2000

1027/2000 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maaseudun kehittämishankkeisiin myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2000

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 12 päivänä maaliskuuta 1999 annetun maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 7 §:n 1 ja 2 momentin sekä 64 §:n 2 momentin nojalla:

 1 luku Yleistä
1 § Soveltamisala

Tällä asetuksella säädetään lakia ja valtioneuvoston asetusta tarkemmin valtion vuoden 2000 talousarvion momentin 30.14.43, 30.14.61 ja 30.14.62 myöntämisvaltuuden ja määrärahan sekä maatilatalouden kehittämisrahaston vuoden 2000 käyttösuunnitelmassa osoitettujen varojen käyttämisestä myönnettäessä ja maksettaessa tukea 2 momentin mukaisiin tarkoituksiin.

Tätä asetusta sovelletaan myönnettäessä tukea maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), jäljempänä rahoituslaki,

1)

10 §:n 1 momentin 3 ja 5 kohdassa sekä 13, 15 ja 16 §:ssä tarkoitettuihin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin;

 2)

65 §:n 1 momentin 7 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitettuihin maatilatalouden tutkimus- ja selvityshankkeisiin; sekä

 3)

14 §:ssä tarkoitettujen toimintaryhmien toimintaan.

Tätä asetusta ei sovelleta rahoituslain mukaista elinkeinotoimintaa harjoittavalle yrittäjälle tai yritykselle yritystoimintaa varten myönnettävään tukeen eikä toimintaan tai toimenpiteeseen, jonka pääasiallinen tarkoitus on hyödyttää yhtä ja vain vähäisessä määrin useampaa yksityistä elinkeinonharjoittajaa tai yritystä.
2 § Voimassaolo

Tämä päätös on voimassa 31 päivään joulukuuta 2000 asti. Edellä sanotun määräajan estämättä tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan tukea maksettaessa ja muussa tukijärjestelmän toimeenpanossa tukeen, joka on myönnetty tämän asetuksen nojalla.
3 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

 1)

EY:n maaseudun kehittämisasetuksella Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1257/1999;

2)

valtioneuvoston asetuksella maaseudun kehittämisestä annettua valtioneuvoston asetusta (609/2000);

3)

tavoite 1 -alueella aluetta, jota koskee rakennerahastojen kansallisesta hallinnoinnista annetun lain (1353/1999) 4 §:n 9 kohdassa tarkoitettu tavoite 1 -ohjelma;

4)

alueellisella maaseudun kehittämisohjelmalla rahoituslain 8 a §:n 2 momentissa tarkoitettua ohjelmaa;

5)

Interreg-ohjelmalla rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua yhteisöaloiteohjelmaa;

6)

Leader+ -ohjelmalla rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua yhteisöaloiteohjelmaa;

7)

maakunnan yhteistyöasiakirjalla rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain 21 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua asiakirjaa;

8)

osarahoitettavalla tuella tukea, jonka rahoittamiseen Euroopan yhteisö (EY) osallistuu Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tai EY:n rakennerahaston varoin;

9)

kansallisella tuella tukea, joka rahoitetaan 1 §:n 1 momentissa tarkoitetusta valtion talousarvion määrärahasta tai maatilatalouden kehittämisrahastosta ja joka jää kokonaan valtion lopulliseksi menoksi;

10)

maatalouteen liittyvällä tutkimuksella ja kehittämisellä sellaista tutkimusta ja kehittämistä, missä kohteena on perustamissopimuksen liitteen I mukaisten tuotteiden tuotanto, ja sellaiseen sanottujen tuotteiden jalostukseen ja markkinointiin, jossa tuote säilyy liitteen I mukaisena tuotteena siten, kuin maatalousalalla myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen (1999/C 29/0002) kohdassa 4.3.3 tarkoitetaan;

11)

talkootyöllä vastikkeetta kehittämis-hankkeen hyväksi tehtyä vapaaehtoistyötä.

4 § Rahoitus

Ellei jäljempänä tässä asetuksessa toisin säädetä, sovelletaan tätä asetusta sekä kansalliseen tukeen että osarahoitettavan tuen osarahoitusosuuteen ja kansalliseen osuuteen.

