoksi.

Hakemuksesta on käytävä tarvittaessa ilmi, mihin aineistoon ja laskenta-, tutkimus- tai arviointimenetelmään annetut tiedot perustuvat. Hakemuksen laatijalla tulee olla riittävä asiantuntemus.
9 § Lupahakemuksen sisältö

Lupahakemuksen tulee sisältää:

 1)

hakijan yksilöinti, yhteystiedot sekä laitoksen nimi, toimiala ja sijaintipaikka;

 2)

tiedot kiinteistöstä ja sillä sijaitsevista laitoksista ja toiminnasta sekä näiden haltijoista;

 3)

yleiskuvaus toiminnasta;

 4)

lupaharkinnan kannalta tarpeelliset tiedot toiminnan tuotannosta, prosesseista, laitteistoista, rakenteista ja niiden sijainnista;

 5)

tiedot toiminnan sijaintipaikasta ja sen ympäristöolosuhteista;

 6)

tiedot toiminnan päästöjen laadusta ja määrästä veteen, ilmaan ja maaperään sekä toiminnan aiheuttamasta melusta ja tärinästä;

 7)

tiedot syntyvistä jätteistä sekä niiden ominaisuuksista ja määrästä;

 8)

arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön;

 9)

toiminnan suunniteltu aloitusajankohta;

 10)

selvitys toiminnan sijaintipaikan rajanaapureista sekä muista mahdollisista asianosaisista, joita toiminta ja sen vaikutukset erityisesti saattavat koskea.

Lupahakemuksen tulee lisäksi sisältää, ottaen huomioon toiminnan luonne ja sen vaikutukset, lupaharkinnan kannalta tarpeelliset seuraavat seikat:

 1)

käytettävissä olevat tiedot ympäristön laadusta;

 2)

tiedot käytettävistä raaka-aineista, kemikaaleista ja muista tuotantoon käytettävistä aineista, veden käytöstä, polttoaineista ja niiden varastoinnista, säilytyksestä sekä kulutuksesta;

 3)

tiedot käytettävästä energiasta ja arvio sen käytön tehokkuudesta;

 4)

arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa;

 5)

yksilöidyt tiedot toiminnan päästölähteistä ja niiden päästöistä sekä melutasosta;

 6)

arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta suunnitellussa toiminnassa;

 7)

selvitys päästöjen vähentämistä ja puhdistamista koskevista toimista;

 8)

tiedot veden hankinnasta ja viemäröinnistä;

 9)

tiedot liikenteestä ja liikennejärjestelyistä;

 10)

selvitys toimista jätteiden määrän tai niiden haitallisuuden vähentämisestä, jätteiden hyödyntämisestä, jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta sekä siitä, mihin jätteet on tarkoitus toimittaa hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi;

 11)

selvitys mahdollisesta ympäristöasioiden hallintajärjestelmästä;

 12)

tiedot toiminnan käyttötarkkailusta ja valvonnasta, ympäristöön kohdistuvien päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailusta sekä käytettävistä mittausmenetelmistä ja -laitteista, laskentamenetelmistä ja niiden laadunvarmistuksesta.

Lupaviranomainen voi vaatia lisäksi tarvittaessa muita tietoja ja asiakirjoja, jotka ovat tarpeen hakemuksen käsittelemiseksi.

Luvan hakijan tulee ilmoittaa käsityksensä siitä, miltä osin hakemus sisältää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) mukaan salassapidettäviä tietoja.
10 § Hakemukseen liitettävät tiedot

Hakemukseen on liitettävä tarpeen mukaan:

 1)

muut myönnetyt luvat ja mahdollinen sopimus yleiseen tai toisen viemäriin liittymisestä ja hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien johtamisesta;

 2)

ajan tasalla oleva mittakaavaltaan riittävän tarkka kartta, josta ilmenee toiminnan sijainti, mahdolliset päästöjä aiheuttavat kohteet sekä toiminnan haitallisten vaikutusten arvioimiseksi olennaiset kohteet ja asianosaisten kiinteistöt;

 3)

asemapiirros, josta ilmenee rakenteiden ja ympäristön kannalta tärkeimpien prosessien ja päästökohtien sijainti;

 4)

prosessikaavio, josta ilmenee olennaiset päästölähteet;

 5)

vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetussa asetuksessa (59/1999) tarkoitettu suuronnettomuuden vaaran arvioimiseksi laadittu selvitys tarpeellisessa laajuudessa;

 6)

ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (468/1994) tarkoitettu arviointiselostus, yhteysviranomaisen lausunto sekä luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 §:n mukainen arviointi;

 7)

ehdotus tarkkailun järjestämiseksi.
11 § Lisätiedot vesipäästöjen vuoksi

Jos laitos tai toiminta aiheuttaa päästöjä vesistöön, hakemuksessa on oltava sen lisäksi, mitä 9 ja 10 §:ssä säädetään:

 1)

purkuvesistön yleiskuvaus ja tiedot virtaamista, veden laadusta, kalastosta sekä kalastuksesta;

 2)

tiedot vesistön käytöstä;

 3)

selvitys toiminnan vaikutuksesta vesien laatuun, kalastoon ja muihin vesieliöihin;

 4)

selvitys päästöjen vaikutuksista vesistön käyttöön;

 5)

selvitys vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi tarvittavista toimenpiteistä;

 6)

arvio mahdollisuuksista estää vesistön pilaantumisesta aiheutuva korvattava vahinko;

 7)

korvauskysymysten ratkaisemiseksi tarpeelliset kiinteistötiedot;

 8)

arvio päästöjen aiheuttamista vahingoista sekä ehdotus niiden korvaamisesta kiinteistöjen omistajille, haltijoille tai muille vahingonkärsijöille.

