1999

779/1999 Sosiaali- ja terveysministeriön päätös hakemukseen, joka koskee Koulutus- ja erorahaston uusien sääntöjen vahvistamista

Hakemukseen liitetyistä asiakirjoista ilmenee, että Koulutus- ja erorahaston hallintoneuvosto on 30 päivänä marraskuuta 1998 ja 15 päivänä huhtikuuta 1999 pitämissään kokouksissa yksimielisesti hyväksynyt Koulutus- ja erorahaston sääntöjen muutokset, jonka jälkeen säännöt kuuluvat seuraavasti:
1 § Tarkoitus ja kotipaikka

Koulutus- ja erorahasto on 15 päivänä kesäkuuta 1990 koulutus- ja erorahastosta annetun lain ja näiden sääntöjen perusteella sosiaali- ja terveysministeriön valvonnassa toimiva rahasto, jonka kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Rahaston tarkoituksena on koulutus- ja erorahastosta annetun lain ja näiden sääntöjen vaatimien edellytysten vallitessa tukea työ- tai virkasuhteessa olevien omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta sekä maksaa työ- tai virkasuhteen päättymisen johdosta erorahaa toimihenkilöille, työntekijöille ja viranhaltijoille, joita jäljempänä kutsutaan hakijoiksi.
2 § Päätäntävalta

Rahaston päätäntävaltaa käyttävät hallintoneuvosto ja hallitus.
3 § Hallintoneuvoston toimikausi ja kokoonpano

Sosiaali- ja terveysministeriö nimittää rahastolle kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan 18-jäsenisen hallintoneuvoston työnantajain, toimihenkilöiden ja viranhaltijain sekä työntekijäin edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta.

Hallintoneuvoston jäsenistä on kuuden edustettava työnantajia, kuuden toimihenkilöitä ja viranhaltijoita sekä kuuden työntekijöitä.

Kullekin jäsenelle nimitetään henkilökohtainen varajäsen.

Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan kalenterivuosittain puheenjohtajan ja tarpeelliseksi katsomansa määrän varapuheenjohtajia siten, että kullakin hallintoneuvostossa edustettuna olevalla 2 momentissa tarkoitetulla ryhmällä on ainakin yksi edustaja puheenjohtajistossa. Puheenjohtajaksi valitaan vuorovuosina eri ryhmää edustava henkilö.

Hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat muodostavat puheenjohtajiston, joka valmistelee ne asiat, jotka hallintoneuvosto määrää sen tehtäväksi.
4 § Hallintoneuvoston kokoukset

Hallintoneuvosto kokoontuu vuosittain ennen toukokuun loppua käsittelemään 6 §:n 1, 2 ja 3 kohdissa mainitut asiat ja viimeistään marraskuussa käsittelemään sanotun pykälän 4, 5, 6, 7 ja 8 kohdissa mainitut asiat.

Hallintoneuvosto kutsutaan kokoon myös silloin, kun hallintoneuvoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai hallitus pitää sitä tarpeellisena.

Kokouskutsu on toimitettava hallintoneuvoston jäsenille kirjallisesti viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Hallituksen puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on oikeus olla läsnä hallintoneuvoston kokouksissa.
5 § Päätöksenteko hallintoneuvoston kokouksissa

Hallintoneuvosto on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään yhdeksän jäsentä, joista ainakin yksi edustaa kutakin 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua ryhmää.

Hallintoneuvoston päätökseksi tulee se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on annettu. Äänten mennessä tasan asia siirretään seuraavaan kokoukseen. Vaaleissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
6 § Hallintoneuvoston tehtävät

Hallintoneuvoston tehtävänä on

 1)

käsitellä edellisen kalenterivuoden toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto,

 2)

päättää edellisen kalenterivuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta,

 3)

päättää vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille ja muista toimenpiteistä, joihin hallinto ja tilit saattavat antaa aihetta,

 4)

vahvistaa rahaston talousarvio,

 5)

tehdä sosiaali- ja terveysministeriölle esitys koulutus- ja erorahastosta annetun lain 4 §:ssä tarkoitetuiksi työnantajan suorittamiksi maksuiksi,

 6)

vahvistaa hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten palkkiot ja matkakustannusten korvausperusteet sekä tilintarkastajien palkkiot,

 7)

nimittää hallituksen työnantajajäsenet työnantajain ja palkansaajajäsenet toimihenkilöiden ja viranhaltijain sekä työntekijäin edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta,

 8)

valita kaksi tilintarkastajaa ja molemmille henkilökohtainen varamies. Varsinaisten tilintarkastajien ja varamiesten on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia,

 9)

valita ja vapauttaa rahaston toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja sekä määrätä heidän työehtonsa,

 10)

tehdä päätökset näiden sääntöjen muuttamisesta 39 §:ssä esitetyllä tavalla,

 11)

päättää tasausrahastoon siirrettyjen varojen sijoittamisen periaatteista,

 12)

käsitellä ne asiat, joita ei ole uskottu rahaston muiden elinten käsiteltäviksi.
7 § Hallituksen toimikausi ja kokoonpano

Rahastolle nimitetään kalenterivuodeksi kerrallaan kahdeksanjäseninen hallitus, jonka jäsenistä neljä edustaa työnantajia ja neljä palkansaajia.

