Riistaeläimiin kuuluvien hirvieläinten liikenteelle, maataloudelle ja metsätaloudelle aiheuttamat vahingot korvataan valtion talousarvion rajoissa valtion varoista sen mukaan kuin jäljempänä säädetään.

Tätä asetusta ei sovelleta porojen aiheuttamiin vahinkoihin.

Hirvieläinten aiheuttamat liikennevahingot voidaan korvata vahingoittuneen ajoneuvon tai hinattavan laitteen omistajalle tai haltijalle.

Hirvieläinten aiheuttamat maatalous- ja metsävahingot voidaan korvata yksityiselle viljelijälle tai maanomistajalle, yksityisen viljelijän tai maanomistajan kuolinpesälle tai kuolinpesän osakkaiden muodostamalle yhtymälle, yhteismetsän osakaskunnalle ja luonnollisten henkilöiden perustamille yhtiöille, joiden pääasiallisena tarkoituksena on maatilatalouden harjoittaminen.

Korvausta ei makseta niistä vahingoista, joita hirvieläimet aiheuttavat valtiolle, kunnalle, seurakunnalle tai säätiölle taikka muulle kuin 2 momentissa tarkoitetulle yhtiölle tai yhteisölle.

Hirvieläinten aiheuttamaksi todetusta vahingosta maksetaan korvausta vain, jos korvauksen hakija ei ole myötävaikuttanut korvaushakemuksessa tarkoitetun vahingon syntymiseen tai laajenemiseen eikä myöskään ole aiheettomasti kieltänyt sellaisten toimenpiteiden suorittamista, joilla vahinko olisi voitu estää.

Sen, joka aikoo hakea valtion varoista korvausta 2 §:ssä tarkoitetusta vahingosta, tulee viipymättä vahingon havaittuaan tehdä vahinkoilmoitus vahingon arviointia sekä muita asian vaatimia toimenpiteitä varten. Vahinkoilmoitus tehdään liikennevahingosta vahinkopaikkakunnan poliisille, maatalousvahingosta hakijan kotikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja metsävahingosta vahinkoalueen metsäkeskukselle. Ilmoituksessa on mainittava, milloin ja missä vahinko on tapahtunut, vahingon laatu ja laajuus sekä hakijalla olevat asiaa koskevat vakuutukset.

Saatuaan vahinkoilmoituksen hirvieläimen aiheuttamasta liikennevahingosta poliisin on viipymättä toimitettava vahinkopaikalla poliisitutkinta korvauksen perusteen ja määrän selvittämiseksi. Vahinkotapahtumasta on tehtävä poliisi-ilmoitus.

Poliisi-ilmoitukseen merkitään vahingon kärsineen osalta henkilö- ja osoitetiedot, vahinkotapahtuman kulku sekä mahdollisimman yksityiskohtaisesti ne vahingot, jotka hirvieläin on ajoneuvolle tai hinattavalle laitteelle aiheuttanut.

Valtiokonttorin hyväksymän autovahinkotarkastajan tulee tarkastaa vahingoittunut ajoneuvo tai hinattava laite ennen korjaustyön aloittamista. Valtiokonttori voi vapauttaa hakijan tarkastusvelvollisuudesta, jos siihen on erityistä syytä.

Tarkastuksesta on laadittava korjauskustannuslaskelma, johon on merkittävä samat tiedot kuin autovakuutusyhtiöiden autovahinkojen korjauskustannuslaskelmaan. Jos ajoneuvo tai hinattava laite on siten vahingoittunut, ettei sen korjaaminen ole tarkoituksenmukaista, on korjauskustannuslaskelmaan merkittävä ajoneuvon tai hinattavan laitteen käypä arvo välittömästi ennen vahinkoa ja vahingon jälkeen.

Vahingoittuneen ajoneuvon tai hinattavan laitteen omistajan tai haltijan tulee hakea korvausta Valtiokonttorilta sen vahvistamalla lomakkeella. Lomakkeita saa poliisilta ja Valtiokonttorilta. Hakemus toimitetaan Valtiokonttoriin. Hakemuksen voi jättää myös poliisille Valtiokonttorille edelleen toimitettavaksi.