Eläinsuojaa koskevassa hakemuksessa on oltava selvitys lannan ja virtsan levitykseen käytettävissä olevasta alueesta ja sen pinta-alasta sekä laidun- ja jaloittelualueista. Maidontuotantotilaa koskevassa hakemuksessa on lisäksi oltava selvitys maitohuonejätevesien käsittelystä.

Edellä 1 momentin mukaiset tiedot on esitettävä soveltuvin osin johdettaessa jätevesiä maahan tai muuhun uomaan kuin vesistöön.
12 § Lisätiedot jätteistä ja jätehuollosta

Jos toiminta koskee jätteen hyödyntämistä tai käsittelyä, hakemuksessa on oltava sen lisäksi, mitä 9―11 §:ssä säädetään, selvitys:

 1)

hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi aiotun jätteen laadusta ja määrästä;

 2)

alueesta, jolta jätettä aiotaan ottaa hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi;

 3)

hakijan järjestämästä jätteen keräyksestä ja kuljetuksesta;

 4)

jätteen hyödyntämisestä ja käsittelystä sekä kaaviopiirros hyödyntämisen tai käsittelyn kulusta;

 5)

hyödyntämisen tai käsittelyn tuottaman jätteen lajista, laadusta ja määrästä sekä siinä syntyvän jätteen hyödyntämisestä tai käsittelystä;

 6)

selvitys vakavaraisuudesta tai tarvittaessa vakuudesta tai muusta vastaavasta järjestelystä;

 7)

hakijan käytettävissä olevasta alan asiantuntemuksesta.

Kaatopaikkaa koskevan lupahakemuksen tulee lisäksi sisältää tiedot:

 1)

kaatopaikan rakentamisesta ja rakenteesta;

 2)

kaatopaikan käytöstä ja hoidosta;

 3)

kaatopaikan valvonnasta ja tarkkailusta;

 4)

kaatopaikan käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta;

 5)

vahinkotilanteisiin varautumisesta ja niiden hoitamisesta.

Jos kaatopaikan pitäjä ei aseta vakuutta, on lupahakemuksessa esitettävä muu vastaava järjestely, jolla varmistetaan kaatopaikkaa koskevien vaatimusten täyttäminen sekä toiminnan lopettamisen ja jälkihoidon edellyttämien toimenpiteiden toteuttaminen.
13 § Lisätiedot pohjavesialueella

Jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle, hakemuksessa on oltava tarvittaessa selvitys:

 1)

maaperän laadusta;

 2)

pohjaveden muodostumisesta;

 3)

pohjaveden korkeudesta ja virtauksista;

 4)

vedenottamoista ja kaivoista;

 5)

suojatoimenpiteistä;

 6)

vesilain (264/1961) nojalla annetuista suoja-aluemääräyksistä.
14 § Toiminnan muuttamista koskeva hakemus

Jos toimintaa muutetaan siten, että siihen on haettava lupaa ympäristönsuojelulain 28 §:n 3 momentin perusteella, lupahakemuksesta on käytävä ilmi, miten muutos vaikuttaa aiempaan toimintaan sekä sen ympäristövaikutuksiin. Hakemuksessa on esitettävä soveltuvin osin, mitä 8―13 §:ssä säädetään.
15 § Lupapäätöksen tarkistamista ja määräaikaisen luvan uudistamista koskeva hakemus

Jos aiemmin myönnettyä lupapäätöstä on tarkistettava ympäristönsuojelulain 55 §:ssä tarkoitetulla tavalla, on hakemuksessa tai sen liitteessä esitettävä voimassa olevassa lupapäätöksessä määrätyt ja muut tarpeelliset selvitykset. Lupaviranomainen voi vaatia tarvittaessa muita tietoja, jotka ovat tarpeen hakemuksen käsittelemiseksi sekä lupamääräysten muuttamiseksi.

Jos lupa on myönnetty määräajaksi ja siinä on samalla määrätty ympäristönsuojelulain 55 §:n nojalla, että uuden luvan saamiseksi on ennen määräaikaisen luvan voimassaoloajan päättymistä haettava lupaa, hakemuksessa on esitettävä soveltuvin osin, mitä 8―13 §:ssä säädetään.
4 luku Lupahakemuksen käsittely ja lupapäätös
16 § Kuulutus lupahakemuksesta ja asiakirjojen nähtävilläpito

Lupahakemuksesta on kuulutettava sen jälkeen kun asia on riittävän yksityiskohtaisesti selvitetty. Hakemuksen täydentämiseksi lupaviranomainen voi pyytää lisätietoja ja järjestää tarvittaessa neuvotteluja.

Lupahakemusta koskevasta kuulutuksesta tulee käydä ilmi ainakin:

 1)

hakijan yksilöinti ja yhteystiedot;

 2)

kuvaus toiminnasta;

 3)

toiminnan sijoittamispaikka;

 4)

tiedot olennaisista päästöistä ja syntyvistä jätteistä;

 5)

tieto hakemusasiakirjojen nähtävilläpidosta;

 6)

tieto muistutusten ja mielipiteiden jättämiseksi;

 7)

tieto mahdollisesta julkisesta kuulemistilaisuudesta.

Hakemusasiakirjat on toimitettava kuntaan pidettäviksi nähtävinä kuulutuksessa mainitussa paikassa.
17 § Lupahakemuksen käsittely

Lupahakemus on käsiteltävä joutuisasti. Lupaviranomaisen on lupa-asiaa käsitellessään oltava tarpeellisessa yhteydessä niihin viranomaisiin, jotka samanaikaisesti käsittelevät toiminnan muita lupa-asioita ja suunnitelmia.