Osarahoitettavaan tukeen sovelletaan lisäksi, mitä rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1260/1999, EY:n maaseudun kehittämisasetuksessa sekä niiden nojalla tai niitä täydentäen yhteisön lainsäädännössä säädetään tai sen nojalla määrätään. Säädösten ja määräysten lisäksi tukea myönnettäessä on otettava huomioon, mitä siinä tavoite 1 -ohjelmassa ja sen täydennysosassa, alueellisessa maaseudun kehittämisohjelmassa tai asianomaisessa yhteisöaloiteohjelmassa, jonka rahoituskehyksestä yhteisön rahoitusosuus on tarkoitus myöntää, tuen kohdentamisesta ja tuen määrästä kyseisellä alueella on sovittu tai maakunnan yhteistyöasiakirjassa varojen suuntaamisesta päätetty.
2 luku Yritystoimintaa palveleva kehittämishankkeet
5 § Maataloutta koskevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuensaajat

Tukea voidaan myöntää:

 1)

valtiolle, kunnalle, kuntayhtymälle tai niiden laitokselle, yhtiölle tai säätiölle;

 2)

yliopistolle, korkeakoululle tai muulle julkiselle tutkimuslaitokselle tai säätiölle;

 3)

yksityisoikeudelliselle yhteisölle tai säätiölle, joka toimialallaan toteuttaa maataloutta koskevia kehittämishankkeita;

 4)

yritystoimintaa harjoittavalle yksityisoikeudelliselle yhteisölle sen omaa liiketoimintaa varten toteutettavaan 8 §:n 1 kohdan mukaiseen kehittämishankkeeseen, jolla on laajaa merkitystä muille samalla alalla toimiville yrityksille tai elinkeinonharjoittajille;

 5)

luonnolliselle henkilölle 1―4 kohdan mukaiseen tarkoitukseen;

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on riittävä kokemus ja ammattitaito sekä taloudelliset edellytykset kehittämishankkeen asianmukaiseen toteuttamiseen.
6 § Muuta yritystoimintaa koskevien kehittämishankkeiden tuen saajat

Tukea voidaan myöntää:

 1)

yliopistolle tai korkeakoululle;

 2)

julkisoikeudelliselle voittoa tavoittelemattomalle tutkimuslaitokselle;

Mitä edellä 5 §:n 2 momentissa säädetään, noudatetaan soveltuvin 1 momentissa tarkoitettuihin tuensaajiin.
7 § Koulutusta koskevien kehittämishankkeiden tuensaajat

Tukea voidaan myöntää:

 1)

edellä 5 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulle tuensaajalle;

 2)

yksityis- tai julkisoikeudelliselle yhteisölle tai säätiölle taikka luonnolliselle henkilölle, joka järjestää maataloustuotantoa tai metsänhoitoa koskevaa EY:n maaseudun kehittämisasetuksen 9 artiklassa tarkoitettua koulutusta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuille tuensaajille voidaan myöntää tukea 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuihin kehittämishankkeisiin. Jäljempänä 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin kehittämishankkeisiin tukea voidaan myöntää vain 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuille tuensaajille.

Mitä edellä 5 §:n 2 momentissa säädetään, noudatetaan soveltuvin 1 momentissa tarkoitettuihin tuensaajiin.
8 § Yritystoimintaa koskevat tukikelpoiset kehittämishankkeet

Tukea voidaan myöntää:

 1)

valtioneuvoston asetuksen 52 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin tutkimuksiin ja selvityksiin, jotka koskevat maataloussektoria kokonaisuudessaan, jotakin maatalouden tuotantosuuntaa tai -tapaa tai metsänhoitoa, taikka alueen tai paikkakunnan maataloutta tai metsänhoitoa koskevaan sellaiseen kehittämishankkeeseen, jolla voidaan nostaa tuottavuutta, parantaa tulotasoa, vähentää kustannuksia tai edistää ympäristönsuojelua, eläinten hyvinvointia taikka parantaa hygieniaolosuhteita;

 2)

sellaisiin valtioneuvoston asetuksen 52 §:n 1 momentin 3 kohdassa, 53 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin muuta kuin maataloutta ja metsänhoitoa koskeviin julkisiin tutkimus- tai kehittämishankkeisiin, joiden tavoitteena on selvittää, arvioida tai kehittää yritystoiminnan yleisiä toimiala- tai tuotantosuuntakohtaisia, alueellisia tai paikkakuntakohtaisia toimintaedellytyksiä.
9 § Koulutusta koskevat kehittämishankkeet

Edellä 8 §:ssä säädetyn lisäksi tukea koulutuksen järjestämiseen voidaan myöntää:

 1)