Jokaiselle jäsenelle nimitetään henkilökohtainen varajäsen.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajaksi valitaan vuorovuosina työnantajia ja palkansaajia edustava henkilö.
8 § Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta.

Kokouskutsu on toimitettava hallituksen jäsenille viimeistään kolme päivää ennen kokousta.
9 § Päätöksenteko hallituksen kokouksissa

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanlukien vähintään kaksi kumpaakin 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua ryhmää edustavaa jäsentä on läsnä.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on annettu. Äänten mennessä tasan ratkaisee mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt.
10 § Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on

 1)

päättää erorahaa, erorahan aikuiskoulutuslisää ja ammattikoulutusrahaa koskevien säädösten soveltamisesta ja etuuksien myöntämisestä,

 2)

päättää rahaston varojen sijoittamisesta ja käyttämisestä,

 3)

päättää rahaston puolesta annetuista lausunnoista,

 4)

päättää rahaston toimihenkilöiden valinnasta, vapauttamisesta ja työehdoista,

 5)

laatia talousarvio, tilinpäätös sekä toimintakertomus,

 6)

kantaa ja vastata rahaston puolesta.
11 § Muut elimet

Hallintoneuvosto ja hallitus voivat perustaa asioiden valmistelevaa käsittelyä varten asiantuntijaelimiä ja toimikuntia.
12 § Nimen kirjoitus

Rahaston nimen kirjoittavat hallintoneuvoston määräämät henkilöt kaksi yhdessä.
13 § Rahaston toimihenkilöt

Toimitusjohtajan tehtävänä on rahaston toiminnan yleinen johto lain, rahaston sääntöjen ja hallintoelinten antamien ohjeiden mukaan.

Varatoimitusjohtaja hoitaa toimitusjohtajan tehtävää tämän ollessa estyneenä ja suorittaa muut hallintoelinten hänelle määräämät asiat.
14 § Erorahan myöntämisen yleiset edellytykset

Erorahan myöntämisen yleisenä edellytyksenä on, että hakija on menettänyt työpaikkansa sen vuoksi, että työnantaja on taloudellisista tai tuotannollisista syistä joutunut supistamaan työvoimaa tai lopettanut toimintansa.

Julkisen sektorin osalta taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä tarkoitetaan näitä vastaavia hallinnollisia syitä.

Hakijan ei katsota menettäneen työpaikkaansa, jos konkurssin tehneen tai toiminnan lopettaneen työnantajan toimintaa ryhtyy jatkamaan uusi työnantaja ja hakija jatkaa tämän työnantajan palveluksessa.

Jos irtisanomisperuste on riitautettu, erorahapäätös voidaan antaa vasta, kun irtisanomisperuste on ratkaistu sopimuksella tai lainvoimaisella päätöksellä.

Jos irtisanomisperuste todetaan lainvastaiseksi tai hakijalle osapuolten välisen sopimuksen perusteella maksetaan vahingonkorvausta, peritään jo maksettu eroraha takaisin.
14 a § Lomauttaminen ja eroraha

Erorahajärjestelmässä työ- tai virkasuhde päättyy viimeisenä palkallisena työssäolopäivänä, jos lomauttaminen johtaa työ- tai virkasuhteen irtisanomiseen taloudellisista tai tuotannollisista syistä tai hakija irtisanoutuu vähintään 150 päivää yhtäjaksoisesti kestäneen ja toistaiseksi jatkumaan tarkoitetun taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan lomautuksen jälkeen.
15 § Erorahan myöntämisen erityisedellytykset TEL-, VEL-, KVTEL- ja KiEL- työ- tai virkasuhteissa olleille

Erityiset edellytykset muilla paitsi 16 §:ssä tarkoitetuilla aloilla ovat, jollei 16 §:n 6 momentista muuta johdu, ne mitä jäljempänä sanotaan.

Hakija on

 1)

työpaikan menettäessään täyttänyt 50, mutta ei 65 vuotta, taikka, jollei ollut saavuttanut 50 vuoden ikää täyttänyt 45 vuotta ja ollut niin kauan työ- tai virkasuhteessa samaan työnantajaan, että hänen täysien ikävuosiensa ja viimeisen työ- tai virkasuhteensa täysien työssäolovuosien summa on vähintään 50 ja

 2)

ollut työ- tai virkasuhteessa samaan suomalaiseen työnantajaan yhtäjaksoisesti työpaikan menettämistä välittömästi edeltäneet viisi vuotta ja saanut siitä pääasiallisen toimeentulonsa tai ollut kahdessa välittömästi toisiaan seuraavassa työ- tai virkasuhteessa yhteensä vähintään kahdeksan vuotta ja saanut niistä pääasiallisen toimeentulonsa. Lisäksi edellytetään, että molemmat viimeksi mainitut työ- tai virkasuhteet ovat päättyneet sääntöjen 14 §:ssä mainitusta syystä ja ettei niiden perusteella ole aikaisemmin syntynyt oikeutta erorahaan. Jos hakija on ollut äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla taikka hoitovapaalla, viiden vuoden määräaikaa pidennetään vastaavasti ja

 3)

välittömästi, viimeistään kuitenkin kuuden viikon kuluessa irtisanomisilmoituksen saamisesta ilmoittautunut työnhakijaksi työvoimatoimistoon eikä hakijalle viimeistään työ- tai virkasuhteen päättymistä seuraavan kuukauden aikana ole voitu osoittaa uutta työtä tai koulutuspaikkaa. Työnhakuajaksi ei katsota aikaa, jonka hakija on ollut työkyvyttömänä.

