Käytettäessä metallista tai muusta materiaalista valmistettuja osia jalometallituotteessa, on pysyvällä merkinnällä osoitettava, mitkä osat eivät ole leimattavaa jalometallia. Jos merkintää ei teknisesti voida käyttää, on muiden osien selvästi erotuttava tuotteen leimattavasta jalometallista ja oltava nähtävissä.

Leimattavan pitoisuuden alittavaa jalometallia, metallia tai muuta materiaalia ei saa käyttää jalometallituotteen vahvistamiseen, täyttämiseen tai painon lisäämiseen.

Ruokailuvälineiden kädensijat saadaan täyttää epämetallisilla aineilla edellyttäen, että niitä ei käytetä enempää kuin kädensijan kiinnittämiseen on tarpeen.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua niukkapitoisempaa juotetta saa käyttää vain sen verran kuin juottamiseen on tarpeen eikä sitä saa käyttää jalometallituotteen vahvistamiseen, täyttämiseen tai painon lisäämiseen.

Pinnoitetun jalometallituotteen pitoisuusleima ilmaisee sen jalometallin pitoisuuden, joka on pinnoitettu.

Jalometallituotteessa ei saa käyttää metallista tai muusta materiaalista valmistettuja jalometallilla pinnoitettuja osia.

Tarkastuslaitoksen tarkastusleima ilmaisee jalometallituotteen vaatimustenmukaisuuden varmentaneen tarkastuslaitoksen. Tarkastusleima lyödään aina tuotteeseen.

Tarkastusleima muodostuu kruunusta sydämen muotoisella pohjalla, jossa on aaltokuvio. Leimassa voi lisäksi olla tarkastuslaitoksen yksilöivä tunnus. Valvontaviranomainen hyväksyy hakemuksesta tarkastusleiman.

Nimileima ilmaisee jalometallituotteen vaatimustenmukaisuudesta vastaavan toiminnanharjoittajan. Nimileiman on oltava iso kirjain tai niiden yhdistelmä.

Nimileiman hyväksyy hakemuksesta valvontaviranomainen. Hakemukseen on liitettävä kaupparekisterin ote tai vastaavat tiedot varmennettuna.

Valvontaviranomainen pitää hyväksymistään nimileimoista rekisteriä. Nimileiman haltijan on kirjallisesti ilmoitettava valvontaviranomaiselle annettujen tietojen olennaisista muutoksista ja vahvistettava rekisteröinti kolmen vuoden välein.

Pitoisuusleima ilmaisee numeroin jalometalliseoksen puhtaan jalometallin osuuden tuhannesosina seoksen massasta.

Vuosileima ilmaisee tuotteen valmistusvuoden ja muodostuu kirjaimesta A, B, C, D, E, F, G, H, I, K, L, M, N, O, P, Q, R, S, T, U, V, X, Y tai Z jota seuraa numero tai luku. Kirjaimia käytetään järjestyksessä yksi kutakin vuotta kohden ja kirjaimeen liitetty numero ilmaisee kuinka monetta kertaa kirjainsarjaa käytetään. Vuosileima A ilmaisee vuotta 1810 ja Y8 vuotta 2000.

Paikkakuntaleima ilmaisee jalometallituotteen valmistuspaikkakunnan. Paikkakuntaleiman pohjamuoto on vaakunamuoto. Paikkakuntaleiman hyväksyy kunnan hakemuksesta valvontaviranomainen.

Jalometallituotteessa tai muusta materiaalista valmistetussa tuotteessa ei saa olla tässä luvussa tarkoitettujen leimojen kanssa erehdyttävästi yhdennäköisiä muita leimoja.

Tuotteessa saa kuitenkin olla toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa käytettäviä leimoja.

Pitoisuusleimassa sallittuja pitoisuutta osoittavia lukuja ovat kultatuotteelle 375, 585, 750, 916 ja 999, hopeatuotteelle 800, 830, 925 ja 999 sekä platinatuotteelle 850, 900, 950 ja 999. Muita lukuja pitoisuusleimassa ei saa käyttää.

Jalometallituotteissa on kullan pitoisuusleiman oltava soikealla, hopean pitoisuusleiman suorakaiteen muotoisella ja platinan pitoisuusleiman kärjellään olevalla vinoneliön muotoisella pohjalla, joka on makaavassa asennossa.

Jalometallituotteen pitoisuuden määritysmenetelmän epätarkkuus ja epävarmuus huomioon ottaen pitoisuuspoikkeama alaspäin saa olla enintään 5 massan tuhannesosaa.

Kulta- ja platinatuotteisiin, joiden massa on alle 1 gramman, sekä hopeatuotteisiin, joiden massa on alle 10 grammaa, ei vaadita nimi- ja pitoisuusleimaa. Jos tuotteet leimataan, on niissä oltava vähintään sekä nimi- että pitoisuusleima.

Jalometallituotteen vaatimustenmukaisuudesta vastaava voi tarkastuttaa tarkastuslaitoksessa nimi- ja pitoisuusleimoilla varustetun jalometallituotteen. Todettuaan tarkastuksessa, että jalometallituote on vaatimusten mukainen, tarkastuslaitos varmentaa tuotteen lyömällä siihen tarkastusleiman.

Jos tuote on sellainen, että se tarkastusleiman lyömisestä vaurioituisi tai sen arvo alenisi, tarkastuslaitoksella on oikeus antaa kirjallinen todistus vaatimusten täyttymisestä.

Jalometallituote voidaan lisäksi varustaa jalometallituotteiden tarkastuksesta ja leimauksesta tehdyssä yleissopimuksessa (SopS 17/1975) määritellyllä yhteisellä tarkastusleimalla, milloin tuote täyttää mainitun sopimuksen ehdot.

Tarkastuslaitoksen hyväksymistä koskeva hakemus on toimitettava valvontaviranomaiselle.

Hakemukseen tulee liittää 16 §:ssä säädettyjen vaatimusten täyttymistä osoittavat asiakirjat, joihin sisältyy mittatekniikan keskuksen tai sitä vastaavan organisaation antama todistus tai lausunto taikka muu valvontaviranomaisen riittäväksi katsoma todistus tai lausunto vaatimusten täyttymisestä.

Varmistettuaan, että asetetut vaatimukset täyttyvät, valvontaviranomainen hyväksyy laitoksen tässä asetuksessa tarkoitetuksi tarkastuslaitokseksi.

Jos tarkastuslaitos käyttää ulkopuolisia testaus-, tarkastus- ja muita palveluja, tarkas-tuslaitoksen on huolehdittava, että ulkopuolinen palvelun suorittaja täyttää 16 §:ssä tarkastuslaitokselle säädetyt vaatimukset.

Tarkastuslaitoksen on annettava vuosittain kertomus toiminnastaan valvontaviranomaiselle.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Ennen asetuksen voimaantuloa annetut valvontaviranomaisen hyväksynnät ja päätökset jäävät sellaisenaan voimaan.