Lupaviranomainen voi järjestää tarvittaessa lupa-asian selvittämiseksi kuulemistilaisuuden, jossa voidaan esittää muistutuksia ja mielipiteitä. Asian selvittämiseksi voidaan lisäksi järjestää katselmus siten kuin hallintomenettelylaissa (598/1982) säädetään.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta, jos ympäristölupa-asia koskee toiminnan sijoittumista tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle. Lentoaseman ympäristölupa-asiassa on pyydettävä liikenneministeriön lausunto. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarvittaessa lausuntoja periaatteellisesti tärkeistä terveyshaitan arvioimiseksi tarpeellisista seikoista sekä maa- ja metsätalousministeriö eläintautien tai eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien vaaran vuoksi.

Lupaviranomaisen on asetettava ympäristönsuojelulain 36 §:n mukaisen lausunnon antamiselle asian laadun mukaan kohtuullinen määräaika. Jollei lausuntoa ole määräajassa annettu, asia voidaan ratkaista siitä huolimatta.
18 § Lupapäätöksen kertoelmaosan sisältö

Lupapäätöksen kertoelmaosasta tulee käydä ilmi tarpeellisilta osin seuraavat seikat:

 1)

hakijan yksilöintiä koskevat tiedot ja yhteystiedot;

 2)

luvan hakemisen peruste;

 3)

asian vireilletulo;

 4)

selvitys toimintaa koskevista luvista ja kuvaus alueen kaavoitustilanteesta;

 5)

tiedot toiminnan sijaintipaikan ympäristön tilasta, ympäristön laadusta ja kohteista, joihin toiminnalla on vaikutusta;

 6)

toiminnan ja sen laajuuden kuvaus;

 7)

keskeiset tiedot toiminnasta, käytetyistä prosesseista, raaka-aineista, polttoaineista ja tuotteista;

 8)

tiedot toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta;

 9)

tiedot toiminnasta aiheutuvista päästöistä ja jätteistä;

 10)

tiedot toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön;

 11)

tiedot suunnitelluista ympäristönsuojelutoimista sekä jätteiden hyödyntämisestä ja käsittelystä;

 12)

tiedot toimintaan liittyvistä riskinarvioinneista ja onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista ja toimista onnettomuuksien aikana sekä toimista puhdistuslaitteiden toimintahäiriön tai muiden prosessihäiriöiden aikana;

 13)

hakemuksen käsittely;

 14)

lausunnot, muistutukset, mielipiteet, vastineet sekä niiden pääasiallinen sisältö;

 15)

tiedot tehdyistä tarkastuksista.
19 § Lupapäätöksen ratkaisuosan sisältö

Lupapäätöksen ratkaisuosasta tulee käydä ilmi seuraavat seikat:

 1)

asian ratkaisu ja miten asiassa tehdyt vaatimukset ja mahdollinen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen selvitys ja yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon;

 2)

luvan myöntämisen edellytysten varmistamiseksi annettavat ja valvonnan kannalta tarpeelliset lupamääräykset;

 3)

tämän asetuksen liitteen 2 mukaisia aineita ja yhdisteitä koskevat päästömääräykset, jos näitä aineita tai yhdisteitä voi päästä ympäristöön sellaisia määriä, että toiminnasta voi aiheutua haitallisia ympäristövaikutuksia;

 4)

määräykset sellaisista merkittävistä päästöistä, jotka leviävät ympäristöön Suomen valtion rajojen ulkopuolelle;

 5)

määräykset sellaisista ympäristön pilaantumisen vaaraa ehkäisevistä toimenpiteistä, jotka liittyvät toiminnan käynnistämiseen, huoltoihin, vahinkoihin, väliaikaiseen toiminnan pysäyttämiseen ja lopulliseen toiminnan lakkauttamiseen;

 6)

määräykset toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä määräykset toiminnan ympäristönsuojelun kehittämiseksi ja valvomiseksi;

 7)

mahdolliset korvauksia koskevat määräykset;

 8)

luvan ja lupamääräysten voimassaolo ja tarkistaminen;

 9)

mahdollinen määräys päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta sekä tähän määräykseen liittyvä vakuuden asettaminen;

 10)

käsittelymaksu.

Lupapäätös ja määräykset on perusteltava. Päätöksessä on oltava myös sovelletut säännökset.

Lupapäätöksessä on tarvittaessa käytävä ilmi, miten ympäristöasioiden hallintajärjestelmät tai energiansäästösopimuksiin perustuvat toimet ja raportointi on otettu huomioon lupamääräyksiä asetettaessa. Päätöksessä on lisäksi mainittava, mitä ympäristönsuojelulain 56 §:ssä säädetään.

Päätökseen on liitettävä valitusosoitus tai ilmoitus mahdollisesta valituskiellosta.
20 § Kaatopaikkaa koskevan lupapäätöksen määräykset

Sen lisäksi, mitä 18 ja 19 §:ssä säädetään, kaatopaikkaa koskevassa lupapäätöksessä on oltava määräykset:

 1)

kaatopaikan luokasta;

 2)

rakentamisesta ja hoidosta;

 3)

kaatopaikalle sijoitettavaksi hyväksytyn jätteen määrästä ja lajista yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annetun ympäristöministeriön päätöksen (867/1996) mukaisesti;

 4)

kaatopaikan valvonnasta ja tarkkailusta;

 5)

vahinkotilanteisiin varautumisesta ja niiden hoitamisesta;

 6)

kaatopaikan käytöstä poistamista ja jälkihoitoa koskevista toimista;

 7)

miten kauan kaatopaikan pitäjän on vastattava kaatopaikan jälkihoidosta.