EY:n maaseudun kehittämisasetuksen 9 artiklassa tarkoitettuun maataloutta tai metsänhoitoa koskevaan ammatilliseen koulutukseen, joka täydentää käytännön kokemusta ja säännönmukaista oppivelvollisuuteen perustuvaa, keskiasteen tutkintoa taikka yliopisto- tai korkeakoulututkintoa olematta osa sanottuun koulutukseen kuuluvaa perus- tai jatkokoulutustutkinto;

 2)

muuhun ammatilliseen jatko- tai täydennyskoulutukseen, joka antaa yleisiä valmiuksia ammatissa tai elinkeinossa toimimiseen ja jonka tavoitteena on maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen sekä asiantuntijapalveluiden kehittäminen.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen voidaan myöntää vain EMOTR:n varoin osarahoitettavana. Tukea voidaan myöntää koulutukseen, jonka tavoitteena on kehittää ammattitaitoa, kohottaa toiminnan ja tuotteiden laatua, parantaa liiketaloudellista osaamista sekä edistää ympäristöä, eläinten hyvinvointia ja hygieniaa koskevien vaatimusten huomioon ottamista yrityksen toiminnassa. Tukea ei myönnetä sellaiseen 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen, joka on tarkoitettu valmentamaan keskiasteen näyttötutkintoon.

Tukea 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen voidaan myöntää vain, jos koulutusta ei pidetä koulutukseen myönnettävää tukea koskevien yhteisön puitteiden (98/C 334/10) 14 ja 15 kohdan mukaisesti arvioiden perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena.

Tukea voidaan myöntää vähintään 20 oppituntia käsittävän koulutuksen järjestämiseen. Oppituntien tulee kestää vähintään 45 minuuttia. Koulutus voidaan antaa yhdessä tai useammassa jaksossa. Tuettu opintokokonaisuus voi yhteensä kestää enintään 20 opintoviikkoa.

Koulutus voi käsittää myös 1 momentissa tarkoitettua koulutusta antavien henkilöiden koulutuksen.
3 luku Tutkimushankkeet
10 § Tutkimushankkeen tuensaajat

Valtioneuvoston asetuksen 65 §:n 1 momentissa tarkoitettuun tutkimukseen tukea voidaan myöntää:

 1)

edellä 5 §:ssä tarkoitetuille tuen saajille;

 2)

yksityisoikeudelliselle yhteisölle tai säätiölle, jonka toimialaan kuuluu rakennussuunnittelu, 11 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen suunnitelmien tekeminen;

 3)

maatalousoikeudellista tutkimusta harjoittavalle julkisyhteisölle tai aatteelliselle yhdistykselle, jos kysymys on kongressin järjestämisestä.

Valtioneuvoston asetuksen 65 §:n 2 momentissa tarkoitettuun tutkimukseen tukea voidaan myöntää 6 §:ssä tarkoitetuille tuen saajille.
11 § Tukikelpoiset tutkimushankkeet

Valtioneuvoston asetuksen 65 §:n 1 momentissa tarkoitettua tukea voidaan myöntää

1)

edellä 8 §:n 1 kohdassa tarkoitettuja seikkoja koskevaan tutkimukseen;

 2)

kilpailu- ja koerakennustoiminnassa maatilojen rakennusten suunnittelukustannuksiin, suunnitelmien lunastamiseen ja lunastettujen suunnitelmien julkaisemiseen; ja

 3)

maatalousoikeudellisen kongressin järjestämiseen.

Valtioneuvoston asetuksen 65 §:n 2 momentissa tarkoitettua tukea voidaan myöntää 8 §:n 2 kohdassa tarkoitettuja seikkoja koskevaan tutkimukseen.
4 luku Yleiset kehittämishankkeet
12 § Tuen saajat

Tukea voidaan myöntää:

 1)

valtiolle, kunnalle tai kuntayhtymälle;

 2)

valtion tai kunnan laitokselle;

 3)

seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle;

 4)

rekisteröidylle yhdistykselle, osuuskunnalle tai säätiölle, jonka toimialaa kuuluu kylä- tai asukastoiminta;

 5)

yksityisoikeudelliselle yhteisölle tai säätiölle, jonka pääasiallisena toimialana on toteuttaa rahoituslain 15 §:ssä tarkoitettuja vesivarahankkeita tai vastata usean eri omistajalle kuuluvan kiinteistön vesihuollosta.