Hakemuksessa tulee ilmoittaa hakijan henkilötiedot, osoite- ja maksuyhteystiedot sekä vahingon laatu. Hakemukseen on liitettävä 6 §:ssä tarkoitettu poliisi-ilmoitus, 7 §:ssä tarkoitettu korjauskustannuslaskelma, vahinkoa koskevat laskut ja alkuperäiset tositteet niiden maksamisesta, selvitys muun lainsäädännön tai vakuutuksen nojalla saatavista korvauksista sekä muut sellaiset Valtiokonttorin tarpeellisiksi katsomat selvitykset, joilla voi olla merkitystä vahinkotapahtuman selvittämiselle ja korvaushakemuksen ratkaisemiselle.

Korvauksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija on noudattanut liikenteessä riittävää varovaisuutta hirvivaroitusmerkillä osoitetulla alueella.

Liikennevahingosta voidaan korvata enintään vahingosta aiheutuneiden korjauskustannusten määrä. Jos ajoneuvon tai hinattavan laitteen korjaaminen ei ole tarkoituksenmukaista, voidaan korvata ajoneuvon tai hinattavan laitteen ennen vahinkotapahtumaa olleen käyvän arvon ja vahinkotapahtuman jälkeisen arvon erotus. Lisäksi voidaan korvata välttämättömät hinauskustannukset.

Valtiokonttori myöntää ja maksaa korvaukset liikennevahingoista maa- ja metsätalousministeriön osoittamista varoista ja ministeriön mahdollisesti antamien ohjeiden mukaisesti. Ajoneuvon tai hinattavan laitteen korjaamisesta aiheutunut lasku voidaan myös maksaa suoraan korjaustyön tehneelle korjaamolle.

Valtiokonttori voi periä liikennevahingoista perusteettomasti maksetut korvaukset takaisin korvauksen saajalta siinä järjestyksessä kuin hallintomenettelylaissa (598/1982) säädetään.

Korvausta maatalousvahingosta haetaan maa- ja metsätalousministeriön vahvistamalla lomakkeella, joka toimitetaan hakijan kotikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Hakemuslomakkeita saa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta.

Maatalousvahinkoja koskevassa korvaushakemuksessa tulee hakijan nimi-, osoite-, tila- ja yhteystietojen lisäksi antaa vahingon laadun mukaan yksityiskohtaiset tiedot vahingon aiheuttajasta, vahinkopinta-alasta, kasvilajista, tuhoutuneen sadon määrästä, eläinlajista ja vahingoittuneiden tai tuhoutuneiden eläinten määrästä, vahingon raha-arvosta ja muista vahingon suuruuteen vaikuttavista seikoista.

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on hakemuksen saatuaan viipymättä pidettävä katselmus vahinkopaikalla ja arvioitava vahinko. Jos hakemus koskee viljelmän kasvustoa eikä kasvusto ole tuhoutunut kokonaan, vahingon lopullinen arviointi tulee suorittaa vahinkopaikalla aikaisintaan 14 päivää ennen sadon korjuuta.

Jos hirvieläimen aiheuttama vahinko on tapahtunut muun kuin hakijan kotikunnan alueella, tulee vahinkoalueen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen antaa tarvittaessa asiassa arvio vahingon määrästä ja laadusta sekä lausunto hakijan kotikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

Katselmuksesta on hyvissä ajoin ilmoitettava korvauksen hakijalle sekä riistanhoitoyhdistyksen edustajalle, joilla on oikeus olla läsnä katselmuksessa sekä oikeus liittää katselmuksesta laadittuun arviokirjaan oma käsityksensä vahingosta.

Vahingon arvioinnin suorittaneen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on laadittava katselmuksesta ja vahingon arvioinnista maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman kaavan mukainen arviokirja, johon merkitään vahinkoalueen sijainti ja pinta-ala, vahingon laatu ja määrä sekä se, onko ilmoitettu vahinko hirvieläinten aiheuttama vai aiheutunut osaksi tai kokonaan muista syistä. Kotieläinvahinkojen osalta arviokirjaan on liitettävä eläinlääkärin lausunto.

