1 § Toimintapääomaan liittyvien rajojen ja vyöhykkeiden määrittely

Toimintapääoman yläraja on vakavaraisuusrajan nelinkertainen määrä.

Toimintapääoman tavoitevyöhykkeellä tarkoitetaan vyöhykettä, jonka alaraja on kaksinkertainen vakavaraisuusrajaan verrattuna ja jonka ylärajana on toimintapääoman yläraja.

Rajoitusvyöhykkeellä tarkoitetaan vyöhykettä, joka jatkuu tavoitevyöhykkeen alarajalta vakavaraisuusrajaan asti.

Vakavaraisuusrajan alapuolella olevaa aluetta kutsutaan kriisivyöhykkeeksi.

2 § Menettely rajoitusvyöhykkeellä

Eläkesäätiölain (1774/1995) 43 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaista lisävakuutusvastuuta voidaan kartuttaa kannatusmaksuilla siten, että eläkesäätiön toimintapääoma on kartuttamisen jälkeen korkeintaan tavoitevyöhykkeen alarajan suuruinen. Tällöin toimintapääomaa määrättäessä voidaan jättää pois työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoittavan eläkesäätiön toimintapääomaan luettavista eristä annetun asetuksen (1326/1997) 1 §:n 1 momentin kohdan 6 ja työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoittavan eläkesäätiön toimintapääomaan luettavista eristä annetun asetuksen muuttamisesta annetun asetuksen (263/1999) 1 §:n 1 momentin kohtien 5 ja 7 mukaiset erät.

3 § Menettely tavoitevyöhykkeellä

Kun eläkesäätiön toimintapääoma on tavoitevyöhykkeen puolivälin alapuolella, eläkesäätiö voi kartuttaa lisävakuutusvastuuta kannatusmaksuilla eläkesäätiölain 47 a §:ssä tarkoitetun sijoitussuunnitelman mukaisesti kahdessa eri tilanteessa:

korvattaessa 2 §:ssä tarkoitetut toimintapääoman erät;

siirryttäessä riskipitoisempaan sijoitusjakaumaan tilivuotta seuraavana vuonna. Tällöin lisävakuutusvastuuta voidaan kartuttaa seuraavan vuoden lopun tavoitesijoitusjakaumalla laskettuun tavoitevyöhykkeen alarajaan saakka.

Kartuttamisen jälkeen toimintapääoma saa kuitenkin olla korkeintaan tavoitevyöhykkeen puolessa välissä. Tällöin toimintapääomaa määrättäessä voidaan jättää pois 2 §:ssä tarkoitetut toimintapääoman erät.

4 § Menettely toimintapääoman ylärajan ylittyessä

Toimintapääoman ylärajan ylityksen pysyvyyttä arvioitaessa toimintapääomasta voidaan jättää pois 2 §:ssä tarkoitetut toimintapääoman erät. Jos ylitys voidaan katsoa pysyväksi, eläkesäätiön on lisävakuutusvastuuta purkaakseen haettava sosiaali- ja terveysministeriön vahvistus purkamista koskeville laskuperusteille.

5 § Lisävakuutusvastuun kartuttaminen ja purkaminen tilinpäätöksessä

Eläkesäätiön siirtojen lisävakuutusvastuuseen tulee tapahtua suunnitellusti ja jatkuvuutta noudattaen.

Laskennallinen toimintapääoma, jonka perusteella tehdään siirrot lisävakuutusvastuun kartuttamiseksi tai purkamiseksi ensin sijoitustoiminnan tuloksen osalta ja sitten kannatusmaksujen osalta, muodostuu seuraavista eristä:

arvostuserot 31.12.v;

oma pääoma 31.12.v;

vapaaehtoiset varaukset 31.12.v;

lisävakuutusvastuu 31.12.v-1;

vakuudet 31.12.v;

palkkasummaerä 31.12.v

Eläkesäätiön vakuutusmatemaatikko laskee eläkesäätiölain 48 b §:n 1 momentin mukaisen vakavaraisuusrajan ja määrittää työntekijäin eläkelain (395/1961) 12 a §:n 1 momentissa tarkoitetuissa laskuperusteissa määritetyn vakavaraisuusaseman. Tämän perusteella vakuutusmatemaatikko antaa lausunnon niistä rajoista, joiden puitteissa eläkesäätiö voi sijoitussuunnitelmansa mukaisesti päättää tilikauden sekä sijoitustoiminnan yli- tai alijäämän että kannatusmaksujen käytöstä lisävakuutusvastuun kartuttamiseksi tai purkamiseksi.

Jos lisävakuutusvastuuta kartutetaan AB-eläkesäätiön A-osastolta tapahtuvalla sisäisellä siirrolla, siirtoon sovelletaan sijoitustoiminnan ylijäämää koskevia säännöksiä.

6 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä joulukuuta 2000.

Tällä asetuksella kumotaan sosiaali- ja terveysministeriön eläkesäätiöille 29 päivänä helmikuuta 2000 antaman määräyksen (Dnro 10/02/2000) 9.4―9.6 kohdat.