Tukea voidaan myöntää 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuille tuen saajille vain, jos tuettava toimenpide sisältyy kyläsuunnitelmaan tai sitä vastaavaan asiakirjaan.
13 § Tuettavat kohteet

Tukea voidaan myöntää rahoituslain 13 §:ssä tarkoitettuihin hankkeisiin, jotka eivät ole tuloa tuottavia.

Tukea voidaan myöntää:

 1)

kyläyhteisön yhteisen toiminnan edistämiseen kuten yhteisten tai kyläyhteisön yhteisessä käytössä olevien tilojen tai alueiden perustamiseen, kunnostamiseen ja laajentamiseen;

 2)

yhteisen tai yhteisessä käytössä olevan tilan tai alueen varustamiseen sellaisin tarvikkein ja välinein, joiden avulla niitä voidaan käyttää yhteisissä tilaisuuksissa, yhteydenpitoon tai virkistymiseen;

 3)

sellaiseen kylän tai sen osan asuinympäristön laadun parantamiseen, mikä koskee useaa asukasta;

 4)

paikalliskulttuurin edistämiseen;

 5)

kylän tai paikallisyhteisön vireyden ja toiminnallisuuden edistämiseen ja siinä tarvittavien valmiuksien hankintaan;

 6)

kylän kehittämis- tai maisemanhoitosuunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen;

 7)

muuhun 1―6 kohdassa tarkoitettuun toimintaan verrattavaan kylän tai sen osan asukkaiden yleistä hyvinvointia palvelevaan toimenpiteeseen.

Tukea ei kuitenkaan myönnetä kehittämishankkeisiin sisältyviin sellaisiin kustannuksiin, jotka aiheutuvat julkisen yhteisön lakisääteisen perustehtävän hoitamisesta.
14 § Vesivarahankkeet

Tukea voidaan myöntää rahoituslain 15 §:ssä tarkoitettuihin sellaisiin vesihuoltohankkeisiin, joka yhdyskunnan vesihuoltohankkeena on vähäinen tai joka koskee vähintään kahta eri omistajille kuuluvaa kiinteistöä. Tukea voidaan myöntää sellaisiin veden hankintaan ja viemäröintiin liittyviin toimenpiteisiin, joita ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa osana julkista vesihuolto- ja viemäröintitöitä tai muita laajoja vesihuoltotoimenpiteitä.
5 luku Paikalliset toimintaryhmät
15 § Tuen saaja

Tukea voidaan myöntää rahoituslain 3 §:n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitetulle paikalliselle toimintaryhmälle, joka toteuttaa muuta ohjelmaa kuin Leader+ -yhteisöaloite-ohjelmaa.
16 § Tuettavat kohteet

Toimintaryhmän hallintoa varten voidaan myöntää tukea kustannuksiin, jotka johtuvat toimintaryhmän hyväksytyn toimintaohjelman toteuttamiseen kuuluvista tehtävistä.

6 luku Tukikelpoiset kustannukset
17 § Kustannusten vaikuttavuus

Tukikelpoisia voivat olla vain sellaiset 18―22 §:ssä tarkoitetut kustannukset, joilla on olennainen yhteys kehittämishankkeen toteuttamiseen
18 § Palkkakustannukset

Valtioneuvoston asetuksen (609/2000) 55 §:n 1 momentin 1 ja 4―6 kohdassa tarkoitetuttuja tukikelpoisena palkkakustannuksen hyväksyttävänä määränä pidetään sitä kunta-alan palkkaluokkaa, jota kehittämishankkeen toteuttamisalueen kunnissa yleisesti käytetään vastaavassa tehtävässä. Palkkaluokkaan perustuvaa hyväksyttävän palkan määrää voidaan alentaa tai korottaa enintään 20 prosentilla henkilön koulutuksen, kokemuksen ja tehtävän vastuullisuuden perusteella.

Jos työsuhde kestää vain osan vuotta tai työ kehittämishankkeen hyväksi on osa-aikaista, kehittämishankkeen kustannukseksi lasketaan enintään sen osuus kirjanpitoon kirjattavista palkkamenoista, jotka tuntikirjanpidon mukaan hyväksytään kehittämishanketta koskevaksi työksi.