Hakijan katsotaan saaneen 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun pääasiallisen toimeentulonsa työ- tai virkasuhteesta, jos hän on työ- tai virkasuhteen päättymistä edeltäneen viiden vuoden aikana ollut työssä vähintään 16 tuntia viikossa ja hakijan tulot ovat vähintään yhtä suuret kuin hallituksen vuosittain vahvistamat rajatulot. Hakijaa, jolla on voimassa vähintään 16 viikkotuntia käsittävä sivutyö, ei pidetä työttömänä työnhakijana.

Jos hakija saa irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta taikka muuta työnantajan maksamaa työ- tai virkasuhteen päättymiseen liittyvää korvausta, työ- tai virkasuhde katsotaan päättyneeksi vasta sen ajan kuluttua, jolle etuuden katsotaan hakijan vakiintuneena pidettävän palkan perusteella kohdistuvan.

Hakijalla ei ole oikeutta erorahaan, mikäli hän työnhakijaksi ilmoittauduttuaan on ilman pätevää syytä kieltäytynyt

 a)

vastaanottamasta saatavissa ollutta lakon, työsulun tai saarron piiriin kuulumatonta, hänen ammattitaitoaan ja työkykyään vastannutta ja hänelle muutoin soveltunutta työssäkäyntialueella olevaa työtä, josta olisi maksettu työ- tai virkaehtosopimuksen mukainen palkka, tai jollei tällaista sopimusta ollut, sellaisessa työssä käypä palkka, tai

 b)

osallistumasta hänelle sopivaan työvoimaviranomaisen osoittamaan koulutukseen.

Ensimmäisen kieltäytymisen johdosta erorahaa alennetaan kuitenkin :lla, ellei sen kokonaan epäämiseen ole erityisiä syitä.

Hakijalla, jolla työ- tai virkasuhteensa perusteella on syntynyt oikeus vanhuuseläkkeeseen, täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen tai yksilölliseen varhaiseläkkeeseen taikka jolle on myönnetty ylimääräinen, ennenaikainen tai niihin verrattava eläke, ei ole oikeutta erorahaan. Jos hakijalla on vireillä eläkehakemus tai -valitus, erorahapäätös voidaan antaa vasta, kun eläkehakemus tai -valitus on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä.

Eroraha voidaan myöntää hakijalle, joka olisi muutoin ollut oikeutettu erorahaan, mutta on palvelussuhteen päätyttyä ennen 2 momentin 3 kohdan tarkoittaman työnhakuehdon täyttymistä sijoittunut uudelleen työhön tai koulutukseen, jos hän viiden vuoden kuluessa erorahaan muutoin oikeuttavan työ- tai virkasuhteensa päättymisestä on menettänyt työpaikkansa 14 §:n tarkoittamasta syystä ja täyttää tämän pykälän 2 momentin 3 kohdan ja 5 momentin tarkoittamat edellytykset tai on koulutuksen päätyttyä ollut vähintään kuukauden työttömänä työnhakijana.

Milloin erorahan epääminen hakijan työ- tai virkasuhteessa palveltua kokonaisaikaa ja muita hakemuksen perustana olevia seikkoja tarkastellen johtaisi ilmeiseen kohtuuttomuuteen, hallitus voi yksimielisellä päätöksellään myöntää erorahan poiketen edellä tässä pykälässä mainituista säännönmukaisista erityisistä edellytyksistä, mikäli poikkeamista on pidettävä vähäisenä ja asiakokonaisuutta ajatellen perusteltuna.
16 § Erorahan myöntämisen erityiset edellytykset MEL- ja LEL- aloilla työskennelleille

Merenkulkualalla sekä, mikäli tämän pykälän 6 momentista ei muuta johdu, niillä aloilla, joihin sovelletaan lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelakia, määräytyvät erityiset edellytykset erorahan myöntämiselle sen mukaan, mitä jäljempänä 2 momentissa sanotaan.