Edellä 1 momentin 7 kohdassa mainitun määräyksen antamisessa tulee ottaa huomioon kaatopaikasta aiheutuva vaara tai haitta terveydelle tai ympäristölle vähintään 30 vuoden aikana sen jälkeen kun kaatopaikka on poistettu käytöstä.
21 § Toiminnan muuttamista koskevan lupapäätöksen sisältö

Jos toimintaa muutetaan ja siihen on haettava lupaa ympäristönsuojelulain 28 §:n 3 momentin perusteella, lupapäätöksestä on käytävä ilmi soveltuvin osin 18―20 §:ssä säädettyjen seikkojen lisäksi, miten muutos tai laajennus vaikuttaa toiminnan kokonaisuuteen, sekä perusteltu ratkaisu siitä, miten aiemmin myönnettyä lupapäätöstä on muutettava.
22 § Toistaiseksi myönnetyn luvan tarkistamista koskevan päätöksen sisältö

Jos aiemmin myönnettyä lupapäätöstä on tarkistettava ympäristönsuojelulain 55 §:n mukaisesti, on lupapäätöksestä käytävä ilmi soveltuvin osin edellä 18―20 §:ssä säädetyt seikat luvan myöntämisen edellytyksiä koskevaa harkintaa lukuun ottamatta. Päätöksestä on käytävä ilmi hakemukseen liittyvien selvitysten sisältö sekä perusteltu ratkaisu siitä, miltä osin lupamääräyksiä muutetaan, sekä uudet määräykset perusteluineen.
23 § Lupapäätöksen lähettäminen viranomaisille

Sen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain 54 §:ssä säädetään, lupaviranomaisen on lähetettävä päätös tiedoksi niille viranomaisille, joilta on pyydetty lausunto hakemuksesta. Kauppa- ja teollisuusministeriölle on lähetettävä päätös, jos sähköntuotantolaitoksen lupahakemus on hylätty.

Ympäristölupaviraston ja alueellisen ympäristökeskuksen on lähetettävä tiedoksi lupapäätös Suomen ympäristökeskukselle.
5 luku Ilmoitusmenettely
24 § Ilmoituksen sisältö

Ympäristönsuojelulain 60―62 §:ssä tarkoitetusta ilmoituksesta on käytävä ilmi:

 1)

ilmoittajan yksilöinti ja yhteystiedot;

 2)

toiminnan sijainti;

 3)

työn, toimenpiteen tai tapahtuman laatu, kesto ja laajuus;

 4)

arvioidut tiedot päästöistä;

 5)

suunnitellut ympäristönsuojelutoimet;

 6)

toiminnan eri vaikutukset ympäristöön.

Ilmoitukseen tulee liittää tiedot toimintaa koskevista luvista sekä viranomaisten antamista lausunnoista.
25 § Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta

Sen lisäksi, mitä 24 §:ssä säädetään, ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaiseen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevaan ilmoitukseen on liitettävä:

 1)

tiedot kiinteistöstä, jolla pilaantunut maaperä sijaitsee, alueen suunnitellusta käyttötarkoituksesta sekä kiinteistön naapureista;

 2)

tiedot pilaantumisen aiheuttaneesta aineesta ja pilaantumisen aiheuttaneista tapahtumista;

 3)

yksityiskohtaiset tutkimustulokset maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden selvittämisestä;

 4)

selvitys käytettävästä puhdistusmenetelmästä, jätteiden käsittelystä, selvitys puhdistustyön suorittamisesta ja työn valvonnasta;

 5)

kartta ja asemapiirros, joihin on merkitty asian käsittelyn kannalta merkitykselliset kohteet.

Ilmoitus tulee tehdä riittävän ajoissa kuitenkin viimeistään 30 päivää ennen puhdistamisen kannalta olennaisen vaiheen aloittamista.
26 § Ilmoituksen käsittely

Viranomaisen on ottaen huomioon lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain 63 §:ssä säädetään, tarkastettava ilmoitus viivytyksettä ja tehtävä ilmoituksen käsittelyn mahdollisesti edellyttämä tarkastus.
27 § Ilmoituksen johdosta annettava päätös

Ilmoituksen johdosta annettavasta päätöksestä on käytävä ilmi ainakin seuraavat seikat:

 1)

ilmoittajan yksilöinti ja yhteystiedot;

 2)

toiminnan sijainti;

 3)

toiminnan kuvaus ja ilmoitetut ympäristönsuojelutoimet;

 4)

arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja selvitykset ympäristöhaitoista;

 5)

lausunnot ja asianosaisten kuuleminen;

 6)

tarpeelliset määräykset tai toimintaa koskeva kielto ja niiden perustelut ja sovelletut säännökset.

Päätökseen on liitettävä valitusosoitus.
6 luku Valvonta ja seuranta
28 § Ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitseminen

Ympäristönsuojelulain 65 §:n nojalla tehtävää tietojärjestelmään merkitsemistä varten on ilmoitettava:

 1)

toiminnanharjoittajan yksilöinti ja yhteystiedot;

 2)

toiminnan sijainti;

 3)

toiminnan kuvaus ja tärkeimmät prosessit;

 4)

aikaisemmat luvat ja ilmoitukset, lausunnot sekä liittymissopimukset;

 5)

selvitys ympäristönsuojelutoimista;

 6)

arvio toiminnan päästöistä ja vaikutuksista ympäristöön;

 7)

tarvittaessa selvitys valtioneuvoston tai ympäristöministeriön hyväksymän suunnitelman noudattamisesta.

Vaadittavien tietojen laajuutta harkittaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja vaikutukset ympäristöön sekä se, milloin toiminta on aloitettu ja sitä koskevat luvat tai ilmoitukset on käsitelty.

