Rauhanturvaamisorganisaatio on toiminnallisesti operaation toimeenpanijan ja muutoin puolustusministeriön alainen.

Puolustusministeriö valmistelee rauhanturvaamispolitiikan alaan kuuluvat asiat siltä osin kuin ne eivät kuulu ulkoasiainministeriön toimialaan. Puolustusministeriölle kuuluu rauhanturvaamistoiminnan ohjaus ja toiminnan edellyttämien voimavarojen hankkiminen sekä rauhanturvaamisoperaatioihin osallistumisen ja toimintavalmiuden ylläpitämisen edellyttämien tehtävien antaminen puolustusvoimille.

Rauhanturvaamistoiminnan käytännön toimeenpanossa rauhanturvaamisorganisaatio kuuluu puolustusvoimiin ja on pääesikunnan alainen siten kuin siitä rauhanturvaamislaissa (514/1984) sekä jäljempänä tässä asetuksessa säädetään. Käytännön toimeenpanosta huolehtii pääesikunta apunaan puolustusvoimien kansainvälinen keskus.

Rauhanturvaamishenkilöstön työnantajana on tasavallan presidentin tehtävään määräämien osalta puolustusministeriö ja muiden osalta pääesikunta.

Puolustusministeriö määrää tehtävään everstin tai kommodorin palvelusarvossa palvelevat lukuun ottamatta niitä, jotka tasavallan presidentti rauhanturvaamislain 10 §:n nojalla määrää tehtävään.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun henkilöstön määrää tehtävään asianomaisen sotilas- tai palvelusarvon tai tehtävän mukaisesti määräytyvä puolustusvoimien tehtävään määräävä viranomainen siten kuin puolustusvoimista annetussa asetuksessa (667/1992) säädetään.

Palvelussuhteen kestäessä rauhanturvaamislain 21 §:n 2 momentissa tarkoitetun henkilöstön, lukuun ottamatta 1 momentissa tarkoitettuja, määrää toiseen tehtävään pääesikunta sekä muun rauhanturvaamishenkilöstön rauhanturvajoukon komentaja. Reserviin kuuluvan sotilastarkkailijan määrää kuitenkin palvelussuhteen kestäessä toiseen tehtävään puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen johtaja.

Tehtävään määräävä viranomainen voi asianomaisen suostumuksella siirtää rauhanturvaamishenkilöstöön kuuluvan palvelemaan muussa kuin siinä rauhanturvaamisoperaatiossa, johon hänet on rauhanturvaamislain 10 §:n mukaisesti määrätty.

Rauhanturvaamishenkilöstön ja rauhanturvaamiskoulutuksessa olevien oikeuksista ja palvelusvelvollisuudesta säädetään rauhanturvaamislain 2 luvussa. Rauhanturvaamispalveluksessa ja -koulutuksessa noudatetaan soveltuvin osin puolustusvoimille vahvistettua yleistä palvelusohjesääntöä.

Muu kuin tasavallan presidentin tehtävään määräämä, rauhanturvaamishenkilöstöön kuuluva on tarvittaessa velvollinen suorittamaan koulutukseensa ja palvelusasemaansa soveltuvia muitakin kuin tehtävää koskevassa määräyksessä tarkoitettuja palvelustehtäviä.

Rauhanturvaamishenkilöstöön kuuluvat ja rauhanturvaamiskoulutuksessa olevat ovat vastuussa heille uskotuista varoista ja muusta omaisuudesta samojen perusteiden mukaan kuin puolustusvoimien henkilöstö.

Majoitus- ja saniteettitilojen järjestelyssä on otettava huomioon sukupuolesta johtuvat erityisvaatimukset.

Rauhanturvaamishenkilöstöön sovelletaan sotilaskurinpitolain (331/1983) ja sotilaskurinpitoasetuksen (969/1983) säännöksiä siltä osin kuin tässä asetuksessa ei toisin säädetä.

Sotilasrangaistussäännösten soveltamisesta niihin rauhanturvaamispalveluksessa ja -koulutuksessa oleviin, jotka eivät ole suorittaneet varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta, säädetään sotilasrikoksia koskevien rangaistussäännösten soveltamisalasta annetun asetuksen (1153/2000) 3 §:ssä.

Pääesikunnan kansainvälisen osaston päällikkö on rauhanturvajoukon komentajan ja rauhanturvaamishenkilöstössä everstin tai kommodorin tai niitä ylemmässä sotilas- tai palvelusarvossa palvelevan lähin kurinpitoesimies sekä muun rauhanturvaamishenkilöstöön kuuluvan ja rauhanturvaamiskoulutuksessa olevan ylempi kurinpitoesimies.

Rauhanturvajoukkoon kuuluvan, muun kuin 1 momentissa tarkoitetun henkilöstön kurinpitoesimiehiä ovat rauhanturvajoukon komentaja ja komppanian tai muun yksikön päällikkö sekä yksikön vääpeli. Erillisen yksikön päällikkö on yksikössä palvelevan lähin kurinpitoesimies.

Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen johtaja on kuitenkin muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen rauhanturvaamishenkilöstöön kuuluvien sotilastarkkailijoiden sekä yksittäisten henkilöiden lähin kurinpitoesimies.

Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen johtaja on rauhanturvaamiskoulutuksessa olevan lähin kurinpitoesimies lukuun ottamatta rauhanturvaamislain 21 §:n 2 momentissa tarkoitettua henkilöstöä.

Pääesikunnan kansainvälisen osaston päälliköllä on rauhanturvaamishenkilöstöön nähden sotilaskurinpitolain 12 §:ssä tarkoitettu ylemmän kurinpitoesimiehen toimivalta.

Rauhanturvajoukon komentajalla on rauhanturvajoukossa palveleviin nähden sotilaskurinpitolain 12 §:ssä tarkoitettu joukko-osaston komentajan kurinpitovalta. Rauhanturvajoukon komppanian tai muun yksikön päälliköllä sekä erillisen yksikön päälliköllä on perusyksikön päällikön kurinpitovalta ja yksikön vääpelillä perusyksikön vääpelin kurinpitovalta.

Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen johtajalla on edellä 6 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitettuihin henkilöihin nähden joukko-osaston komentajan kurinpitovalta.

Pääesikunta valvoo sotilaskurinpitolaissa ja sotilaskurinpitoasetuksessa tarkoitettua kurinpitomenettelyä rauhanturvaamisorganisaatiossa.

Pääesikunta tarkastaa rauhanturvaamisorganisaation rangaistus- ja ojennuskortistot vähintään kerran vuodessa.

Rauhanturvaamishenkilöstön osalta sotilaskurinpitolain 2 §:ssä tarkoitettuna keskimääräisen kokonaispäivätulon viidesosana pidetään asianomaisen tästä palveluksesta saamaa sadallaviidelläkymmenellä jaettua täyden kuukauden ennakonpidätyksen alaisen palkkauksen, päivärahojen ja verotusarvon mukaan laskettujen luontoisetujen yhteismäärää.

Rauhanturvaamiskoulutuksessa olevan kurinpitosakon rahamäärä yhdeltä päivältä on hänen päivärahansa suuruinen.

Palvelusalueella tarkoitetaan pääesikunnan kunkin operaation osalta erikseen rauhanturvaamisoperaatiolle määrittämää yhden tai useamman valtion tai niiden osan käsittävää aluetta.

Toimialueella tarkoitetaan sitä palvelusalueen osaa, jonka operaation toimeenpanija on määrännyt kunkin rauhanturvaamisoperaation vastuualueeksi.

Operaation toimeenpanija tai puolustusministeriö voi perustaa kansallisen huollon järjestämisen tai rauhanturvaamistoiminnan muutoin edellyttämiä tehtäviä varten toimipisteitä myös toimialueen ulkopuolelle.

Jos samalla palvelusalueella on suomalaisia rauhanturvajoukkoja, erillisiä yksiköitä, sotilastarkkailijoita tai yksittäisiä henkilöitä, pääesikunta voi antaa tarkempia ohjeita niiden keskinäisistä johtosuhteista, yhteistoiminnasta ja huollollisesta tukemisesta.

Rauhanturvaamisorganisaatiossa käytetään sotilas- ja palvelusarvoista annetussa tasavallan presidentin asetuksessa (283/2000) säädettyjä palvelusarvoja. Pääesikunta vahvistaa rauhanturvaamisorganisaatiossa palvelevien palvelusarvot.

Palvelusarvon antaa tämän asetuksen 3 §:ssä tarkoitettu tehtävään määräävä viranomainen.

Rauhanturvajoukon komentaja voi lisäksi palvelussuhteen kestäessä antaa reserviin kuuluvalle palvelussuhteen ajaksi ylemmän miehistön tai aliupseeriston palvelusarvon.

Rauhanturvaamishenkilöstön sotilaspukujen ja niihin kuuluvien arvomerkkien kokoonpanossa ja käytössä noudatetaan soveltuvin osin puolustusvoimien sotilaspuvuista ja virkapuvuista annettua asetusta (136/1997) ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Rauhanturvaamishenkilöstöön kuuluva on sotilaspuvussaan velvollinen käyttämään niitä arvomerkkejä, jotka vastaavat hänen palvelusarvoaan.

Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2000.

Tällä asetuksella kumotaan Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön päätökseen perustuvaan rauhanturvaamistoimintaan annetun lain täytäntöönpanosta 29 päivänä toukokuuta 1998 annettu puolustusministeriön päätös, palvelusalueista Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön päätökseen perustuvissa rauhanturvaamisoperaatioissa 27 päivänä syyskuuta 1999 annettu puolustusministeriön päätös, vahinkoasioiden käsittelystä rauhanturvaamistoiminnassa 2 päivänä joulukuuta 1998 annettu puolustusministeriön päätös sekä rauhanturvaamishenkilöstön omaisuudelle aiheutuneen vahingon korvaamisen perusteista 20 päivänä marraskuuta 1998 annettu puolustusministeriön päätös (853/1998).