Hakija on

 1)

työttömäksi joutuessaan täyttänyt 50, mutta ei 65 vuotta, taikka, jollei ollut saavuttanut 50 vuoden ikää täyttänyt 45 vuotta ja yhdenjaksoisesti ansainnut pääasiallisen toimeentulonsa yhdellä tai useammalla tässä pykälässä tarkoitetuista aloista niin kauan, että hänen täysien ikävuosiensa ja täysien alallaolovuosiensa summa on vähintään 50 ja

 2)

työttömäksi joutumistaan välittömästi edeltäneen kahdeksan vuoden aikana yhdenjaksoisesti työskennellyt tässä pykälässä tarkoitetuissa töissä ja ansainnut niistä pääasiallisen toimeentulonsa tai ollut tämän momentin 3 kohdan tarkoittamalla tavalla työmarkkinoiden käytettävissä. Pääasiallisen toimeentulon vaatimus ei täyty, jos hakijan työansiot ovat olleet kahdeksan viimeisen vuoden aikana neljänä tai useampana vuonna alle hallituksen vahvistaman rajatulon. Jos hakija on ollut äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla taikka hoitovapaalla, kahdeksan vuoden määräaikaa pidennetään vastaavasti. Yhdenjaksoista alallaoloaikaa ei katkaise enintään kaksi vuotta kestänyt poissaolo MEL- tai LEL-alojen töistä ja

 3)

välittömästi, viimeistään kuitenkin kuuden viikon kuluessa irtisanomisilmoituksen saatuaan tai, mikäli työ päättyi ilman irtisanomista, välittömästi työttömäksi jouduttuaan ilmoittautunut työnhakijaksi työvoimatoimistoon ja ollut työkykyisenä työttömänä työnhakijana työsuhteen päättymistä seuranneen 60 viikon aikana vähintään 120 työpäivää eikä työttömyyden enää voida katsoa johtuneen yksinomaan kausiluonteisista syistä.

Hakijalla ei ole oikeutta erorahaan, mikäli hän työnhakijaksi ilmoittauduttuaan on ilman pätevää syytä kieltäytynyt

 a)

vastaanottamasta saatavissa ollutta lakon, työsulun tai saarron piiriin kuulumatonta, hänen ammattitaitoaan ja työkykyään vastannutta ja hänelle muutoin soveltunutta työssäkäyntialueella olevaa työtä, josta olisi maksettu työ- tai virkaehtosopimuksen mukainen palkka, tai jollei tällaista sopimusta ollut, sellaisessa työssä käypä palkka, tai

 b)

osallistumasta työvoimaviranomaisen osoittamaan hänelle sopivaan koulutukseen.

Ensimmäisen kieltäytymisen johdosta erorahaa alennetaan :lla, ellei sen kokonaan epäämiseen ole erityisiä syitä.

Hakijalla, jolla työ- tai virkasuhteensa perusteella on syntynyt oikeus vanhuuseläkkeeseen, täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen, yksilölliseen varhaiseläkkeeseen tai jolle on myönnetty ylimääräinen, ennenaikainen tai niihin verrattava eläke, ei ole oikeutta erorahaan. Jos hakijalla on vireillä eläkehakemus tai -valitus, erorahapäätös voidaan antaa vasta, kun eläkehakemus tai -valitus on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä.

Milloin hakija on putki- tai sähköasennusalan työntekijä, johon sovelletaan työntekijäin eläkelakia, valtion eläkelakia, kunnallista eläkelakia tai evankelisluterilaisen kirkon eläkelakia, noudatetaan häneen tämän pykälän määräyksiä, kuitenkin niin, että 2 momentin 2 kohdan tarkoittamaksi alallaoloajaksi luetaan vain se aika, jonka hän on ollut putki- tai sähköasennusalalla.

Milloin erorahan epääminen hakijan työ- tai virkasuhteessa palveltua kokonaisaikaa ja muita hakemuksen perustana olevia seikkoja tarkastellen johtaisi ilmeiseen kohtuuttomuuteen, hallitus voi yksimielisellä päätöksellään myöntää erorahan poiketen edellä tässä pykälässä mainituista säännönmukaisista erityisistä edellytyksistä, mikäli poikkeamista on pidettävä vähäisenä ja asiakokonaisuutta ajatellen perusteltuna.
17 § Erorahan suuruus

Hallitus vahvistaa erorahan suuruuden ja laskentaperusteet.
18 § Erorahan hakeminen

Eroraha myönnetään hakemuksesta, joka on tullut rahastolle viimeistään kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin työ- tai virkasuhde on päättynyt. Hakemuksen on oltava hakijan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen allekirjoittama.

Erorahaa haetaan vahvistetulla lomakkeella.

19 § Erorahan maksaminen uudelleen

Eroraha voidaan myöntää uudelleen, jos hakija erorahan saamisen jälkeen on toistamiseen menettänyt työpaikkansa sääntöjen 14 §:ssä sanotuilla perusteilla ja ollut erorahan saamisen jälkeen työ- tai virkasuhteessa sääntöjen 15 §:n 2 momentin 2 kohdassa tai 16 §:n 2 momentin 2 kohdassa vaaditun ajan ja muutoinkin täyttää säännöissä sanotut erorahan myöntämisen edellytykset. Aikaisemman erorahan perusteena olleita työ- tai virkasuhteita ei oteta uudelleen huomioon erorahan määrässä.
20 § Erorahan aikuiskoulutuslisän myöntämisen yleiset edellytykset

Erorahan aikuiskoulutuslisän myöntämisen yleisenä edellytyksenä on, että hakija on menettänyt työpaikkansa sen vuoksi, että työnantaja on taloudellisista tai tuotannollisista syistä joutunut supistamaan työvoimaa tai lopettanut toimintansa. LEL- ja MEL-aloilla työskennelleeltä edellytetään lisäksi, ettei työttömäksi joutumisen voida katsoa johtuvan yksinomaan kausiluonteisista syistä.