Ilmoitukseen on liitettävä tiedot toimintaa koskevista luvista sekä viranomaisten antamista lausunnoista.
29 § Tarkastukset

Valvontaviranomaisen on suoritettava luvan saaneen toiminnan tarkastus riittävän usein toiminnan seuraamiseksi. Tarkastus on suoritettava myös ympäristönsuojelulain 62 ja 76 §:n mukaisissa tilanteissa sekä tarvittaessa toiminnanharjoittajan tekemän tämän asetuksen 30 §:n mukaisen ilmoituksen johdosta. Tarkastus on suoritettava lisäksi toiminnanharjoittajan, asianosaisten ja muiden vaatimusten vuoksi, jollei tarkastusta ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana.

Tarkastuksen suorittaa ensisjiasesti se valvontaviranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu lupaviranomaisena toiminnan lupa-asian käsittely. Alueellinen ympäristökeskus suorittaa tarkastuksen, jos luvan on myöntänyt ympäristölupavirasto. Valvontaviranomaisten on oltava keskenään riittävässä yhteistyössä.

Tarkastustoimintaa varten viranomaisten on tarvittaessa laadittava erillinen suunnitelma.

Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja.
30 § Toimintaa koskevien tietojen ilmoittaminen

Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi lupaviranomaisena toimineelle valvontaviranomaiselle toimintaa koskevista sellaisista muutoksista sekä tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamisen kannalta. Jos luvan on myöntänyt ympäristölupavirasto, ilmoitus on tehtävä alueelliselle ympäristökeskukselle.
31 § Määräysten antaminen hallintopakkoasiassa

Ympäristönsuojelulain 84 §:n mukaisesta määräyksestä tulee käydä ilmi ainakin seuraavat tiedot:

 1)

se, johon velvoitteet kohdistuvat;

 2)

asian vireilletulo;

 3)

tehdyt tarkastukset ja selvitykset;

 4)

asianosaisten kuuleminen;

 5)

todettu velvoitteen rikkominen tai laiminlyönti ja määräysten kohteen menettelyn yhteys lain rikkomiseen;

 6)

ympäristönsuojelulain 84 §:n nojalla asetettava päävelvoite sekä tarvittava määräaika sen toteuttamiselle;

 7)

mahdollinen ympäristönsuojelulain 88 §:n mukainen uhka päävelvoitteen laiminlyönnin varalle;

 8)

perustelut annettaville velvoitteille ja sovelletut säännökset.

Päätökseen on liitettävä valitusosoitus.
7 luku Viranomaisia koskevat erinäiset säännökset
32 § Asiantuntijaviranomaiset ja -laitokset

Ympäristönsuojelulain 24 §:n mukaisia asiantuntijaviranomaisia ovat maa- ja metsätalousministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Asiantuntijalaitoksia ovat Suomen ympäristökeskus, Metsäntutkimuslaitos, Maatalouden tutkimuskeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos, Ilmatieteen laitos, Merentutkimuslaitos, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Geologian tutkimuskeskus sekä Kansanterveyslaitos kukin toimialallaan.

Asiantuntijaviranomaisen ja -laitoksen tehtävänä on mahdollisuuksien mukaan sen lisäksi, mitä muualla säädetään, antaa eri viranomaisille asiantuntijalausuntoja sekä tehdä tarvittavia tutkimuksia.
33 § Suomen ympäristökeskuksen tehtävät

Suomen ympäristökeskuksen tehtävänä on sen lisäksi mitä muualla säädetään:

 1)

huolehtia parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen seurannasta ja tiedottaa siitä;

 2)

toimia otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3093/94 6 ja 17 artiklassa tarkoitettuna viranomaisena.

Suomen ympäristökeskus voi sopia, että ympäristönsuojelun tietojärjestelmän ylläpitoon osallistuu tarvittavilta osin muu asiantuntijalaitos, jolla on tehtävän edellyttämä asiantuntemus.
34 § Kunnan tehtävät ympäristön tilan seurannassa

Kunnan tulee toimittaa ympäristönsuojelulain 25 §:n mukaiset tiedot ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.
35 § Tarkastuslaitoksen toiminnan tarkemmat vaatimukset

Ympäristönsuojelulain 24 §:n 3 momentissa tarkoitetun laitoksen tulee sen lisäksi, mitä muualla tarkemmin säädetään, täyttää seuraavat vaatimukset:

 1)

laitos tai sen henkilöstöön kuuluva ei ole työkoneen tai laitteen suunnittelija, valmistaja, markkinoija, hankkija tai asennuksesta taikka kunnossapidosta vastaava eikä edellä tarkoitettujen osapuolten edustaja, eikä puolueettomuuden voida muusta erityisestä syystä katsoa vaarantuvan;

 2)

laitoksella on, jollei se ole valtion virasto tai laitos, toiminnan laajuus ja luonne huomioon ottaen riittävä vastuuvakuutus toiminnasta aiheutuvien vahinkojen korvaamiseksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu laitos voi käyttää ulkopuolisia testaus-, tarkastus- ja muita palveluja. Laitoksen on tällöin huolehdittava, että ulkopuolinen palvelun suorittaja täyttää 1 momentissa säädetyt vaatimukset.
8 luku Erinäiset säännökset
36 § Yleiseen viemäriin johdettavista päästöistä määrääminen ympäristöluvassa

Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset yleiseen viemäriin johdettavien teollisuusjätevesien asianmukaisen esikäsittelyn varmistamiseksi ottaen huomioon vähintään, mitä yleisistä viemäreistä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä annetun valtioneuvoston päätöksen (365/1994) liitteessä 1 kohdassa C sekä ympäristölle ja terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin annetussa valtionneuvoston päätöksessä (363/1994) säädetään.
37 § Parhaan käyttökelpoisen tekniikan arviointi

Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun parhaan käyttökelpoisen tekniikan sisältöä arvioitaessa on otettava huomioon:

 1)

jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen;

 2)

käytettävien aineiden vaarallisuus sekä mahdollisuudet käyttää entistä haitattomampia aineita;

 3)

tuotannossa käytettyjen aineiden ja siinä syntyvien jätteiden uudelleen käytön ja hyödyntämisen mahdollisuus;

 4)

muodostuvien päästöjen laatu, määrä ja vaikutus;

 5)

käytettyjen raaka-aineiden laatu ja kulutus;

 6)

energian käytön tehokkuus;

 7)

toimintaan liittyvien riskien ja onnettomuusvaarojen ennaltaehkäisy sekä onnettomuuksien seurausten ehkäiseminen;

 8)

parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöön ottamiseen liittyvä aika ja toiminnan suunnitellun aloittamisajankohdan merkitys sekä päästöjen ehkäisemisen ja rajoittamisen kustannukset ja hyödyt;

 9)

kaikki vaikutukset ympäristöön;

 10)

teollisessa mittakaavassa käytössä olevat tuotantoa ja päästöjen hallintaa koskevat menetelmät;

 11)

tekniikan ja luonnontieteellisen tiedon kehitys;

 12)

Euroopan yhteisöjen komission tai kansainvälisten toimielinten julkaisemat tiedot parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta.
9 luku Ilmoituksen tekeminen tai luvan hakeminen ympäristönsuojelulain voimaantultua
38 § Toiminnan ilmoittaminen ympäristön- suojelun tietojärjestelmään

Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 6 §:n mukainen ilmoitus tulee tehdä viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2001 sellaisesta ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaan luvanvaraisesta toiminnasta, johon ei ole myönnetty ympäristölupamenettelylain (735/1991) mukaista lupaa tai vesilain 10 luvun 3 §:n tai 24 §:n mukaista lupaa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus tulee tehdä viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2002 muista ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaan luvanvaraisista toiminnoista, puolustusvoimien toiminnoista sekä lentoasemasta.

Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos:

 1)

toimintaan on tullut hakea ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa ennen 1 ja 2 momentissa tarkoitettua määräaikaa;

 2)

toimintaan tulee hakea lupaa 41―43 §:n mukaisesti.
39 § Ilmoituksen sisältö

Edellä 38 §:n mukaisesta ilmoituksesta tulee käydä ilmi toiminnan luonne huomioon ottaen:

 1)

ilmoittajan yksilöinti ja yhteystiedot;

 2)

toiminnan sijainti;

 3)

kuvaus toiminnasta;

 4)

tieto toimintaa koskevista ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 4 §:ssä tarkoitetuista luvista tai muista vastaavista päätöksistä, vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen (283/1962) mukaisesta lausunnosta ja viemäriin liittymissopimuksesta.
40 § Ilmoituksen käsittely

Alueellisen ympäristökeskuksen on lähetettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkastettavaksi 38 §:n mukainen ilmoitus toiminnasta, jonka ympäristölupa-asia kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on lähetettävä tieto alueelliselle ympäristökeskukselle ilmoituksen johdosta tehtävistä toimenpiteistä.

Ilmoituksen tekijälle on lähetettävä tieto toiminnan merkitsemisestä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.
41 § Luvan hakeminen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2002

Seuraavaan tämän asetuksen 1 §:ssä ja ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 §:ssä tarkoitettuun toimintaan on haettava ympäristölupaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2002, jos toimintaan ei ole myönnetty ympäristölupamenettelylain mukaista ympäristölupaa, johon sisältyy ilmansuojelulaissa (67/1982) tarkoitettu ilmalupa eikä toimintaan ole haettu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa tätä ennen:

 1)

akkutehdas;

 2)

sementtitehdas;

 3)

kalkkitehdas;

 4)

asbestituotetehdas;

 5)

mineraalivillatehdas;

 6)

tekokuituja tai niiden raaka-aineita valmistava tehdas;

 7)

energialaitos, jonka polttoaineteho on yli 5 megawattia mutta enintään 50 megawattia;

 8)

kiinteä tai tietylle alueelle yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi sijoitettava siirrettävä kivenmurskaamo tai asfalttiasema.

Kaatopaikkaa varten, ei kuitenkaan pilaantumattoman maa-ainesjätteen kaatopaikkaan eikä kaivos- tai louhostoiminnassa syntyneen pysyvän jätteen kaatopaikkaan, on haettava ympäristölupaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2002 mennessä, jos siihen ei ole myönnetty ympäristölupaa 1 päivän lokakuuta 1997 jälkeen.
42 § Luvan hakeminen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2003

Seuraavaan tämän asetuksen 1 §:ssä ja ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 §:ssä tarkoitettuun toimintaan on haettava ympäristölupaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2003 mennessä, jollei toimintaan ole haettu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa tätä ennen:

 1)

malmien pasutuslaitos tai sintraamo;

 2)

rauta- tai terästehdas tai koksaamo;

 3)

muita kuin rautametalleja valmistava tehdas;

 4)

raudan kuumavalssauslaitos, jonka kapasiteetti on yli 20 tonnia raakaterästä tunnissa, tai kuumaupotuslaitos, jonka käsittelykapasiteetti on yli 2 tonnia tunnissa;

 5)

takomo, jossa käytetyn vasaran iskuenergia on yli 50 kilojoulea ja laitoksen lämpöteho on yli 20 megawattia;

 6)

valimo tai muu sulatto, jonka tuotantokapasiteetti on yli 20 tonnia vuorokaudessa tai lyijyn ja kadmiumin tuotantokapasiteetti on yli 4 tonnia vuorokaudessa;