Jos työsuhde kestää vähintään vuoden, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että toimi on ollut julkisesti haettavissa ja ilmoitus siitä on julkaistu paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Jos kysymys on laajasta kehittämis- tai tutkimushankkeesta tai sellaisesta hankkeesta, jota toteutetaan yhtä useamman työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella, ilmoitus on julkaistava myös alueellisesti ja tarvittaessa valtakunnallisesti leviävässä sanomalehdessä.
19 § Asiantuntijapalkkiot

Asiantuntijan palkkion hyväksyttävänä määränä kokopäiväisestä tehtävästä pidetään määrää joka voi olla 170 eurosta 1 000 euroon päivältä sen mukaan, millainen koulutus, kokemus tai muu perehtyneisyys asiantuntijalla kyseisessä neuvontatehtävässä on tai koulutuksessa neuvonnasta on. Enimmäismäärää voidaan korottaa enintään 20 prosentilla, jos asiantuntijatehtävä on edellyttänyt tavanomaista huomattavasti pitempää perehtymistä asiaan tai asiantuntijalla on hyväksyttävästä syystä ollut tavanomaista huomattavasti enemmän kustannuksia tehtävän suorittamisesta tai koulutuksen järjestämisestä.
20 § Käyttöomaisuus- ja materiaalikustannukset

Tukikelpoisina hyväksyttävinä kustannuksina voidaan pitää:

 1)

valtioneuvoston asetuksen 55 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja kehittämishankkeen laajuuteen nähden kohtuullisia menoja, jotka johtuvat tuen saajan toimitilan käytöstä kuten sähkön ja veden hankkimisesta ja siivouksesta siltä osin, kuin menot aiheutuvat kehittämishankkeesta tai kehittämishanke lisää tuen saajan vastaavia tavanomaisia menoja, sekä postituksesta ja puhelimen, sähköisen viestintävälineen, kopiokoneen ja muiden vastaavien välineiden käytöstä aiheutuneita ylimääräisiä menoja;

 2)

tuen saajan valtioneuvoston asetuksen 55 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaiseen tarkoitukseen käyttämien tilojen vuokraa, joka ei ylitä paikkakunnan tavanomaista vuokratasoa;

 3)

valtioneuvoston asetuksen 55 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisesti tuen saajalle aiheutuneita kohtuullisia hankinta- ja käyttömenoja

 a)

koulutuksen tai muun kehittämishankkeen valmisteluun ja toteuttamiseen käytetyn materiaalin hankinnasta, jollei materiaali ole laadultaan sellaista, joka tuen saajan olisi joka tapauksessa hankittava tavanomaista toimintaansa varten,

 b)

koulutustilaisuudessa osallistujille jaettavan materiaalin hankinnasta; ja

 c)

kehittämishankkeen valmistelua ja toteuttamista varten hankittujen sellaisten välttämättömien välineiden, tarvikkeiden ja raaka-aineiden hankinnasta, siltä osin kuin niitä käytetään kehittämishankkeen toteuttamiseen.

Edellä 1 momentin c kohdassa tarkoitettuina hyväksyttävinä välinehankintoina ei pidetä tietokoneiden, puhelimien, muiden vastaavien viestintävälineiden, toimistokalusteiden eikä tuotantotoiminnassa tarvittavan käyttöomaisuuden hankintaa. Niiden hankintaan sovelletaan, mitä 21 §:ssä investoinnista säädetään.
21 § Investointikustannukset

Rakennusinvestoinnin hyväksyttäviin kustannuksiin sovelletaan, mitä valtioneuvoston asetuksen 34 §:n 2 momentissa säädetään.

Vesihuoltohankkeita tuettaessa noudatetaan hyväksyttäviin kustannuksiin soveltuvin osin, mitä yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annetussa laissa (56/1980) tai sen nojalla säädetään.

Irtaimen käyttöomaisuuden hankintaan tukea voidaan myöntää vain, jos omaisuuden hankintameno voidaan pääosin kirjanpidossa poistaa hankkeen toteutusaikana tai omaisuus myydään käypään hintaan kehittämishankkeen päätyttyä ja siitä saadut varat tuloutetaan kehittämishankkeen tuloiksi. Jollei omaisuutta myydä kehittämishankkeen päätyttyä, hyväksyttävä kustannus ei voi ylittää kirjanpidossa poistetun hankintamenon osuutta.

Tukea kiinteistön hankintaan ei myönnetä, jos kiinteistön hankintahinta ylittää kiinteistön käyvän arvon siihen tarkoitukseen hankittuna, jossa sitä kehittämishankkeessa aiotaan käyttää. Mitä edellä 2 momentissa hyväksyttävästä hankintahinnasta säädetään, noudatetaan soveltuvin osin kiinteistön hankintaan.