Julkisen sektorin osalta taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä tarkoitetaan näitä vastaavia hallinnollisia syitä.

Erorahan aikuiskoulutuslisäjärjestelmässä työ- tai virkasuhde päättyy viimeisenä palkallisena työssäolopäivänä, jos lomauttaminen johtaa työ- tai virkasuhteen irtisanomiseen taloudellisista tai tuotannollisista syistä tai hakija irtisanoutuu vähintään 150 päivää yhtäjaksoisesti kestäneen ja toistaiseksi jatkumaan tarkoitetun taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan lomautuksen jälkeen.

Jos irtisanomisperuste on riitautettu, aikuiskoulutuslisäpäätös voidaan antaa vasta, kun irtisanomisperuste on ratkaistu sopimuksella tai lainvoimaisella päätöksellä.

Jos irtisanomisperuste todetaan lainvastaiseksi tai hakijalle osapuolten välisen sopimuksen perusteella maksetaan vahingonkorvausta, peritään jo maksettu erorahan aikuiskoulutuslisä takaisin.

Hakija ei menetä oikeuttaan erorahan aikuiskoulutuslisään, jos hän on työskennellyt aikuiskoulutuslisään oikeuttavan työ- tai virkasuhteen päättymisen jälkeen ennen koulutuksen aloittamista määräaikaisessa työ- tai virkasuhteessa taikka työ- tai virkasuhteessa, joka on päättynyt tämän pykälän 1 momentissa tarkoitetuilla perusteilla.
21 § Erorahan aikuiskoulutuslisän myöntämisen erityiset edellytykset

Erorahan aikuiskoulutuslisän myöntämisen erityisenä edellytyksenä on, että hakija työpaikan menettäessään on täyttänyt 30, mutta ei 65 vuotta ja ollut työ- tai virkasuhteessa samaan suomalaiseen työnantajaan yhdenjaksoisesti vähintään työpaikan menettämistä välittömästi edeltäneen vuoden ajan. Jos hakija on ollut äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla taikka hoitovapaalla, vuoden määräaikaa pidennetään vastaavasti. Lisäksi edellytetään, että koulutus alkaa viimeistään kahden vuoden kuluessa työ- tai virkasuhteen päättymisestä.

Erorahan aikuiskoulutuslisää ei myönnetä työ- tai virkasuhteen perusteella, jonka keskimääräinen työaika on ollut alle 16 tuntia viikossa.

Hakijan katsotaan ansainneen pääasiallisen toimeentulonsa LEL- tai MEL-alojen töissä, jos hänellä on päätoimista työskentelyä näiden alojen töissä vähintään 70 työpäivää vuodessa työ- tai virkasuhteen päättymistä välittömästi edeltäneen vuoden aikana. Jos hakija on ollut äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla taikka hoitovapaalla, kahden vuoden määräaikaa pidennetään vastaavasti.

Erorahan aikuiskoulutuslisän myöntämiseksi edellytetään lisäksi, että koulutus on tarpeen hakijan työllistymismahdollisuuksien lisäämiseksi.
22 § Koulutusta koskevat edellytykset

Erorahan aikuiskoulutuslisää myönnetään työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun ammatilliseen koulutukseen sekä Suomen koulutusjärjestelmän mukaiseen omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen, joka

 1)

johtaa ammatilliseen perustutkintoon;

 2)

johtaa näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon, ammatti- tai erikoisammattitutkintoon;

 3)

johtaa ammattikorkeakoulututkintoon;

 4)

johtaa alempaan korkeakoulututkintoon;

 5)

johtaa ylempään korkeakoulututkintoon, jos hakijalla ei ole aikaisempaa ylempää korkeakoulututkintoa;

 6)

johtaa yliopiston jatkotutkintoon (tohtori-, lisensiaatti- ja erikoistutkinto).

Ammatillisena koulutuksena pidetään myös ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta annetussa laissa (1138/1996) tarkoitettua julkisen viranomaisen hankkimaa lisäkoulutusta sekä ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa lisäkoulutuksena suoritettavia opintoja.

Muuhun ammatilliseen koulutukseen voidaan erorahan aikuiskoulutuslisää myöntää hallituksen päätöksellä.

Erorahan aikuiskoulutuslisää myönnetään vähintään kuukauden kestävään päätoimiseen opiskeluun kokoaikaisessa koulutuksessa.

Opiskelua ei pidetä päätoimisena, jos opiskelija saa koulutusajalta työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea.