 7)

metallien tai muovien elektrolyyttistä tai kemiallista pintakäsittelyä suorittava laitos, joiden tuotantolinjojen prosessikylpyjen tilavuus on vähintään 30 m 3 ;

8)

lasia valmistava tehdas, jonka sulatustai tuotantokapasiteetti on yli 20 tonnia vuorokaudessa;

 9)

tiilitehdas taikka keramiikka- tai posliinitehdas, jonka tuotantokapasiteetti on yli 75 tonnia vuorokaudessa tai uunin tilavuus on yli 4 m 3 täyttötiheyden ollessa yli 300 kiloa kuutiometriä kohden;

10)

kuitujen tai tekstiilien esikäsittelyä sekä värjäystä suorittava laitos, jonka käsittelykapasiteetti on yli 10 tonnia vuorokaudessa;

 11)

nahkatehdas, jonka käsittelykapasiteetti on yli 12 tonnia tuotteita vuorokaudessa;

 12)

teurastamo, jonka tuotantokapasiteetti on yli 50 tonnia ruhoja vuorokaudessa;

 13)

elintarviketehdas, jonka tuotantokapasiteetti on eläinperäisestä raaka-aineesta yli 75 tonnia vuorokaudessa tai kasvisperäisestä raaka-aineesta yli 300 tonnia vuorokaudessa;

 14)

maidonkäsittelylaitos, jonka vastaanottokapasiteetti on yli 200 tonnia maitoa vuorokaudessa;

 15)

mikrobiologisesti rehuvalkuaista valmistava tehdas tai luujauhotehdas;

 16)

sähköteknisen hiilen valmistus;

 17)

eläinsuoja, johon on tarkoitettu enemmän kuin 40 000 siipikarjapaikkaa, enemmän kuin 2 000 paikkaa yli 30 kiloa painaville lihasioille tai enemmän kuin 750 paikkaa emakoille.
43 § Luvan hakeminen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2004

Seuraavaan tämän asetuksen 1 §:ssä ja ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 §:ssä tarkoitettuun toimintaan on haettava lupaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2004, jollei toimintaan ole haettu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa tätä ennen:

 1)

massa-, paperi tai kartonkitehdas;

 2)

lastulevy-, kuitulevy- tai vaneritehdas;

 3)

energialaitos, jonka polttoaineteho on yli 50 megawattia;

 4)

epäorgaanisia peruskemikaaleja valmistava tehdas;

 5)

orgaanisia peruskemikaaleja tai entsyymejä valmistava tehdas;

 6)

väriaineita ja pigmenttejä valmistava tehdas;

 7)

perusmuoveja, polymeerejä tai tekokuituja valmistava tehdas;

 8)

synteettistä kumia valmistava tehdas;

 9)

pinta-aktiivisia aineita valmistava tehdas;

 10)

lannoitteita, räjähdysaineita, torjunta-aineita tai suojauskemikaaleja valmistava tehdas;

 11)

lääkkeitä ja lääkeraaka-aineita valmistava tehdas;

 12)

kaasun- tai öljynjalostamo;

 13)

kivihiiltä kaasuttavat ja nesteyttävät laitokset;

 14)

polttonesteiden varasto, jonka varastosäiliöiden tilavuus on yhteensä yli 10 000 m 3 , tai varastoalue, jonka säiliöiden tilavuus on yhteensä yli 50 000 m 3 ;

15)

laitos, jossa haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kulutus on yli 150 kiloa tunnissa tai yli 200 tonnia vuodessa;

 16)

laitos, jossa haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kulutus, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva tai jäävä osuus, on vähintään 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 100 kiloa tunnissa, eikä toimintaan ole myönnetty ympäristölupaa, johon sisältyy ilmansuojelulaissa tarkoitettu ilmalupa;

 17)

laitos, jossa hyödynnetään tai käsitellään ongelmajätettä ja jonka kapasiteetti on vähintään 10 tonnia vuorokaudessa;

 18)

laitos, jossa poltetaan yhdyskuntajätettä vähintään kolme tonnia tunnissa;

 19)

laitos, jossa hyödynnetään tai käsitellään ruhoja tai muuta eläinjätettä ja jonka kapasiteetti on enemmän kuin 10 tonnia vuorokaudessa tai 1 000 tonnia vuodessa;

 20)

muu kuin 41 §:n 2 momentissa ja edellä 17―19 kohdassa tarkoitettu toiminta, jossa käsitellään muuta jätettä kuin ongelmajätettä ja jonka kapasiteetti on enemmän kuin 50 tonnia vuorokaudessa tai 5 000 tonnia vuodessa.

Ympäristölupaa on haettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2004 myös muuhun kuin 41 §:n 2 momentissa tarkoitettuun kaatopaikkaan.
44 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.

Neuvoston direktiivit: 96/61/EY, EYVL N:o L 257, 10.10.1996, s. 26; 76/464/ETY, EYVL N:o L 129, 18.5.1976, s 23; 80/68/ETY, EYVL N:o L 20, 26.1.1980, s. 80; 82/176/ETY, EYVL N:o L 81, 27.3.1982, s. 29; 83/513/ETY, EYVL N:o L 291, 24.10.1983, s. 1; 84/491/ETY, EYVL N:o L 274, 17.10.1984, s. 11; 86/280/ETY, EYVL N:o L 181, 4.7.1986, s. 16; 91/271/ETY, EYVL N:o L 158, 30.5.1991, s. 40; 91/676/ETY, EYVL N:o L 375, 31.12.1991, s. 1; 80/779/ETY, EYVL N:o L 229, 30.8.1980, s. 30; 82/884/ETY, EYVL N:o L 378, 31.12.1982, s. 15; 84/360/ETY, EYVL N:o L 188, 16.7.1984, s. 20; 85/203/ETY, EYVL N:o L 87, 27.3.1985, s. 1; 88/609/ETY, EYVL N:o L 336, 7.12.1988, s. 1; 89/369/ETY, EYVL N:o L 163, 14.6.1989, s. 32; 89/429/ETY, EYVL N:o L 203, 15.7.1989, s. 50; 92/72/ETY, EYVL N:o L 297, 13.10.1992, s. 1; 96/62/EY, EYVL N:o L 296, 21.11.1996, s. 55; 1999/13/EY, EYVL N:o L 85, 29.3.1999, s. 1; 1999/32/EY, EYVL N:o L 121, 11.5.1999, s. 13; 75/439/ETY, EYVL N:o L 194, 25.7.1975, s. 23; 87/101/ETY, EYVL N:o L 42, 12.2.1987, s. 43; 75/442/ETY, EYVL N:o L 194, 25.7.1975, s. 39; 91/156/ETY, EYVL N:o L 78, 26.3.1991, s. 32; 78/176/ETY, EYVL N:o L 54, 25.2.1978, s. 19; 91/689/ETY, EYVL N:o L 377, 31.12.1991, s. 20; 94/67/EY, EYVL N:o L 365, 31.12.1994, s. 34; 97/129/EY, EYVL N:o L 50, 20.2.1997, s. 28; 1999/31/EY, EYVL N:o L 182, 16.7.1999, s. 1

Neuvoston asetus N:o 3093/94, EYVL N:o L 333, 22.12.1994, s. 1

Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2000

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ympäristöministeri Satu Hassi

Liite 1

Aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia

Luettelo I

1) elohopea, kadmium, kromi, lyijy, nikkeli, tallium ja uraani sekä niiden yhdisteet;

2) arseeni ja seleeni ja niiden yhdisteet;

3) 1,2-dikloorietaani, tetrakloorieteeni, trikloorieteeni, trikloorimetaani;

4) pentakloorifenoli;

5) muut vesiympäristölle vaaralliset orgaaniset halogeeniyhdisteet ja aineet, jotka vesiympäristössä voivat muodostaa sellaisia aineita;

6) orgaaniset tinayhdisteet sekä ympäristölle vaaralliset orgaaniset fosforiyhdisteet;

7) syöpää aiheuttavat, perimää vaurioittavat tai lisääntymiselle vaaralliset aineet.

Luettelo II

1) kasvinsuojeluaineet, torjunta-aineet, suojauskemikaalit ja biosidivalmisteet sekä niiden johdannaiset, jotka eivät esiinny luettelossa I;

2) barium, beryllium, hopea, koboltti, kupari, molybdeeni, sinkki, tina, titaani ja vanadiini sekä niiden yhdisteet:

3) antimoni, boori ja telluuri ja niiden yhdisteet;

4) syanidit ja fluoridit;

5) mineraaliöljyt ja öljyperäiset hiilivedyt;

6) rehevöitymistä aiheuttavat aineet, erityisesti typen ja fosforin yhdisteet;

7) aineet, joilla on haitallinen vaikutus vesien happitalouteen;

8) ympäristölle vaaralliset orgaaniset piiyhdisteet ja aineet, jotka saattavat vedessä muodostaa tällaisia yhdisteitä;

9) aineet, joilla on haitallinen vaikutus vesiympäristöstä saatavien ihmisravinnoksi tarkoitettujen tuotteiden terveydelliseen laatuun, hajuun tai makuun, sekä yhdisteet, jotka voivat vedessä muodostaa tällaisia aineita;

10) aineet ja seokset, jotka voivat kellua, liettyä veteen tai upota, ja jotka voivat haitata vesien käyttöä

11) muut vesiympäristölle vaaralliset aineet

Liite 2

Tärkeimmät pilaantumista aiheuttavat aineet päästöjen raja-arvoja asetettaessa

Päästöt ilmaan

1) rikin oksidit ja muut rikkiyhdisteet;

2) typenoksidit ja muut typpiyhdisteet;

3) hiilimonoksidi;

4) haihtuvat orgaaniset yhdisteet;

5) metallit ja niiden yhdisteet;

6) hiukkaset;

7) asbesti, suspendoituneet hiukkaset ja kuidut;

8) kloori ja sen yhdisteet;

9) fluori ja sen yhdisteet;

10) arseeni ja sen yhdisteet;

11) syanidit;

12) aineet ja valmisteet, joilla osoitetaan olevan karsinogeenisia, mutageenisia tai lisääntymiseen vaikuttavia ominaisuuksia;

13) polyklooratut dibentsodioksiinit ja polyklooratut dibentsofuraanit.

Päästöt vesiin

1) orgaaniset halogeeniyhdisteet ja aineet, jotka vesiympäristössä voivat muodostaa sellaisia yhdisteitä;

2) organofosforiyhdisteet;

3) orgaaniset tinayhdisteet;

4) aineet ja valmisteet, joilla osoitetaan olevan karsinogeenisia, mutageenisia tai lisääntymiseen vaikuttavia ominaisuuksia;

5) pysyvät hiilivedyt ja pysyvät sekä biokertyvät myrkylliset orgaaniset aineet;

6) syanidit;

7) metallit ja niiden yhdisteet;

8) arseeni ja sen yhdisteet;

9) biosidit ja kasvinsuojeluaineet;

10) suspendoituneet aineet;

11) rehevöitymistä aiheuttavat aineet, erityisesti nitraatit ja fosfaatit;

12) happitasapainoon epäedullisesti vaikuttavat aineet.