22 § Toimintaryhmän hallintomenot

Tukikelpoisia kustannuksia ovat:

 1)

toimintaryhmän toimitilan vuokra;

 2)

sellaiset toimitilaan liittyvät tavanomaiset kustannukset, jotka eivät sisälly vuokraan;

 3)

toimintaryhmän työntekijän palkka ja palkkaan liittyvät sivukulut;

 4)

postituksesta, puheluista, tietoverkkojen käytöstä ja muusta viestinnästä johtuvat kustannukset;

 5)

kokousjärjestelyistä ja -palkkioista aiheutuneet kustannukset, kuitenkin enintään siten kuin komitean kokouspalkkioista annetussa valtiovarainministeriön päätöksessä (666/1991) määrätään;

 6)

toimintaryhmätyöskentelyyn liittyvien erityistaitojen hankkimisesta johtuvat kustannukset;

 7)

toimintaryhmän hyväksytyn kehittämissuunnitelman toteuttamisen ja toimintaryhmän toiminnan kannalta tarpeellisten ostopalvelujen hankinta ja asiantuntijan palkkiot;

 8)

toimitilan tarpeellisten toimistokalusteiden esihankinta, mukaan lukien tavanomainen toimistotietokone, puhelin ja telekopiolaite tai niitä vastaavat viestintävälineet, sekä välttämättömät korvaushankinnat;

 9)

tavanomaisten toimisto- ja toimintaryhmätyössä tarvittavien tietokoneohjelmien hankinta- ja päivittämiskustannukset;

 10)

toimintaryhmän työhön liittyvät toimistotarvikkeet;

 11)

toiminnan edellyttämät välttämättömät matkakustannukset, kuitenkin enintään määrä, joka matkan suorittamisen aikana voimassa olevan valtion matkustussäännön mukaan voidaan korvata.

Tukikelpoisia kustannuksia eivät ole toimistotyössä tarvittavien perustaitojen kuten kirjanpito- ja tietojenkäsittelytaidon, peruskielitaidon ja muun vastaavan osaamisen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Mitä 20 §:n 2 momentissa sekä 21 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään, sovelletaan 1 momentissa tarkoitettuihin käyttöomaisuushankintoihin.
23 § Teknisen avun hyväksyttävät kustannukset

Valtioneuvoston asetuksen 58 §:ssä tarkoitettua teknistä apua voidaan myöntää kustannuksiin, jotka aiheutuvat

 1)

sellaisten henkilöiden palkoista sivu-kuluineen, jotka työsuhteessa työvoima- ja elinkeinokeskukseen tai maa- ja metsätalousministeriöön edistävät ohjelmista rahoitettavien hankkeiden käynnistymistä tai toteutumista taikka osallistuvat ohjelmista rahoitettavien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvaan muuhun työhön kuin hallintotehtäviin;

 2)

sellaisten henkilöiden palkoista sivu-kuluineen, jotka työvoima- ja elinkeinokeskuksessa tai maa- ja metsätalousministeriössä osallistuvat ohjelmien toteuttamiseen virkatyönä;

 3)

alueellisen maaseudun kehittämisohjelman sekä tavoite 1- ohjelmien tiedottamisesta, tiedotusmateriaalin valmistumisesta ja tiedotussopimuksista samoin kuin vastaavista yhteisöaloiteohjelmaan liittyvistä maa- ja metsätalousministeriön kustannuksista;

 4)

edellä 3 kohdassa tarkoitettujen ohjelmien toimeenpanoa koskevasta hallinnon järjestämästä muille ohjelmatyöhön osallistuville järjestettävistä koulutus- ja tiedotustilaisuuksista;

 5)

työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä maa- ja metsätalousministeriön henkilöstön ohjelmien toimeenpanoa koskevasta koulutuksesta;

 6)

edellä 3 kohdassa tarkoitettujen ohjelmien toteuttamiseen liittyvien tietojärjestelmien hankinnasta ja kehittämisestä;

 7)

edellä 3 kohdassa tarkoitettujen ohjelmien keskinäisestä yhteensovittamisesta, seurannasta ja arvioinnista;

 8)

edellä 3 kohdassa tarkoitettujen ohjelmien toteuttamisessa tarvittavien toimistovälineiden hankinnasta mukaan lukien tarvittavien tietokoneiden ja viestintävälineiden hankinta;

 9)

ohjelmien toteuttamiseen liittyvistä matkoista.