Kokoaikainen koulutus edellyttää, että opintosuunnitelman mukainen tuntimäärä on keskimäärin vähintään 25 tuntia viikossa ja lähiopetuksen osuus on koko opintosuunnitelmasta vähintään 25 prosenttia. Opiskelua ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa pidetään kokoaikaisena, jos opintojen laajuus on vähintään 2,5 opintoviikkoa kuukaudessa.
23 § Erorahan aikuiskoulutuslisän suuruus

Aikuiskoulutuslisää maksetaan rahaston hallituksen vahvistama summa kalenterikuukautta kohti. Kalenterikuukauteen tulee sisältyä hallituksen vahvistama määrä koulutuspäiviä. Aikuiskoulutuslisää voidaan myöntää yhteensä enintään 18 kuukaudelta 24 kuukauden aikana.
24 § Lomautetun hakijan oikeus erorahan aikuiskoulutuslisään

Mikäli 21 §:ssä sanotut edellytykset täyttävä hakija on lomautettu toistaiseksi taloudellisista tai tuotannollisista syistä ja hän aloittaa lomautuksen kestäessä 22 §:ssä tarkoitetun koulutuksen, hakijalla on oikeus erorahan aikuiskoulutuslisään. Koulutuksen tulee alkaa tällöin viimeistään kahden vuoden kuluessa lomautuksen alkamisesta. Erorahan aikuiskoulutuslisä voidaan kuitenkin maksaa vasta, kun hakijan työsuhde on päättynyt 20 §:ssä sanotuilla perusteilla.

Aikuiskoulutuslisää ei voida kuitenkaan maksaa lomautusaikana suoritettuun koulutukseen, jos hakija koulutuksen jälkeen palaa työhön samaan työpaikkaan muuksi kuin irtisanomisajaksi.
25 § Muiden etuuksien vaikutus erorahan aikuiskoulutuslisän maksamiseen

Erorahan aikuiskoulutuslisän myöntämisen esteenä ei ole, että hakija saa koulutusaikana työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaista koulutustukea tai opintotukilain mukaista opintotukea.

Erorahan aikuiskoulutuslisää ei makseta hakijalle, joka saa sivu- tai satunnaistuloa, apurahaa tai muuta kuin edellä tarkoitettua koulutuksen johdosta suoritettavaa etuutta yli rahaston hallituksen vahvistaman tulorajan, sairausvakuutuksen päivärahaa, tapaturmapäivärahaa, ammattikoulutusrahaa, kuntoutusrahaa tai eläkettä oman työ- tai virkasuhteensa perusteella.

Jos hakija saa irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta taikka muuta työnantajan maksamaa työ- tai virkasuhteen päättymiseen liittyvää korvausta, aikuiskoulutuslisää voidaan myöntää vasta sen ajan kuluttua, jolle etuuden katsotaan hakijan vakiintuneensa pidettävän palkan perusteella kohdistuvan.
26 § Erorahan aikuiskoulutuslisän maksaminen uudelleen

Hakija voi saada erorahan aikuiskoulutuslisää aikaisintaan kahden vuoden kuluttua edellisen maksatuksen päättymisestä edellyttäen, että hakija täyttää 20 §:n ja 21 §:n 1 ja 2 tai 3 momentissa sanotut edellytykset.

26 a § Erorahan aikuiskoulutuslisän hakeminen

Erorahan aikuiskoulutuslisää haetaan hallituksen vahvistamalla lomakkeella ennen koulutuksen aloittamista. Hakemuksen on oltava hakijan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen allekirjoittama. Hakemus on pantava vireille kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa koulutuksen päättymisestä.
27 § Ammattikoulutusrahan myöntämisen yleiset edellytykset

Ammattikoulutusrahan myöntämisen yleisenä edellytyksenä on, että hakijan työ- tai virkasuhde jatkuu tuettavan koulutuksen aikana.

Hakija ei menetä oikeuttaan ammattikoulutusrahaan, jos hänen työsuhteensa irtisanotaan koulutuksen alkamisen jälkeen hänestä itsestään riippumattomista syistä.
28 § Ammattikoulutusrahan myöntämisen erityiset edellytykset

Ammattikoulutusrahan myöntämisen erityisinä edellytyksinä ovat, että

 1)

hakija on täyttänyt 30, mutta ei 61 vuotta ennen koulutuksen alkamista ja

 2)

hakijan nykyinen päätoiminen työ- tai virkasuhde on kestänyt vähintään vuoden ja hän on ollut yhteensä vähintään viisi vuotta päätoimisissa työ- tai virkasuhteissa suomalaisen työnantajan palveluksessa tai hakija on ansainnut pääasiallisen toimeentulonsa LEL- tai MEL-aloilla koulutuksen alkua välittömästi edeltäneenä vuotena ja näillä aloilla yhteensä vähintään viiden vuoden ajan. Työ- tai virkasuhdetta ei pidetä päätoimisena, jos keskimääräinen työaika on alle 16 tuntia viikossa. Hakijan katsotaan ansainneen pääasiallisen toimeentulonsa LEL- tai MEL-alojen töissä, jos hänellä on päätoimista työskentelyä näiden alojen töissä vähintään 70 työpäivää vuodessa koulutusta välittömästi edeltäneen vuoden aikana. Jos hakija on ollut äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla taikka hoitovapaalla, vuoden määräaikaa pidennetään vastaavasti ja