Viljelmälle ja kootulle sadolle aiheutuneesta vahingosta voidaan korvata enintään menetetyn tuoton arvoa vastaava määrä sekä enintään vahingoittuneiden puutarha- ja taimitarhakasvien käypää arvoa vastaava määrä vähennettynä säästyneillä korjuu-, varastointi- ja muilla kustannuksilla.

Vahinkoa arvioitaessa vahinkoalueen tuotto määritellään noudattaen soveltuvin osin, mitä satovahinkojen korvaamisesta annetussa laissa (530/1975) tai sen nojalla säädetään.

Kotieläimelle aiheutuneesta vahingosta voidaan korvata enintään eläinlääkintäkustannuksia ja menetetyn tuoton arvoa vastaava määrä eläimen käypään arvoon asti. Korvausta vähennetään sillä määrällä, jolla eläintä voidaan käyttää hyödyksi.

Korvausta ei makseta hirvieläinten koiralle, laidunnurmelle ja riistapelloille aiheuttamista vahingoista.

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tulee vuosittain lokakuun loppuun mennessä toimittaa yhdistelmä arvioitujen vahinkojen sekä ehdotettujen korvausten määrästä työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen tulee laatia yhdistelmä ehdotettujen korvausten määristä ja toimittaa se maa- ja metsätalousministeriölle marraskuun loppuun mennessä.

Korvauksen maatalousvahingoista myöntää ja maksaa hakijalle maa- ja metsätalousministeriön osoittamista varoista ja ministeriön antamien ohjeiden mukaisesti sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen, jonka alueella hakijalla on kotipaikka.

Korvauksen maksamisessa ja perusteettomasti maksetun korvauksen takaisin perimi-sessä noudatetaan soveltuvin osin, mitä maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetussa laissa (1336/1992) säädetään.

Korvausta metsävahingosta tulee hakea metsäkeskukselta kolmen vuoden kuluessa vahingon syntymisestä. Hakemus tehdään maa- ja metsätalousministeriön vahvistamalla lomakkeella. Lomakkeita saa metsänhoitoyhdistykseltä ja metsäkeskukselta.

Korvaushakemuksessa tulee ilmoittaa hakijan henkilötiedot, osoite ja maksuyhteystiedot sekä vahingon laatu ja laajuus. Korvauksen hakijan tulee lisäksi antaa ne selvitykset, jotka metsäkeskus katsoo tarpeellisiksi korvaushakemuksen ratkaisemista varten.

Hirvieläinten aiheuttamaksi todetusta metsävahingosta voidaan korvata ne taloudelliset menetykset, jotka aiheutuvat metsänviljelyaineiston, taimikon tai sitä varttuneemman puuston arvon merkittävästä alenemisesta tai vahinkoalueen välttämättömästä täydennysviljelystä tai uudelleen metsittämisestä.

Metsänviljelyaineiston katsotaan vahingoittuneen merkittävästi silloin, kun se ei hirvieläinten aiheuttamien vaurioiden johdosta enää täytä aineistolle asetettuja laatuvaatimuksia.

Taimikon ja sitä varttuneemman puuston arvon katsotaan alentuneen merkittävästi, jos vahinkoalueella on yksi tai useampi vähintään 0,1 hehtaarin suuruinen yhtenäinen hirvieläinten vahingoittamien puiden alue.

Korvausta ei suoriteta hirvieläinten taimikolle aiheuttamasta vahingosta, jos taimikko ei ollut vahingon sattuessa metsälain (1093/1996) 8 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla taloudellisesti kasvatuskelpoinen.

Metsäkeskuksen tulee arvioida metsävahinko vahinkopaikalla. Metsäkeskus voi tarvittaessa käyttää metsävahingon arvioinnissa apuna hyväksymäänsä asiantuntijaa.

Arviointia suoritettaessa on selvitettävä vahinkoalueen sijainti, vahingon laatu ja laajuus sekä onko vahinko hirvieläinten aiheuttama vai johtuuko se osaksi tai kokonaan muista syistä. Arvioinnista on laadittava arviokirja.