7 luku Eräät tukikelpoisuuden rajoitukset
24 § Tukikelpoisuuden rajoitukset

Kustannukset eivät ole tukikelpoisia siltä osin, kuin ne johtuvat tuen saajan muusta toiminnasta kuin kehittämishankkeen toteuttamisesta.

Valtioneuvoston asetuksen 55 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvitystä annettaessa kunkin kustannuserän perusteena tulee olla kirjanpitoon viety tosite ja, jos meno jakautuu sekä kehittämishankkeen kustannukseksi että muun toiminnan kustannukseksi, kirjallinen perustelu kustannuserittelylle. Kustannusperusteeksi ei hyväksytä laskelmaa, jossa 9 §:ssä tarkoitettujen palkkojen perusteella lasketaan muiden kustannusten osuus kustannuksista.
25 § Julkiset hankinnat ja kilpailuttaminen

Toimenpiteeseen, joka täyttää julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädetyt edellytykset, on kynnysarvot ylittävistä hankinnoista pyydettävä tarjouksia siten, kuin sanotussa laissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa säädetään.

Toimenpiteeseen, jonka kustannukset ovat edellä i momentissa tarkoitettujen kynnysarvoja pienemmät, on pyydettävä tarkoituksenmukaisella tavalla tarjouksia niin, että kustannusten hyväksyttävä taso paikkakunnalla tai alueella voidaan luotettavasti todeta.
26 § Väliraha

Hankittaessa kone tai laite siten, että osa kauppahintaa kuitataan antamalla vastineeksi käytetty kone tai laite, tukikelpoiseksi kustannukseksi katsotaan vain hankitun koneen tai laitteen hankintahinnan ja luovutetun koneen tai laitteen hinnan välinen erotus.
27 § Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset

Tukea ei myönnetä seuraaviin kustannuksiin tai kustannusosuuksiin:

 1)

arvonlisäveron osuuteen muuten hyväksyttävistä kustannuksista, ellei tuen hakija esitä hyväksyttävää selvitystä verottajalta siitä, ettei kyseiseen toimintaan liittyvistä kustannuksista ole mahdollista saada arvonlisäveron palautusta;

 2)

tuen saajan tavanomaiseen toimintaan tai edunsaajien liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvästä kestitsemisestä aiheutuviin kustannuksiin; tai

 3)

muihin toimintakustannuksiin, jotka johtuvat tuen saajan tavanomaisen toiminnan harjoittamisesta.
28 § Vastikkeetta hankkeen hyväksi tehty työ

Talkootyönä voidaan ottaa huomioon vain sellainen työ, jota perinteisesti on asianomaisessa yhteisössä toteutettu talkoilla, kuten yhteisten tilojen ja alueiden raivaaminen, rakentaminen ja kunnostus. Talkootyö voi liittyä ainoastaan 3 luvussa tarkoitettuihin kehittämishankkeisiin.

Talkootyönä ei pidetä kehittämishankkeen suunnittelua, johtamista tai sen hallintoon tai kokouksiin osallistumista eikä ohjausryhmän toimintaan tai kokouksiin osallistumista. Talkootyönä otetaan huomioon vain vähintään 14 vuotiaan henkilön sellainen työpanos, joka on toteutettu asianomaista henkilöä koskevien työlainsäädännön rajoitusten mukaisesti.

Maksettaessa ja valvottaessa myönnettyä tukea pidetään oman talkootyön arvona 8,50 euroa tunnilta tavanomaisessa työssä ja 13,50 euroa tunnilta, jos talkootyöntekijällä on koulutus tai pitkäaikainen työkokemus kyseistä työtä koskevalta alalta. Alle 18 vuotiaan henkilön talkootyön arvona pidetään kuitenkin enintään 5,50 euroa tunnilta. Jos talkootyön tekijä käyttää samalla korvausta saamatta traktoria tai muuta vastaavaa työkonetta, talkootyön arvona pidetään 25 euroa tunnilta. Kaivinkonetta tai vastaavaa konetta käytettäessä talkootyön arvona voidaan pitää enintään 34 euroa tunnilta.

Tutkimus- tai muun hankkeen hyväksi vastikkeetta tehdyn ammattityön arvo otetaan huomioon palvelun luovuttajalle aiheutuneiden kustannusten tai vastaavasta työstä maksettavan palkan mukaisesti.