 3)

työnantaja ei maksa hakijalle palkkaa eikä palkan sijaan tulevaa etuutta koulutuksen ajalta. Palkkana ei kuitenkaan pidetä niitä kohtuullisia luontoisetuja, joita hakija on saanut rahapalkkansa lisäksi ja

 4)

hakija ei saa koulutuksen ajalta työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaista koulutustukea.
29 § Koulutusta koskevat edellytykset

Ammattikoulutusrahaa myönnetään Suomen koulutusjärjestelmän mukaiseen omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen, joka:

 1)

johtaa ammatilliseen perustutkintoon;

 2)

johtaa näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon, ammatti- tai erikosammattitutkintoon;

 3)

johtaa ammattikorkeakoulututkintoon;

 4)

johtaa alempaan korkeakoulututkintoon;

 5)

johtaa ylempään korkeakoulututkintoon, jos hakijalla ei ole aikaisempaa ylempää korkeakoulututkintoa;

 6)

johtaa yliopiston jatkotutkintoon (tohtori-, lisensiaatti- ja erikoistutkinto).

Ammatillisena koulutuksena pidetään myös ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta annetussa laissa (1138/1996) tarkoitettua julkisen viranomaisen hankkimaa lisäkoulutusta sekä ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa lisäkoulutuksena suoritettavia opintoja.

Muuhun ammatilliseen koulutukseen voidaan ammattikoulutusrahaa myöntää hallituksen päätöksellä.

Ammattikoulutusrahaa myönnetään vähintään kuukauden kestävään päätoimiseen opiskeluun kokoaikaisessa koulutuksessa.

Päätoiminen opiskelu edellyttää palkattomalla opinto- tai virkavapaalla oloa koko tuettavan koulutuksen ajan.

Kokoaikainen koulutus edellyttää, että opintosuunnitelman mukainen tuntimäärä on keskimäärin vähintään 25 tuntia viikossa ja lähiopetuksen osuus on koko opintosuunnitelmasta vähintään 25 prosenttia. Opiskelua ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa pidetään kokoaikaisena, jos opintojen laajuus on vähintään 2,5 opintoviikkoa kuukaudessa.

29 a § Osittainen ammattikoulutusraha

Osittaista ammattikoulutusrahaa voidaan myöntää henkilölle, joka saa vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain (1663/1995) mukaista vuorottelukorvausta ja täyttää ammattikoulutusrahan saantiehdot.

Vuorottelukorvaus ei vähennä osittaisen ammattikoulutusrahan suuruutta. Mitä näissä säännöissä muutoin määrätään ammattikoulutusrahasta sovelletaan myös osittaiseen ammattikoulutusrahaan.
30 § Ammattikoulutusrahan ja osittaisen ammattikoulutusrahan suuruus

Ammattikoulutusrahana tai osittaisena ammattikoulutusrahana maksetaan hallituksen vahvistama summa kalenterikuukautta kohti. Kalenterikuukauteen tulee sisältyä hallituksen vahvistama määrä koulutuspäiviä. Ammattikoulutusrahaa ja osittaista ammattikoulutusrahaa voidaan myöntää yhteensä enintään 18 kuukaudelta 24 kuukauden aikana.
31 § Muiden etuuksien vaikutus ammattikoulutusrahan maksamiseen

Ammattikoulutusrahan myöntämisen esteenä ei ole, että hakija koulutusaikana saa opintotukilain mukaista opintotukea. Hakijalle, joka on oikeutettu ammattikoulutusrahaan, ei voida myöntää erorahan aikuiskoulutuslisää.

Ammattikoulutusrahaa ei makseta hakijalle, joka saa sivu- tai satunnaistuloa, apurahaa tai muuta kuin edellä tarkoitettua koulutuksen johdosta suoritettavaa etuutta yli rahaston hallituksen vahvistaman tulorajan, tai sairausvakuutuksen päivärahaa tapaturmapäivärahaa, kuntoutusrahaa tai eläkettä oman työ- tai virkasuhteensa perusteella.
31 a § Ammattitutkinnot

Ammattikoulutusrahaa voidaan myöntää myös kertasuorituksena henkilölle, joka on suorittanut ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Edellytyksenä maksamiselle on lisäksi, että henkilö on täyttänyt 30 mutta ei 61 vuotta ja on ollut työ- tai virkasuhteessa suomalaiseen työnantajaan vähintään viisi vuotta ennen tutkinnon suorittamista.

Hallitus vahvistaa 1 momentissa tarkoitetun ammattikoulutusrahan suuruuden.
32 § Ammattikoulutusrahan hakeminen

Ammattikoulutusraha myönnetään hakemuksesta, joka on tehtävä hallituksen määräämällä tavalla ennen koulutuksen aloittamista.

Ammattitutkinnon suorittamisen perusteella myönnettävää ammattikoulutusrahaa on haettava kuuden kuukauden kuluessa tutkinnon suorittamisesta.

Ammattikoulutusrahaa haetaan hallituksen vahvistamalla lomakkeella. Hakemuksen on oltava hakijan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen allekirjoittama.
33 § Ammattikoulutusrahan maksaminen uudelleen

Ammattikoulutusrahaa maksetaan saman koulutuksen perusteella vain kerran. Uuden koulutuksen perusteella ammattikoulutusrahaa voidaan maksaa, kun henkilö on edellisen maksatuksen päättymisen jälkeen uudelleen täyttänyt 28 §:n 1 momentin 2 kohdan edellytykset.
34 § Etuuksien maksaminen

Hakemukset ratkaistaan ja myönnetyt etuudet maksetaan ilman aiheetonta viivytystä. Etuus maksetaan hakijan valitsemaan Suomessa toimivaan rahalaitokseen hänen ilmoittamalleen tilille.
35 § Varat

Rahaston varat koostuvat koulutus- ja erorahastosta annetun lain 4 §:ssä tarkoitetuista työnantajan suorittamista maksuista sekä näiden maksujen sijoittamisesta saaduista tuotoista.
36 § Varojen sijoittaminen

Rahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi tasausrahasto, jonka suuruudesta päättää hallintoneuvosto ja sijoittamisesta hallitus. Tasausrahaston katteena olevat varat on sijoitettava varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla, jolloin on otettava huomioon rahaston maksuvalmius.
37 § Tilikausi ja tilien tarkastus

Rahaston tilikautena on kalenterivuosi. Tilinpäätös on jätettävä viimeistään tilivuotta seuraavan maaliskuun kuluessa tilintarkastajille, joiden tulee antaa lausuntonsa huhtikuun kuluessa.
38 § Sosiaali- ja terveysministeriön valvonta

Rahaston tulee viimeistään kesäkuussa lähettää sosiaali- ja terveysministeriölle toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä tilikaudelta.

Rahaston tulee sosiaali- ja terveysministeriön määräämässä kohtuullisessa ajassa antaa sille toiminnastaan muitakin valvontaa varten tarpeellisia tietoja.
39 § Sääntöjen muuttaminen

Ehdotus sääntöjen muuttamisesta on hyväksytty, jos vähintään kaksi kolmasosaa hallintoneuvoston jäsenistä on ehdotusta kannattanut. Muutos tulee voimaan sitten, kun sosiaali- ja terveysministeriö on sen vahvistanut.
40 § Koulutus- ja erorahaston purkaminen

Jos rahasto puretaan tai lakkautetaan, sen varat käytetään työttömyysvakuutusrahaston toiminnan rahoittamiseen tai mikäli se ei ole mahdollista, sosiaali- ja terveysministeriön määräämällä tavalla johonkin muuhun hallintoneuvoston ehdottamaan vastaavaan yleishyödylliseen tarkoitukseen.
41 § Erorahan aikuiskoulutuslisän, ammattikoulutusrahan ja osittaisen ammattikoulutusrahan voimassaolo

Nämä säännöt ovat voimassa erorahan aikuiskoulutuslisän, ammattikoulutusrahan sekä suoritetun ammattitutkinnon perusteella maksettavan etuuden osalta 31 päivään heinäkuuta 2000 saakka.

Osittainen ammattikoulutusraha on voimassa 31 päivään joulukuuta 2000 saakka. Etuutta voidaan kuitenkin maksaa 31 päivään joulukuuta 2001 saakka, mikäli vuorotteluvapaasopimus on tehty 31 päivään joulukuuta 2000 mennessä.
42 § Sääntöjen voimaantulo

Nämä säännöt tulevat voimaan 1 päivänä elokuuta 1999. Sääntöjä sovelletaan 15 §:n 2 momentin 1 kohdan ja 16 §:n 2 momentin 1 kohdan osalta hakijaan, jonka työ- tai virkasuhde on irtisanottu 1 päivänä tammikuuta 1995 tai sen jälkeen.

Säännöksiä sovelletaan ammattikoulutusrahan osalta hakijaan, joka aloittaa koulutuksen 1 päivänä tammikuuta 1991 tai sen jälkeen kuitenkin niin, että jos koulutus alkaa 1 päivänä elokuuta 1990 tai sen jälkeen ja jatkuu yhdenjaksoisena voidaan ammattikoulutusrahaa suorittaa 1 päivänä tammikuuta 1991 jälkeiseltä koulutuksen ajalta muutoin säännöissä sanotuin edellytyksin.

Sääntöjä sovelletaan osittaisen ammattikoulutusrahan osalta hakijaan, jonka koulutus alkaa 1 päivänä tammikuuta 1996 jälkeen.

Sosiaali- ja terveysministeriö harkitsee oikeaksi koulutus- ja erorahastosta 15 päivänä kesäkuuta 1990 annetun lain 2 §:n 2 momentin nojalla vahvistaa Koulutus- ja erorahaston uudet säännöt.

Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1999

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho Vanhempi hallitussihteeri Hannu Hakkola