Arvioinnin pitämisen ajasta ja paikasta on hyvissä ajoin ilmoitettava korvauksen hakijalle sekä riistanhoitoyhdistyksen edustajalle, joilla on oikeus olla läsnä arviointitilaisuudessa sekä oikeus liittää arviokirjaan oma käsityksensä vahingosta.

Taimikolle ja sitä varttuneemmalle puustolle aiheutunut vahinko arvioidaan hirvieläinten yksittäisten puiden päärangalle, sivuoksille, neulas- tai lehtimassalle tai kuorelle aiheuttamien vaurioiden suuruuden perusteella. Vahingoittuneeksi katsotaan kokonaan tuhoutuneet puut ja ne puut, joiden kasvu tai laatu on vaurioiden johdosta pysyvästi alentunut.

Metsävahingon määrää laskettaessa otetaan huomioon vahinkoalueen maantieteellinen sijainti, pinta-ala, metsätyyppi, vahingoittunut puulaji, taimien tai puiden lukumäärä ja keskipituus ennen vahinkoa ja vahingoittuneiden taimien tai puiden määrä.

Metsänviljelyaineistolle aiheutuneen vahingon suuruus määritetään laatuvaatimukset täyttämättömän aineiston käyvän arvon perusteella vähennettynä säästyneillä nosto-, varastointi- ja muilla kustannuksilla.

Taimikolle aiheutuneiden vahinkojen suuruus määritetään metsäkeskuksittaisten taimikkojen laskennallisten arvojen ja edellä 1 momentissa tarkoitettujen tekijöiden perusteella. Taimikon laskennallinen arvo määritetään summa-arvomenetelmällä odotusarvona odotettavissa olevien tulojen nykyarvojen perusteella. Taimikkovaihetta varttuneemmalle puustolle aiheutuneen vahingon suuruus määritetään vahingoittuneiden puiden odotusarvolisän menetyksenä.

Täydennysviljelystä tai uudelleen metsityksestä aiheutuvan korvauksen laskennassa otetaan huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat metsänviljelyaineiston hankkimisesta, viljelytoimenpiteen tai uudistumisen edellyttämästä suunnittelusta, työnjohdosta ja työstä.

Metsäkeskuksen tulee vuosittain tammikuun 15 päivään mennessä toimittaa yhdistelmä edellisenä vuonna arvioitujen vahinkojen sekä ehdotettujen korvausten määrästä maa- ja metsätalousministeriölle.

Korvauksen myöntää ja maksaa metsäkeskus maa- ja metsätalousministeriön osoittamista varoista ja ministeriön mahdollisesti antamien lisäohjeiden mukaisesti.

Korvausten myöntämisessä, maksamisessa ja perusteettomasti maksettujen korvausten takaisin perimisessä sekä metsänuudistamisen valvonnassa noudatetaan tässä asetuksessa säädetyn lisäksi soveltuvin osin, mitä kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa (1094/1996) säädetään.

Korvauksen saajan maksamat hirvieläinvahinkojen arviointikustannukset sisällytetään korvattavaan vahinkoon. Arviointikustannuksia ei korvata, jos arviointipyyntö on ollut selvästi aiheeton.

Korvauksen määrää laskettaessa otetaan vähennyksenä huomioon muun lainsäädännön tai vakuutuksen perusteella vahinkotapahtuman johdosta maksettavat korvaukset.

Korvausta maksetaan vahingosta vain siltä osin kuin vahingon määrä on suurempi kuin 1500 markkaa. Samaksi vahinkotapahtumaksi katsotaan tällöin liikennevahingoissa kaikki hirvieläinten hakijalle samana kalenterivuonna aiheuttamat vahingot. Maa- ja metsätalouden osalta samaksi vahinkotapahtumaksi katsotaan kaikki saman kalenterivuoden aikana arvioidut maatalous- ja metsävahingot.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa menettelytapoja koskevat tarkemmat säännökset maatalous- ja metsävahinkojen arvioimisen sekä korvauksen laskemisen osalta ja Valtiokonttori tarkemmat määräykset liikenteelle aiheutuneen vahingon osalta.