Työn osuus otetaan huomioon vain, jos siitä on hyväksyttävä tuntikirjanpito.
29 § Vastikkeetta luovutettujen tuotantopanosten arvo

Luovutettaessa vastikkeetta kehittämishankkeen toteuttamiseksi puutavaraa otetaan puutavaran raakapuuarvona huomioon kyseisellä alueella yleisesti sovelletut puun kantohinnat. Puutavaran arvo voidaan ottaa huomioon vain, jos ulkopuolinen riittävän ammattitaidon omaava henkilö on antanut todistuksen sen määrästä. Jos luovutettua puutavaraa on työstetty sahaamalla tai höyläämällä, kyseisen puun arvona pidetään vastaavan puutavaran hankintahintaa, jolla puutavara tavanomaisin ehdoin alueella on yleisesti saatavissa. Sahatun tai höylätyn puutavaran määrästä on oltava vastaava todistus kuin raakapuun määrästä.

Oman toimitilan tai muun vastaavan tilan käytön kustannuksena voidaan ottaa huomioon kehittämishankkeen toteuttamiseen kyseisessä tilassa tarvittu aika. Hyväksyttävä kustannus ei saa ylittää tilan käypää vuokraa vastaavaa osuutta toimitilan käyttökustannuksista pääomakustannukset mukaan lukien.

Muiden omien tuotantopanosten käytöstä on esitettävä tosite tuotantopanoksen hankintahinnasta, josta hyväksyttäväksi kustannukseksi voidaan laskea enintään tuotantopanoksen käyttöä vastaava osuus sen hankintahinnasta mahdollinen ikäalennus huomioon ottaen.
30 § Matkakustannukset

Kehittämishankkeeseen sisältyvä matka on tukikelpoinen vain, jos matkakustannukset ovat sisältyneet hakemukseen ja hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan.

Matkakustannukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia vain, jos ne liittyvät kehittämishankkeen käytännön toimeenpanoon tai jos matkan avulla voidaan saada sellaista kehittämishankkeelle välttämättömät tietoja, jota ei muutoin ole saatavissa.

Ulkomaanmatka voidaan hyväksyä tukikelpoiseksi vain, jos sen tueksi esitetään erityisen painavia syitä.

8 luku Tuen muoto ja määrä
31 § Tuen muoto

Tuki myönnetään avustuksena. Tekninen apu voidaan kuitenkin käyttää ilman avustuspäätöstä työvoima- ja elinkeinokeskuksen tai maa- ja metsätalousministeriön kustannuksiin asianmukaisesti hyväksytyn käyttösuunnitelman perusteella.
32 § Rahoitus

Tuki 2 ja 4 luvussa tarkoitettuihin kehittämishankkeisiin voidaan myöntää sekä osarahoitettavana että kansallisena tukena. Tuki 3 luvussa tarkoitettuihin kehittämishankkeisiin voidaan myöntää vain kansallisena tukena ja 5 luvussa tarkoitettujen paikallisten toimintaryhmien toimintaan vain osarahoitettavana tukena.

Tieteellistä tutkimusta ei osarahoiteta.

Edellä 23 §:ssä tarkoitettu tekninen apu yhteisöaloiteohjelmaan liittyviin kustannuksiin voidaan myöntää vain kansallisista varoista.
33 § Tuen enimmäismäärä

Tukea voidaan myöntää enintään

 1)

100 prosenttia 2―5 luvussa tarkoitettua toimintaa koskevan esiselvityshankkeiden ja teknisen avun hyväksyttävistä kustannuksista investointikustannuksia lukuun ottamatta;

 2)

enintään 90 prosenttia 2―5 luvussa tarkoitettujen hyväksyttävistä kustannuksista lukuun ottamatta 1 ja 3 kohdassa tarkoitettuja kustannuksia;

 3)

enintään 75 prosenttia 4 luvussa tarkoitetuista investointeihin liittyvistä hyväksyttävistä kustannuksista.
34 § Tuen vähimmäismäärä

Avustusta ei saa myöntää, jos sen määräksi tulisi vähemmän kuin 500 euroa.
9 luku Erinäiset säädökset
35 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 7 päivänä joulukuuta 2000.

Tätä päätöstä sovelletaan edellä 1 §:ssä tarkoitettuja toimenpiteitä koskeviin tukihakemuksiin, jotka ovat tulleet vireille 3 päivänä huhtikuuta 2000 tai sen jälkeen, kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2000.

Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2000

Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa